-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
3.2.1 Teollisuus ja energian tuotanto
Metsäteollisuudessa on käynnissä rakennemuutos, jonka myötä tehtaiden tuotantorakenteiden ja tuotantotasojen odotetaan muuttuvan nykyisestä. Tulevaisuudessa alueelle syntyy mahdollisesti uusia biotuotelaitoksia, joilla korvataan fossiilista raaka-aineista peräisin olevia tuotteita. Nykyisten ja uusien tuotantolaitosten toiminnasta aiheutuva kuormitus minimoidaan kehittämällä olemassa olevia prosesseja ja ottamalla käyttöön uutta teknologiaa.
Nykyisellään Äänekosken metsäteollisuusintegraatissa sijaitsee neljä Metsä Groupin tuotantolaitosta. Alueella toimii Metsä Boardin kartonkitehdas, jonka tuotantokapasiteetti on 240 000 t/a, Metsä Fibren vuonna 2017 käynnistynyt biotuotetehdas, jonka tuotantokapasiteetti on 1 300 000 t/a, vuonna 2018 käynnistynyt Metsä Woodin viilutehdas, jonka tuotantokapasiteetti on 75 000 m3 sekä MI Demon puusta tekstiilikuitua valmistava koetehdas. Äänekosken integraatin muita toimijoita ovat Nouryon (entinen CPKelco), joka valmistaa karboksimetyyliselluloosaa 70 000 t/a ja Specialty Minerals Nordic, joka valmistaa saostettua kalsiumkarbonaattia 120 000 t/a. Lisäksi alueella sijaitsee Metsä Fibren omistama biovoimalaitos sekä biokaasulaitos.
Metsäteollisuusintegraatissa sijaitsee kaksi jätevedenpuhdistamoa. Kemi-mekaanisella puhdistamolla käsitellään kartonkitehtaan jätevesiä ja uusitulla biologisella jätevedenpuhdistamolla muut integraatissa syntyvät jätevedet. Integraatin ulkopuolella sijaitsevien pienempien teollisuuslaitosten jätevedet käsitellään Äänekosken yhdyskuntavesien jätevedenpuhdistamolla, jota operoi Äänekosken Energia.
Vuonna 2020 Jämsässä sijaitsi UPM:n Jokilaakson paperitehtaat Jämsänkoski ja Kaipola, joiden yhteenlaskettu tuotantokapasiteetti oli 1,4 Mt paperia vuodessa. UPM Kaipolan paperitehtaan toiminta loppui vuoden 2020 loppuun, mikä on otettu huomioon teollisuuden kuormituspaineita arvioitaessa sekä toimenpiteitä suunniteltaessa. Jämsänkosken tehtaan tuotantokapasiteetti on 630 000 t paperia vuodessa. Tehdas sijaitsee Päijänteen Tiirinselkään laskevan Jämsänjoen varrella. UPM Jämsänkoskella on teollisuusjätevedenpuhdistamo sekä voimalaitos, joka tuottaa prosessiin tarvittavan lämmön ja osan sähköstä. Jämsänkosken tehtaan naapurissa sijaitsee lisäksi Genencor International Oy:n entsyymitehdas, jonka jätevedet käsitellään UPM Jämsänkosken tehtaan jätevedenpuhdistamolla.
