8.2.7 Vesistöjen kunnostus, säännöstely ja rakentaminen

Vesilain (587/2011) mukaan vesien tilaan vaikuttaviin rakentamishankkeisiin tarvitaan yleensä aluehallintoviraston lupa. Ennen nykyisen vesilain voimaantuloa toteutettuihin hankkeisiin lupa on myönnetty joko aiemman vesilain (264/1961), vesioikeuslain (31/02) tai sitä vanhempien säännösten mukaan. Vesilain mukainen yleinen luvanvaraisuus harkitaan lain 3 luvun 2 §:n perusteella. Lisäksi 3 §:ssä on joukko hanketyyppejä, joille on seurauksesta riippumatta haettava aina aluehallintoviraston lupa (esim. sillan rakentaminen yleisen kulkuväylän yli).

Vesistörakentamista koskevat luvat ovat pääsääntöisesti pysyviä. Säännöstelyluvat, vaikka ovatkin pysyviä, voidaan määrätä tarkastettaviksi määräajoin. Tämä koskee kuitenkin lähinnä uusia lupia. Vanhoja, ennen 1.5.1991 myönnettyjä lupia on mahdollista tarkistaa vesilain 19 luvun 7 §:ssä säädetyllä menettelyillä. Pykälässä säädetään menettelystä, jonka perusteella aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella myönnettyjen säännöstelylupien ehtoja voidaan tarkistaa, jos niistä aiheutuu vesiympäristön ja sen käytön kannalta huomattavia haitallisia vaikutuksia.

Koskiensuojelulaki (35/1987) kieltää uuden voimalaitoksen rakentamisen laissa lueteltuihin vesistöihin tai vesistön osiin. Kaikki Keski-Suomen toimenpideohjelman merkittävimmät kosket ovat lain piirissä, lukuun ottamatta niitä, joissa on jo voimalaitos. Laki ei kuitenkaan estä muun tyyppisten rakenteiden kuin voimalaitosten rakentamista.

Säännöstelyn haittavaikutuksia voidaan lieventää säännöstelykäytäntöjä kehittämällä. Tällöin säännöstelyjä pyritään parantamaan siten, että ne yhteiskunnallisilta, taloudellisilta ja ekologisilta vaikutuksiltaan vastaavat paremmin vesistön käytölle ja vesiympäristön tilalle asetettuja tavoitteita. Säännöstelyillä aikaansaatavia hyötyjä voidaan lisätä ja haittoja vähentää tarkistamalla säännöstelykäytäntöjä sekä toteuttamalla hoito- ja kunnostustoimenpiteitä voimassa olevien lupaehtojen puitteissa tai muuttamalla säännöstelylupien ehtoja.

Keski-Suomessa on tähän mennessä tarkistettu Päijänteen, Pyhäjärven, Kivijärven, Leppäveden ja Kuuhankaveden säännöstelyjä. Viimeisimpänä on tehty selvitykset Saarijärven sekä Pieni- ja Iso-Lumperoisten järvien säännöstelyn kehittämiseksi vesilain 19 luvun 7 §:n mukaisella menettelyllä. Uusi säännöstelytapa on otettu käyttöön vuonna 2016.

Nykymuotoinen virtavesikunnostus aloitettiin Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella 1980-luvun alussa. Virtavesien perusinventoinnin jälkeen maa- ja metsätalousministeriö antoi silloiselle ympäristökeskukselle laajan toimeksiannon, joka sisälsi Keski-Suomen maakunnan 15 tärkeintä kohdetta ja yli 100 koskialuetta. Tämä toimeksianto saatiin valmiiksi vuonna 2002. Parhaillaan on meneillään suurten ja keskisuurten kohteiden täydentävät kunnostushankkeet. Toimenpideohjelma-alueen virtavesikunnostukset ovat myös siirtyneet purovesiin.

Keski-Suomen ELY-keskus on toiminut virtavesihankkeiden osarahoittaja ja kunnostustöiden valvojana. Ennen ELY-keskusten perustamista (2010) Keski-Suomen TE-keskus vastasi osarahoituksesta ja valvonnasta sekä Keski-Suomen ympäristökeskus suunnittelusta ja toteutuksesta. Maakunnan suurten hankkeiden valmistuttua ja viranomaisresurssien niukentuessa virtavesikunnostushankkeiden toteuttajiksi tarvitaan uusia toimijoita, jolloin hankkeisiin voi pyytää neuvoa tai anoa osarahoitusta ELY-keskukselta. Useita kunnostushankkeita onkin jo toteutettu mm kalatalousalueiden ja osakaskuntien toimesta. Viime aikoina myös hyödynsaajien (kunnat, teollisuus, kalataloustoimijat) osarahoitus on lisääntynyt.

ELY-keskus on siirtynyt tukemaan vesistöjen ja vesiympäristöjen tilaa parantavia hankkeita rahallisesti avustamalla vuonna 2014. Avustettaviin kunnostushankkeisiin voidaan sisällyttää myös talkootyötä. ELY-keskus toteuttaa vesistöjen kunnostushankkeita itse enää vain poikkeustapauksissa. ELY-keskus myöntää avustuksia vesistökunnostuksiin ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.

 

8.2.7.1 Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen

Kauden 2016–2021 toimenpideohjelmassa esitettiin ohjeistuksen mukaan vain tärkeimmät ja mahdollisesti toteutuvat selvitys-, suunnittelu- ja toteutustoimenpiteet. Jokimuodostumille esitetyistä 44 täydentävästä toimenpiteestä on toteutunut kuusitoista vuoden 2021 loppuun mennessä. Vastaavasti järvimuodostumille esitetyistä 19 toimenpiteestä on toteutunut kuusi.

Kalankulkua helpottavista 20 esitetystä suunnittelua ja toteutusta koskevasta toimenpiteestä on kahdeksan valmistunut: Hietamankosken (Suojoki) ja Leuhunkosken kalatiet (Leuhunjoki), kalan kulku turvattu Köminkoskella (Maso-Ryönänkoski) ja Kekkelinkoskella (Kupanjoki). Vesangan reitin Saukkolan Ylä-Saukkolankosken betonisen padon purkamisen ja korvaavan tekokosken suunnittelutyö valmistui vuonna 2020 ja hanke on etenemässä toteutusvaiheeseen vuoden 2021 jälkeen. Jokimuodostumien elinympäristökunnostuksista on toteutunut vain viisi 17 esitetyistä toimenpiteestä. Kupanjoki, Hirvonjoki, Leukunjoki, Peltojoki ja Vesangan reitti (sovituin osin) on kunnostettu. Yleissuunnitelma Tourujoen kunnostamiseksi luonnonmukaiseksi virtavesiuomaksi valmistui vuonna 2018 ja Jyväskylän kaupunki hyväksyi kunnostussuunnitelman vuonna 2021 (vesiluvasta tehty valitus hallinto-oikeudessa syksyllä 2021).

Vuodesta 2016 järvien vesienhoidollisista hankkeista keskeisin on ollut Saarijärven, Pieni- ja Iso-Lumperoisen sekä Saarijärven säännöstelyn lupaehtojen muuttaminen sovitun säännöstelykäytännön mukaisiksi. Toimenpide on parantanut muun muassa järvien virkistyskäyttöä. Kaikkein huonoiten ovat toteutuneet rehevöityneiden järvien kunnostustoimenpiteet, joista ainoastaan Hankasalmen Iso-Hertun kunnostus on toteutunut. Vesikasvien niittoa ja vesienhoidollisia ruoppauksia on kuitenkin tehty Keski-Suomen järvillä.

Vaikka toimenpideohjelma ei täysin ole toteutunut, monen vesienhoidollisen kunnostushankkeen eteenpäin vieminen on edistynyt. Myöskään osa toteutuneista kunnostushankkeista ei tässä vaiheessa ollut ohjelmassa mukana tai oli mukana vain selvitys- tai suunnittelutoimenpiteen osalta. Vesienhoitokaudella käynnistyi myös tierumpujen aiheuttamien esteellisyyshaittojen korjaaminen. Tehtyjä kunnostuksia esitetään kappaleessa 6.4. suunnittelun osa-alueittain kohdassa HyMo-tila. Toimenpideohjelman kohteet, jotka eivät ole edenneet toteutukseen, on pääosin siirretty kaudelle 2022–2027.

 

8.2.7.2 Kunnostus-, säännöstely- ja rakentamissektorin vesienhoidon toimenpidevalikoima kaudelle 2022–2027

Vesienhoitokauden 2022–2027 vesistöjen säännöstely-, rakentamis- ja kunnostussektorin toimenpiteet ovat täydentäviä toimenpiteitä lukuun ottamatta vesi- ja ympäristönsuojelulain mukaisia perustoimenpiteitä. Velvoitetoimenpide poistettiin, koska kolmannella kaudella on mahdollisuus merkitä kunkin toimenpiteen velvoiteluonteisuus erikseen tietojärjestelmään.

Kolmannella kaudella toimenpiteissä ei enää tallenneta erikseen toimenpiteen vaihetta (selvitys, suunnittelu, toteutus sekä käyttö- ja ylläpito). Nämä kaikki kustannukset kirjataan varsinaisen toimenpiteen kustannuksiin toteutus- ja käyttö- sekä ylläpito- ja seurantakustannusten lisäksi. Toimenpide voi sisältää lisäksi erilaisia selvitys- ja yleissuunnittelu- tai lupavaiheen valmistelun kustannuksia. Myös toimenpidetyypit poikkeavat jonkin verran toisen kauden toimenpidetyypeistä. Esimerkiksi kalankulkua helpottava toimenpide jaetaan kolmannella suunnittelukaudella kolmeksi eri toimenpiteeksi esteen putouskorkeuden perusteella. Uutena toimenpiteenä sektorille on muun muassa tullut vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa.

Kaikkien toimenpiteiden yksityiskohtaisempi kuvaus on esitetty tämän sektorin vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelua käsittelevässä oppaassa (linkki: www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas). Oppaassa on käsitelty myös muun muassa sektorien kustannusten arviointia, kunnostuskohteiden ja toimenpiteiden valintaa ja arvioitu toimenpiteiden vaikutuksia.

 

Vesistöjen kunnostus-, säännöstely- ja rakentamissektorin toimenpiteiden kuvaus:

Perustoimenpiteet

Ympäristönsuojelu- ja vesilain mukaisissa luvissa luvanhaltijalle voidaan määrätä erilaisia velvoitteita vesistöjen kunnostamiseksi, vesieliöiden vapaan liikkumisen turvaamiseksi tai säännöstelyn kehittämiseksi. Lupavelvoitteiden perusteella tehtävät tämän sektorin toimenpiteet toimenpidetyypistä riippumatta kirjataan perustoimenpiteiksi.

 

Täydentävät toimenpiteet

• Rehevöityneiden järvien kunnostukset

Tähän päätoimenpiteeseen kuuluvat suoraan järveen kohdistuvat kunnostustoimenpiteet, joiden tavoitteena on vähentää rehevyyttä ja sisäistä kuormitusta. Menetelmiä ovat esimerkiksi veden pinnan nostaminen, matalikkoalueiden ruoppaus, ravintoketjukunnostus, vesikasvillisuuden niitto. Rehevöityneiden järvien kunnostukset on jaettu kolmeen päätoimenpiteeseen:

• • suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala yli 5 km²)

  • pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala alle 5 km²)

  • pienten rehevöityneiden järvien kunnostus (pinta-ala alle 5 km², aluetoimenpide).

• Virtavesien elinympäristökunnostukset

Virtavesien hydrologinen ja morfologinen tila on heikentynyt mm. uittoa, tulvasuojelua, voimataloutta ja kuivatusta edistävien vesistöjärjestelyiden seurauksena. Joet ja purot vesieliöiden elinalueena ovat yksipuolistuneet ja niiden ekologinen tila on heikentynyt. Liettyminen on heikentänyt etenkin pienempien virtavesien ekologista tilaa. Kunnostusmenetelmiä ovat esimerkiksi syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistaminen kynnysten, syvänteiden, vedenohjauksen, uoman vesittämisen ja kiveämisen avulla, lisääntymisalueiden ja suojapaikkojen rakentaminen, vedenohjauksen parantaminen, maisemointi, rakenteiden ja roskien poisto. Jos toimenpiteen tarkkaa kohdetta ei ole vielä tiedossa, toimenpide voidaan kohdistaa aluetoimenpiteenä myös virtavesille, joita ei ole nimetty vesimuodostumiksi (voivat olla myös puroja). Virtavesien elinympäristökunnostukset on jaettu kolmeen päätoimenpiteeseen:

• • joen elinympäristökunnostus (valuma-alue yli 100 km²)

  • puron elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 100 km²)

  • pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km², aluetoimenpide).

• Kalankulkua helpottava toimenpide

Kalan kulkua helpottavilla toimenpiteillä tarkoitetaan rakenteita tai virtaamien muutoksia, joilla kalojen kulkumahdollisuutta vaellusesteiden ohi parannetaan. Parannusmenetelmiä ovat esimerkiksi luonnonmukaiset ohitusuomat, kalatiet ja muut rakenteet sekä vaellusesteiden poistot. Toimenpiteet voivat kohdistua helpottamaan kalojen ylös- tai alasvaellusta tai molempia. Kalankulkua helpottava toimenpide on jaettu kolmeen päätoimenpiteeseen:

• • kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus alle 1 m)

  • kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)

  • kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus yli 5 m).

• Säännöstelykäytännön kehittäminen

Monitavoitteisia toimenpiteitä, joiden tavoitteena voivat olla esimerkiksi säännöstellyn järven virkistyskäyttöarvon parantaminen, tehokkaampi vesivoiman hyväksikäyttö, tulva- ja kuivuusriskien hallinta, vesistön lähialueen kuivatustilan parantaminen, vesistön ekologian parantaminen tai lyhytaikaissäädöstä aiheutuvien niin ekologisten kuin morfologisten haittojen vähentäminen. Menetelmiä ovat esimerkiksi minimivirtaaman lisäys, lyhytaikaissäännöstelyn lieventäminen ja talviaikaisen vedenpinnan laskun vähentäminen.

• Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus

Kunnostustoimenpiteet, joiden pääasiallinen tarkoitus on alueen suojeluarvojen ylläpitäminen tai parantaminen, ja jotka edistävät myös vesienhoidon tavoitteita. Vaikka luonto- tai lintudirektiivin suojelutavoitteita pidettäisiin alueella ensisijaisena, vesienhoidon tavoitetta hyvästä ekologisesta tilasta kannattaa silti pyrkiä toteuttamaan, jos ristiriita ei ole sovittelematon.

• Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa

Toimenpiteellä pyritään vähentämään hydrologis-morfologisia muutoksia. Toimenpide sisältää niin rakentamisenaikaisen haitan vähentämisen kuin jo tehtyjen rakenteiden muuttamisen. Tilan parantamistarve voi aiheutua esimerkiksi satamien, rantojen ja laivaväylien ruoppauksista, rantojen pengerryksistä ja muista muutoksista.

 

8.2.7.3 Esitys vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2022–2027

Vesistökunnostustoimenpiteen päätarkoituksena on joen tai järven ekologisen tilan parantaminen. Toimenpide voi myös edistää vesistön käyttöä eri tarkoituksiin. Toimenpiteet esitetään vesistöaluekohtaisessa järjestyksessä (taulukot 30a-c ja 31). Esitetyistä kohteista 40 jokimuodostumaa on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa ja kahden muodostuman (Salakkajoki, Veitjoki) hyvä ekologinen tila on riskissä heikentyä ilman toimenpiteitä. Taulukossa on myös mukana kolme voimakkaasti muutettua jokimuodostumaa (Autiojoki, Vaajavirta, Venekoski), jotka käsitellään tarkemmin omassa alakohdassaan tämän osion loppupuolella. Esitetyt toimenpiteet eivät ole velvoittavia, mutta toimenpiteet ovat etusijalla haettaessa valtiolta avustusta hankkeen toteuttamiseksi. Osa toimenpiteistä voi myös tarvita aluehallintoviraston luvan.

Kunnostustoimenpiteitä on esitetty 12 järvimuodostumalle (taulukko 31), joista 11 järveä on hyvää huonommassa ekologisessa tilassa. Iso-Virmas on hyvässä ekologisessa tilassa, mutta tämä hyvä tila on riskissä heikentyä ilman toimenpiteitä. Toimenpiteet liittyvät pääasiassa sisäisen kuormituksen tai muun rehevöitymisen torjuntaan, myös vedenpinnan nostamiseen. Toimenpiteitä saa kohdistaa vain haittaa aiheuttavalle pintavesimuodostumalle (jos mahdollista), joten esimerkiksi säännöstelyn tai patoesteellisyyden kohteena oleville järville, toimenpidettä ei saa esittää.   

Jokien kunnostustoimintaa voi muun muassa rajoittaa asiantuntijaresurssien ja rahoituksen puuttuminen. Tässä vaiheessa on vaikea arvioida, kuinka paljon esimerkiksi valtiolla on jokien kunnostusmäärärahoja käytössään tarkasteltavalla ohjelmakaudella. Toisaalta paikallinen aktiivinen hankeosallistuminen ja valtion ulkopuolisen lisärahoituksen saaminen edistävät kunnostusten toteuttamista. On myös mahdollista, että pintavesimuodostumien toimenpiteen selvitys- tai suunnitteluvaiheessa esille voi tulla rajoitteita tai esteitä toimenpiteen toteuttamisen suhteen.

Järvikunnostusten toteuttamiseen vaikuttaa myös julkisen rahoituksen saatavuus. Viime vuosina rahoitusmahdollisuudet ovat parantaneet ympäristöministeriön vesiensuojelun tehostamisohjelman ansioista. Joka tapauksessa paikallisten tahojen aktivoituminen vesistökunnostuksiin on ensiarvoisen tärkeää hankkeiden toteutumisen ja omarahoitusosuuksien kannalta. Valtion hankkeina toteutettaneen tulevaisuudessa kuitenkin esimerkiksi lintuvesien kunnostuksia. Lisäksi säännöstelyjen kehittäminen on luonteeltaan sellaista, joka sopii parhaiten valtion viranomaiselle.

Taulukko 30a. Jokimuodostumakohtaiset toimenpiteet kaudella 2022–2027 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella. Ohjelma on ehdollinen ja käytössä olevista resursseista riippuvainen.

Valuma-alue	Jokimuodostuman pituus (km)	Kunta	HyMo-muuttu-neisuus-luokka	Toimenpideohjelma (TPO) Lisätietoa: kalankulkua helpottava toimenpide, putouskorkeudet: alle 1 m, 1–5 m ja yli 5 m elinympäristökunnostus: valuma-alue = va
14.226	Kurujoki 12,38	Jämsä	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Muut virtavesialueet kuin muodostuman yläosa (kunnostettu)
				Kalankulkua helpottava toimenpide (alle 1 m): Jokelan myllyn kohdalla kalan kulun mahdollisuuksien parantaminen (museaalisten arvojen huomioiminen)
14.227	Hauhanjoki-Tammikoski 3,49	Luhanka	Välttävä	Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Maantien alapuolinen patorakennelma lähiesteineen
14.231	Vaajavirta 3,87	Jyväskylä	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Kunnostusmahdollisuudet hyvin rajallisia: voimalaitoksen ylä- ja alapuolelle vaellustaimenelle poikastuotantoalueita
14.236	Rutajoki_yläosa 3,25	Joutsa	Huono	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Matkusjärven yläpuoliset virtavesialueet ja Lohikosken kanava
				Kalankulkua helpottava toimenpide (alle 1 ja 1–5 m) Rutajärven säännöstelypato ja Tammenkosken pato
14.281	Vesangan reitti 13,77	Jyväskylä	Tyydyttävä	Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Vaellusesteellisyyden poistaminen Ylä-Saukkolankoskesta. Suunnitelma koskien betonisen ylisyöksypadon korvaamista luonnonmukaisilla rakenteilla valmistui vuonna 2020. Toteuttaminen siirrettiin vesienhoidon kuulemisen jälkeen kaudelle 2022–2027.   Muodostuman yläosan myllypato
14.291	Tourujoki 2,77	Jyväskylä	Huono	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Jokiuoman muuttaminen luonnonmukaisemmaksi (yleissuunnitelma 2018)
				Kalankulkua helpottava toimenpide (yli 5 m) Tulvakanavan itäpuolelle jyrkän koskiosuuden rakentaminen (yleissuunnitelma 2018)
				Säännöstelykäytännön kehittäminen Vesistön säännöstelystä luopuminen, pohjapadon rakentaminen joen yläosaan (yleissuunnitelma 2018)
14.292	Laahajoki 0,84	Jyväskylä	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Uomaperkauksien haittojen korjaamista
14.295	Autiojoki 10,92	Jyväskylä	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Kunnostukset yleisselvityksen (2018) ja tarkentuvan suunnitelman mukaisesti
				Kalankulkua helpottava toimenpide (alle 1 m) Yleisselvityksen (2018) ja tarkentuvan suunnitelman mukaisesti – Alamyllylammen pato
14.318	Pitkäjoki-Hamperinjoki 10,25	Toivakka	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Peratut virtavesialueet, aiemmin kunnostetuille uoman osille täydennyskunnostus, Kalajoelle kunnostustarpeesta aluksi selvitys
				Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Pitkäjoki: Kangaskoski ja Kuusikoski
14.321	Tarvaalanvirta 0,30	Laukaa	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Tarvaalankosken täydennyskunnostus
14.332	Häränvirta 1,98	Äänekoski	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Äänejärven yläpuolinen kapeikko ylikulkusillan molemmin puolin
14.341	Salakkajoki 3,07	Äänekoski	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Virtapaikkojen kunnostaminen
14.352	Venejoki 5,40	Hankasalmi	Huono	Kalankulkua helpottava toimenpide (yli 5 m) Venekosken voimalaitospato: kalatie
14.355	Kuusjoki-Myllyjoki 2,71	Laukaa	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Erityisesti Kuusjoki, Myllyjoella kunnostusmahdollisuudet vähäisiä
14.376	Vanajanjoki 1,36	Hankasalmi	Välttävä	Kalankulkua helpottava toimenpide (alle 1 ja 1–5 m) Vanajajärven luusuapato (ongelmana myös uoman vesitys) ja Vanajan myllypato

 

Taulukko 30b. Jokimuodostumakohtaiset toimenpiteet kaudella 2022–2027 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella. Ohjelma on ehdollinen ja käytössä olevista resursseista riippuvainen.

Valuma-alue	Jokimuodostuman pituus (km)	Kunta	HyMo-muuttu-neisuus-luokka	Toimenpideohjelma (TPO) Lisätietoa: kalankulkua helpottava toimenpide, putouskorkeudet: alle 1 m, 1–5 m ja yli 5 m elinympäristökunnostus: valuma-alue = va
14.381	Rusilanjoki-Huumarjoki 13,92	Hankasalmi, Kangasniemi	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Muodostuman perattujen virtavesialueiden kunnostaminen
				Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Janholanjoki ja Halttulanjoki (yht 2 patoa)
14.427	Myllyjoki-Konosjoki 7,28	Viitasaari	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Konosjoen, Mäntyjoen ja Myllyjoen peratut virtavesialueet
				Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Muodostuman alaosa: Ala-Myllykosken pato
14.432	Mylly-Komun-Lapinjoki 14,84	Viitasaari	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Virtapaikkojen kunnostaminen edellyttää nousuesteiden muuttamisen kaloille nousukelpoiseksi.
				Kalankulkua helpottava toimenpide (alle 1 m) Muodostuman alaosan pohjapadot (3 kpl) ja kynnykset
14.443	Kannonkoski 0,20	Kannonkoski	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Nykyisen padon poistaminen edellytyksenä yläosan kanavan ja padon alapuolisen alueen kunnostamiselle
				Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Kannonkosken voimalaitospadon poistaminen
14.447	Veitjoki 14,85	Kivijärvi	Tyydyttävä	Puron elinympäristökunnostus (va alle 100 km2) Peratut virtavesialueet, täydennyskunnostus aiemmin osittain kunnostetuille alueille
14.451	Jääjoki-Myllyjoki 27,85	Kinnula	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Myllyjoki: Savikosken kalatien (aukko padossa) lähestymisalueet (parantaa samalla kalan kulkua), täydennyskunnostus (mm lisääntymisalueet) Jääjoki: selvitys ennen toimenpiteen etenemistä
14.472	Putaanvirta 3,76	Pihtipudas	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Ensisijaisesti Heinäjoen luonnon uoman vesityksen turvaaminen kasvuston umpeenkasvua torjumalla, täydentävää uomakunnostusta tarvittaessa
14.492	Elämäisjoki 7,33	Pihtipudas	Huono	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Kortteisen kanava
				Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Kortteisen kanavan järjestelypato
14.494	Raudanjoki 16,02	Pihtipudas	Tyydyttävä	Puron elinympäristökunnostus (va alle 100 km2) Voimakkaasti uittoperattujen koskien kunnostaminen
14.496	Peninginjoki 5,27	Pihtipudas	Tyydyttävä	Puron elinympäristökunnostus (va alle 100 km2) Kunnostaminen sellaiselle tasolle, jolla hyvä ekologinen tila mahdollistuu
14.498	Liitonjoki 13,41	Pihtipudas	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Kunnostus ja hydrologisilla riskialueilla myös uoman kuivumisen ehkäiseminen
14.524	Suolijoki 4,17	Jämsä, Petäjävesi	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Voimalaitoksen padon sulkeman alkuperäisen uoman osittainen kunnostaminen mahdollisuuksien mukaan vaellustaimenen poikastuotantoalueiksi (rajoittavana tekijänä uoman vesitys)
14.541	Pengerjoki 83,68	Petäjävesi, Multia, Keuruu	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Pääasiallinen toimenpidealue Ohrajoen haarasta joen suualueelle, myös lähimmät yläpuoliset virtavesialueet (veden laatuvaihteluiden huomioiminen)
				Kalankulkua helpottava toimenpide (alle 1 m) Pengerjoen alaosan pienvoimalan kohdalla kalan kulkua parannetaan (lankkupato, pohjapato), Metsojoen yläosan totaalieste tierumpu
14.614	Pyhäkoski 1,15	Saarijärvi	Huono	Kalankulkua helpottava toimenpide (alle 1 m) Pyhäkosken padon muuttaminen kiviverhoilluksi pohjapadoksi

 

Taulukko 30c. Jokimuodostumakohtaiset toimenpiteet kaudella 2022–2027 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella. Ohjelma on ehdollinen ja käytössä olevista resursseista riippuvainen.

Valuma-alue	Jokimuodostuman pituus (km)	Kunta	HyMo-muuttu-neisuus-luokka	Toimenpideohjelma (TPO) Lisätietoa: kalankulkua helpottava toimenpide, putouskorkeudet: alle 1 m, 1–5 m ja yli 5 m elinympäristökunnostus: valuma-alue = va
14.624	Kotajoki-Hetonjoki 31,24	Saarijärvi	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Kotajoki: kunnostustoimenpiteitä esitetty ja kunnostuskustannukset arvioitu 15 koski- tai virtavesijaksolle Hetonjoki: kunnostettavaa aluetta vähintään 250 m
				Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Päistärkosken vanhan padon korvaaminen pohjapadolla
14.625	Konttijoki-Pirttipuro 15,13	Saarijärvi	Tyydyttävä	Puron elinympäristökunnostus (va alle 100 km2) Kunnostustoimenpiteitä esitetty 9 koski- tai virtavesijaksolle noin Kulhanvuoren luonnonsuojelualueeseen saakka
14.664	Vihanninjoki-Moksinjoki 15,76	Saarijärvi	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Moksinjoki: kunnostustoimenpiteitä esitetty 6 koski- tai virtavesijaksolle (665 m) Vihanninjoki: virtavesialueiden (900 m) kunnostaminen edellyttää valuma-alueen vesiensuojelutoimenpiteitä
14.671	Vahanganjoki 9,19	Karstula	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Perattujen virtavesialueiden kunnostaminen: paikoittain ranta-alueilta myös lietekasautumien poistoa
14.687	Peltojoki 12,84	Saarijärvi	Tyydyttävä	Kalankulkua helpottava toimenpide (alle 1 m) Metalliverkkojen poistaminen Pieni-Suojärven molemmista päistä, toinen Peltojoen yläosassa (estävät muodostumaa saavuttamasta hyvää ekologista tilaa)
35.483	Maso-Ryönänkoski 4,67	Keuruu	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Masojoen Kattilaskoskessa uittokunnostuksen täydentäminen, Köminkosken padon alapuolella tehtävissä pientä lisäkunnostusta
35.634	Kukonjoki 4,29	Multia	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Uiton vuoksi perusteellisesti muutetun jokiuoman kunnostaminen (sisältää myös hydrologisen tilan parantamista – uomassa louhittu kanavaoikaisu, haitallisen uiton aikaisen puutavaran poistamista)
35.641	Pussijoki 4,52	Multia	Tyydyttävä	Puron elinympäristökunnostus (va alle 100 km2) Voimakkaasti uiton takia peratun uoman kunnostaminen
35.654	Kaijanjoki-Yltiänjoki 12,75	Keuruu	Tyydyttävä	Puron elinympäristökunnostus (va alle 100 km2) Uiton vuoksi perattujen virtavesialueiden kunnostaminen (vain vähäistä uiton jälkeistä kunnostusta tehty), kalojen kulun turvaaminen uomaan tehtyjen kivikynnysten kautta
				Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5) m) Kalan kulun turvaaminen Kaijankoskessa ja Joenpolvenjoessa Mäntylässä sijaitsevien patojen kautta (yhteensä 2 täydellistä estettä)
35.673	Pietilänjoki 0,76	Multia	Tyydyttävä	Puron elinympäristökunnostus (va alle 100 km2)) Uitamonkoski: museaalisia arvoja, hyvin rajoitettu kunnostus
				Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m) Nykyisen kalannousumahdollisuuden parantaminen, rajoitteena museaaliset arvot
35.681	Hoskarinjoki 2,57	Keuruu	Välttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Hoskarinjoki (Pohjoisjärvi – Keurusselkä)
				Kalankulkua helpottava toimenpide (1–5 m) Kalmakoski (kalatie)
35.6	Keuruun reitti			Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (va alle 200 km2, aluetoimenpide) ei erikseen määritettyä kohdetta
35.764	Leppäkoskenjoki, Harjunjärvenoja, Kuoksen..	Kuhmoinen	Tyydyttävä	Joen elinympäristökunnostus (va yli 100 km2) Hahmajärven laskupuro ja Mauharinjoki
				Kalankulkua helpottava toimenpide (< 1 ja 1–5 m) Leppäkosken pohjapato ja Kohisevankosken pato

 

Taulukko 31. Järvimuodostumakohtaiset toimenpiteet kaudella 2022–2027 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella. Ohjelma on ehdollinen ja käytössä olevista resursseista riippuvainen.

Valuma-alue	Järvi pinta-ala  (km2))	Kunta	HyMo-muuttuneisuus-luokka	Toimenpideohjelma (TPO)
14.231	Jyväsjärvi 3,13	Jyväskylä	Välttävä	Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa   Rakennettujen ranta-alueiden monimuotoisuuden parantaminen pengerretyillä tai muutoin rakennetuilla ranta-alueilla
14.296	Alanen 0,58	Laukaa	Erinomainen	Pienen rehevöityneen järven kunnostus  Kunnostustarveselvitys huonossa tilassa olevalle järvelle: suunnittelu ja toteutus havaittujen mahdollisuuksien mukaan
14.318	Humalajärvi 1.25	Toivakka	Erinomainen	Pienen rehevöityneen järven kunnostus Kuormitusselvityksen ja tarvittavien järvikunnostustoimien päivittäminen sekä valuma-alueella mahdollisesti toteutettavien vesiensuojelutoimien selvittäminen (toteutus selvitys - suunnitteluvaiheen jälkeen)
14.353	Ahveninen 1,61	Laukaa	Erinomainen	Pienen rehevöityneen järven kunnostus  Muun muassa suoraan Ahveniseen kohdistuvien valuma-aluetoimenpiteiden toteuttaminen laadittavan suunnitelman mukaan
14.371	Pirtti-Herttu 0,96	Hankasalmi	Erinomainen	Pienen rehevöityneen järven kunnostus  Pienimuotoisten kunnostustoimien jatkaminen: esimerkiksi vesikasvien niittoa ja pienimuotoisia ruoppauksia
14.371	Iso-Herttu	Hankasalmi	Erinomainen	Pienen rehevöityneen järven kunnostus  Pienimuotoisten kunnostustoimien jatkaminen: esimerkiksi vesikasvien niittoa ja pienimuotoisia ruoppauksia
14.378	Iso-Virmas 2,87	Hankasalmi	Erinomainen	Pienen rehevöityneen järven kunnostus  Vedenpinnan nosto (kolme muodostumaa): Iso-Virmas ja Iso-Virmas, Juurikkalahti sekä Vuonteenlahti. Alustava suunnitelmaluonnos o tehty
14.394	Lapinjärvi 0,69	Laukaa, Toivakka	Erinomainen	Pienen rehevöityneen järven kunnostus  Lintuvesikunnostus (mukana Helmi-elinympäristöohjelmassa)
14.429	Pyhäjärvi 1,36	Konnevesi, Äänekoski	Erinomainen	Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus  Lintuvesikunnostus (mukana Helmi-elinympäristöohjelmassa)
14.443	Kivijärvi Leukunlahti 4,39	Kivijärvi	Hyvä	Pienen rehevöityneen järven kunnostus  Hoitokalastus 2020–2022, toimenpiteen toistaminen vesienhoitokauden lopulla
14.491	Saanijärvi 12,66	Pihtipudas	Erinomainen	Suuren rehevöityneen järven kunnostus Vedenpinnan nostaminen, suunnitelma valmis
35.483	Martinjärvi 1,07	Keuruu	Erinomainen	Pienen rehevöityneen järven kunnostus  Pohjapadon rakentaminen Masonjoen Kattilakosken niska-alueelle

 

Voimakkaasti muutetuille vesistöille suunnatut täydentävät toimenpiteet ja niiden vaikutusten arviointi

Voimakkaasti muutetuiksi nimetyille kohteille valitaan valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti toimenpidekokonaisuus, joka parantaa mahdollisimman paljon ekologista tilaa, mutta joka ei kokonaisuutenakaan saa aiheuttaa merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. Suomessa merkittävälle haitalle ei ole asetettu tarkkaa lukuarvoa, vaan merkittävää haittaa on haarukoitu lähinnä asiantuntija-arvioina. Merkittävän haitan arvioinnissa huomioidaan ne haitat, jotka toimenpiteiden toteuttamisesta seuraa tärkeälle käyttömuodolle. Toisen kauden ohjeissa on arvioitu, että suurissa vesistöissä 5–10 % menetetystä voimataloudelle voidaan suurella varmuudella pitää merkittävänä. Tarkentavan ohjeistuksen (26.8.2021) mukaan kalankulkuväylät on mahdollista toteuttaa suurissa joissa maltillisesti mitoittaen (noin 2–3 % joen keskivirtaamasta vuosikeskiarvona laskettuna), siten että niiden käyttö ei aiheuta merkittävää haittaa voimataloudelle, vaikka toimivuuden parantamiseksi olisi lievennettävä lyhytaikaissäätöä.

Keski-Suomessa voimakkaasti muutetuiksi nimetyistä vesimuodostumista kahdeksan kymmenestä on vesistösäännöstelyä harjoittavia vesivoimalaitoksia (yhdessä myös tehdastoimintaa). Tarkasteltavat toimenpidekokonaisuudet ovat siten hyvin toistensa kaltaisia. Yksittäisistä käyttömuodolle haittaa aiheuttavasta toimenpiteestä on arvioitu sellainen laajuus, ettei se yksistään aiheuta merkittävää haittaa tärkeälle käyttömuodolle. Voimakkaasti muutettujen muodostumien tarkastelussa yhtenä toimenpiteenä on säännöstelykäytännön kehittäminen (ympäristövirtaama). Vesienhoidon toimenpideohjeistuksessa ympäristövirtaamatermillä tarkoitetaan ”laajasti riittävän virtaaman järjestämistä virtaveden ekosysteemin turvaamiseksi tai palauttamiseksi mahdollisimman luonnonmukaisesti.”

Voimakkaasti muutetun muodostuman tila arvioidaan ensisijaisesti käänteisesti toimenpidetarkastelun avulla. Tarkastelussa arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia kaloihin (mukaan lukien luontainen elinkierto), pohjaeläimiin, vesikasveihin, vedenlaatuun ja hydrologis-morfologiseen tilaan. Jos HyMo-tilaa voidaan toimenpiteellä parantaa, muodostuma on toimenpiteiden perusteella ekologisesti tyydyttävässä saavutettavissa olevassa tilassa. Toimenpiteeksi valitaan sellainen toimenpide, jolla muodostuman tilaa voidaan parantaa. Muodostuma on vastaavasti toimenpiteen osalta hyvässä tilassa suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan, jos tilaa ei toimenpiteellä voida kohentaa. Jälkimmäisessä tapauksessa fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella vedenlaatu (jos huono-tyydyttävä) määrittää ekologisesti saavutettavissa olevan parhaan tilaluokan. Esitetyt toimenpiteet kohdentuvat silloin vedenlaatua heikentäviin tekijöihin (paineisiin).

Vaajavirta

Toimenpiteet ja tilaluokka: Voimalaitoksella on kaksi kalatietä. Toimenpiteeksi esitetään elinympäristökunnostusta. Vaajavirrassa voidaan vain hyvin rajoitetusti kunnostaa vaellustaimenelle lisääntymis- ja poikasalueita aiheuttamatta merkittävää haittaa tärkeille käyttömuodoille, vesivoimalle ja vesiliikenteelle. Vaikka kunnostuksella saatava tehollinen nettotuotantopinta-ala olisikin pieni, se on tärkeää Päijänteen vaellustaimenkannan turvaamiseksi.

Vaajakoskessa ympäristövirtaamalla ei saada sellaista hyötyä, jolla voimalaitoksen alapuolisten vesialueiden kalaston ja muun vesieliöstön tilaa voitaisiin parantaa. Padon yläpuoliselle alueelle ympäristövirtaamalla ei ole erityistä hyötyä. Vaajakoskessa on järkevää käyttää kaikki käytössä oleva vesi kalateihin ja vaelluskalojen elinympäristön parantamiseen, mikäli toimenpide sitä edellyttää. Ympäristövirtaamatarkasteluun sisältyvät kalatiet ja elinympäristökunnostus toimenpide. Mikäli vesienhoitokaudella 2022–2027 aikana olisi teknisesti ja muutoin mahdollista asentaa Vaajakosken voimalaitoksen voimakkaaseen ylävirtaukseen kalan kulkua helpottavia rakenteita, niiden huomioon ottamista voidaan harkita vesienhoidon seuraavalla suunnittelukaudella.

Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella Vaajavirran vedenlaatu on hyvä (kokonaisfosfori ja pH-minimi erinomaisessa ja kokonaistyppi hyvässä luokassa). Toimenpiteiden perusteella Vaajavirran ekologinen tila on tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Autiojoki

Toimenpiteet ja tilaluokka: Toimenpiteiksi esitetään Autiojoen elinympäristökunnostusta niin, ettei toimenpide aiheuta merkittävää haittaa vesivoimalle ja kalojen kulun turvaaminen Alamyllylammen padon (osittainen este) ohitse.  Ympäristövirtaamaa ei voida esittää toimenpiteenä, koska se aiheuttaisi merkittävää haittaa vesivoimalle (muodostuman valuma-alue on vain 108 km² ja keskivirtaama on pieni). Puuppolankosken vesivoimalaitoksen lakkauttamisesta ja Autiojoen kunnostamisesta on käynnistynyt selvitysprosessi vesivoimayhtiön ja Jyväskylän kaupungin välillä. Mikäli voimalaitostoiminnasta luovutaan, ovat muun muassa kalojen kulun turvaavat toimenpiteet mahdollisia Puuppolankoskella ja Luonetjärven säätöpadon osalta. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella Autiojoen vedenlaatu on hyvä (kokonaisfosfori ja kokonaistyppi hyvässä luokassa sekä pH-minimi erinomaisessa luokassa).

Muodostuman ekologinen tila on toimenpiteiden perusteella tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Kuhankosken alue

Toimenpiteet ja tilaluokka: Kuhankoskella on toimiva alaosastaan 2-haarainen kalatie, jonka houkutusvirtaus on kohdassa suuri. Voimalaitoksella on voimassa vesilain mukainen rakentamislupa ja uudistettu laitos valmistuu vuonna 2023. Lupapäätöksen (Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 23.12.2014) velvoittamana kosken idänpuoleiselle alueelle kallioperäiseen maaperään louhitaan kalatie (väylä, rakentaminen käynnissä lokakuussa 2021). Kalatie on rakennettava siten, että se mahdollistaa myös muun eläimistön kulkemisen. Nykyinen kalatie on myös oltava toiminnassa aina, kun vettä juoksutetaan nykyisen voimalaitoksen tai säännöstelypadon kautta pidempään kuin kaksi vuorokautta. Uusittava voimalaitos on myös varustettava tehokkailla ohjausrakenteilla niin, että mahdollisimman suuri osuus kalojen laskuvaelluksesta voidaan ohjata uuden ja nykyisen kalatien kautta. Nykyinen voimalaitos jää toimimaan varavoimalana uuden voimalaitoksen rinnalle. 

Uuteen voimalaitokseen liittyviä lupamääräyksen mukaisia kalan kulkua helpottavia toimenpiteitä ei esitetä toimenpideohjelmaan toimenpiteiksi, koska ne eivät ole täydentäviä toimenpiteitä. Ympäristövirtaamaa ei esitetä toimenpiteeksi, koska tässä vaiheessa on järkevää käyttää kaikki käytössä oleva vesi kalateihin eli voimataloushaitan vähentämisen vaikuttavimpaan toimenpiteeseen ja alasvaellusta helpottavien rakenteiden toimivuuden turvaamiseen. Muodostuman pienellä alueella ei myöskään ole mahdollista tai olemattomiin hyötyihin nähden järkevää tehdä elinympäristökunnostusta. Tilaa parantavia laajempia hydrologis-morfologisia toimenpiteitä ei voida esittää puuttumatta vesivoimaan. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella Kuhankosken vedenlaatu on hyvä (kokonaisfosfori ja pH-minimi erinomaisessa ja kokonaistyppi hyvässä luokassa).

Toimenpiteiden perusteella Kuhankosken alueen ekologinen tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Venejoki

Toimenpiteet ja tilaluokka: Toimenpiteeksi esitetään kalatien rakentamista Venekosken voimalaitospadon yhteyteen. Ympäristövirtaama selvitetään kalatien rakentamisen (selvitys/suunnittelu) toimenpiteen yhteydessä. Kalatie toteutuessaan palauttaisi hyvin laaja-alaisen ja luontaisen vaellusyhteyden Kuuhankaveden yläpuolisiin vesistöihin nouseville kaloille, muun muassa Kuuhankavedestä Armisveteen saakka. Padon alapuolella vaellusyhteys olisi muun muassa Konneveteen ja Päijänteeseen. Tilaa parantavia muita hydrologis-morfologisia toimenpiteitä ei voida esittää puuttumatta vesivoimaan.

Keski-Suomen ympäristökeskus selvitti aikoinaan Venejoen alaosan kunnostusmahdollisuudet. Voimalaitostoiminnan (lyhytaikaissäännöstelyn) takia padon alapuolisissa virtapaikoissa esiintyy talvisin hyydettä eli suppojäätä. Kunnostuksella hyydeongelmaa ei voida torjua ja siten elinympäristökunnostuksen hyödyt olisivat hyvin vähäisiä. Padon yläpuolista uomaa ei pystytä monimuotoistamaan allastumisen takia. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella Venejoen vedenlaatu on hyvä (kokonaisfosfori ja -typpi hyvässä sekä pH-minimi erinomaisessa luokassa).

Toimenpiteiden perusteella Venejoen ekologinen tila on tyydyttävä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Kalatien myötä saavutettavissa oleva tila voisi nousta hyvään.

Potmonkoski-Naisvirta

Toimenpiteet ja tilaluokka: Potmonkoskessa on toimiva kalatie. Nykyoloissa Potmonkosken uoman morfologiaa ei voida parantaa. Padon alapuolinen koski on kivetty niin, että vaelluskala ohjautuu kalatiehen Potmonjärven ja Syväjärven välistä. Naisvirtaa ei kannata kunnostaa. Kunnostuksesta saatava hyöty olisi korkeintaan hyvin vähäinen, koska yllä mainitut järvet ovat lähes samassa tasossa. Tilaa parantavia hydrologis-morfologisia toimenpiteitä ei voida esittää puuttumatta vesivoimaan ja Kivijärven säännöstelyyn. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella Potmonkoski-Naisvirran vedenlaatu on hyvä (kokonaisfosfori ja pH-minimi erinomaisessa ja -typpi hyvässä luokassa).

Toimenpiteiden perusteella Potmonkoski-Naisvirta muodostuman ekologinen tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Hilmonjoki

Toimenpiteet ja tilaluokka: Hilmonjoki on kunnostettu (olot lähes ihanteelliset) ja vesitetty (ympärivuotinen 2 m³/s) uoman keskelle jätetyn uittouoman osalta niin hyvin kuin mahdollista. Tilaa parantavia hydrologis-morfologisia toimenpiteitä ei voida esittää puuttumatta vesivoimaan ja Kivijärven säännöstelyyn. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella vedenlaatu on hyvä (kokonaisfosfori ja pH-minimi erinomaisessa ja typpi hyvässä luokassa).

Toimenpiteiden perusteella Hilmonjoen ekologinen tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Jämsänjoki 

Toimenpiteet ja tilaluokka: Jämsänjoen ekologisen tilan parantaminen kalatierakentamisella ei ole kalatieselvitysten (1999–2000) perusteella teknis-taloudellisesti eikä ekologisestikaan järkevää. Tehtaan ja voimalaitoksen ohittavan pitkän kalatien rakentaminen haittaisi myös merkittävästi nykyistä rakennetun alueen käyttöä. 2000-luvun alussa kalatalousviranomaisen (TE-keskus) toimeksiannosta radiolähettimellä merkittiin Jämsänjokeen nousevia taimenia. Ammattikalastaja pyysi kalat rysällä. Kaloja todettiin silloin nousevan vain korkeintaan tehtaan tunnelin suualueelle. Tunneliin meno olisi ollut edellytyksenä kalatien rakentamiselle. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, syntyykö Jämsän reitillä vaellustaimenia, jotka pyrkisivät alaspäin Päijänteeseen syönnökselle ja myöhemmin nousemaan takaisin synnyinsijoilleen. Istutettujen kalojen ylisiirtoa ei pidä tehdä. Ympäristövirtaamalla ei saavuteta erityistä hyötyä muuttamalla virtaamat kohti luonnonmukaisempaa tehtaan alittavan tunnelin ja Patalankosken patojen vuoksi. Jämsänjoen nykytilaa ei voida parantaa hydrologis-morfologisilla toimenpiteillä. Toimenpiteiden perusteella ekologinen tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella vedenlaatu on tyydyttävä (kokonaisfosfori ja -typpi tyydyttävässä ja pH-minimi erinomaisessa luokassa). 

Tyydyttävä vedenlaatu määrittää Jämsänjoen ekologisen tilaluokan tyydyttäväksi suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Muodostuman fysikaalis-kemiallinen tila voi parantua muun muassa teollisuuslaitosten, yhdyskuntien ja maatalouden tehokkaamman vesiensuojelun ansiosta. Toimenpiteiden osalta hyvä tilatavoite on jo saavutettu.

Suojoki (Hietamankoski) 

Toimenpiteet ja tilaluokka: Hietamankosken kalatie otettiin käyttöön toukokuussa 2020. Kalatien suunnittelussa ja rakentamisessa pyrittiin turvaamaan riittävä vesitys. Kalatien toimivuutta vasta seurataan, joten alasvaellusta helpottavien rakenteiden tarpeellisuudesta ei ole riittävästi tietoa. Voimalaitospadon alapuolisen tulvauoman kunnostaminen edellyttäisi vesivoimalta lisää virtaamaa tulvauoman ympärivuotisen vesityksen turvaamiseksi kaloille ja muille vesieliöille. Ilmakuvatarkastelun perusteella karkeasti arvioituna tulvauoman vesitettävä alue olisi suuruusluokkaa 0,2 hehtaaria. Hietamankoskella kalojen ja muiden vesieliöiden elinympäristön paranemisella olisi vain erittäin pieni merkitys suhteessa Saarijärven reitin nykyisin tavoitettavissa oleviin virtavesiin nähden. Saavutettava hyöty olisi myös säätöenergian menetyksiin verrattuna heikko (toimenpidettä ei esitetä).

Tässä vaiheessa on järkevää käyttää kaikki käytössä oleva ympäristövirtaamatarkasteluun sisältyvä vesi uuden kalatien toimivuuden turvaamiseen eli voimataloushaitan vähentämisen vaikuttavimpaan toimenpiteeseen. Lisävirtaamasta voisi myös aiheutua vesivoimalle merkittävää haittaa. Myös muitakaan hydrologis-morfologisia toimenpiteitä ei voida esittää tärkeälle käyttömuodolle (vesivoimalle) aiheutuvan merkittävän haitan vuoksi. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella Suojoen vedenlaatu on hyvä (kokonaisfosfori ja -typpi hyvässä ja pH-minimi erinomaisessa luokassa).

Toimenpiteiden perusteella Suojoen ekologinen tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Parantalankoski

Toimenpiteet ja tilaluokka: Tällä hetkellä tiedossa ei ole teknis-taloudellisesti järkevää kunnostustoimenpidettä, jolla Parantalankoskea voitaisiin ekologisesti parantaa. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella vedenlaatu on erinomainen (kokonaisfosfori ja -typpi sekä pH-minimi erinomaisessa luokassa). Parantalankoski ei alun perin ollut jokimuodostuma, vaan kaikki vesi on virrannut Pyhäjoen kautta. Tämän takia kunnostusratkaisut kohdennetaan Pyhäkosken muodostumaan (esitetty kalankulkua helpottavaa toimenpidettä).

Toimenpiteiden perusteella Parantalankosken ekologinen tila on hyvä suhteutettuna parhaaseen mahdolliseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Leuhunjoki

Toimenpiteet ja tilaluokka: Leuhunkosken kalatie otettiin käyttöön toukokuun alussa vuonna 2021. Kalatien suunnittelussa ja rakentamisessa pyrittiin turvaamaan riittävä vesitys. Kalatien toimivuutta vasta seurataan, joten alasvaellusta helpottavien rakenteiden tarpeellisuudesta ei ole riittävästi tietoa. Leuhunjoen vaelluskalojen lisääntymis- ja poikastuotantoalueita ei voida kunnostaa edes vähäisessä määrin, koska luonnollinen koskiuoma on perattu täydellisesti ja kunnostuksen kannalta liian syväksi. Voimalaitospadon alapuolisen louhimalla syvennetyn uoman lyhytaikaissäännöstelyn haittoja ei myöskään voida parantaa teknisillä ratkaisuilla.

Tässä vaiheessa on järkevää käyttää kaikki käytössä oleva ympäristövirtaamatarkasteluun sisältyvä vesi uuden kalatien toimivuuden turvaamiseen eli voimataloushaitan vähentämisen vaikuttavimpaan toimenpiteeseen. Tarkasteluun sisältyy kalatien tarvitseman virtaaman lisäksi aiemmin toteutuneet yläpuolisten Saarijärven sekä Pieni- ja Iso-Lumperoisen säännöstelyn lupamääräysten muuttamiset (aluehallintoviraston päätös 2.2.2016). Tilaa parantavia hydrologis-morfologisia toimenpiteitä ei voida esittää tärkeälle käyttömuodolle (vesivoimalle) aiheutuvan merkittävän haitan vuoksi. Fysikaalis-kemiallisen luokan perusteella Leuhunjoen vedenlaatu on hyvä (kokonaisfosfori ja -typpi hyvässä ja pH-minimi erinomaisessa luokassa).

Leuhunjoen ekologinen tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan toimenpiteiden perusteella.

 

8.2.7.4 Kustannusten arviointi

Suunnittelukauden 2022–2027 täydentävien toimenpiteiden kustannusarviot perustuvat Keski-Suomen ELY-keskuksen vastaavanlaisten töiden keskimääräisiin kustannustietoihin tai asiantuntijoiden arvioihin, jos niitä on arvioinnissa voinut käyttää. Kustannusarvioissa on myös käytetty apuna tehtyjä selvityksiä tai suunnitelmia. Suurista hankkeista Jyväskylän Tourujoen kustannusarviot perustuvat erityisesti yleissuunnitelmaan ja Autiojoen vastaavasti yleisselvitykseen. Toimenpideohjelmassa näiden kahden jokimuodostuman toimenpidekustannukset ovat kuitenkin pääosin hyvin karkeita arvioita, koska varsinaisia suunnitelmia ei vielä ollut käytössä. Mikäli kustannusarviointiin ei ole ollut minkäänlaisia yllä kuvatun kaltaisia tietoja käytettävissä, kustannukset on arvioitu käyttämällä valtakunnallista vesienhoidon kustannusten arviointiohjeen yksikkökustannuksia. Kustannusarviot tarkentuvat toimenpiteen selvitys- ja suunnitteluvaiheessa.

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella vuosina 2022–2027 vesistökunnostusten ja säännöstelyn kehittämisen arvioidut investointikustannukset ovat noin 4,8 miljoonaa euroa (taulukko 32), kun kaudella 2016–2021 arvio oli 3,2 miljoonaa euroa. Vuosikustannuksiksi muutettuna rahoitustarve on noin 0,54 miljoona sekä käyttö- ja ylläpitokustannukset noin 0,18 miljoona euroa. Investointikustannuksista 58 % koskee kalankulkua helpottavia toimenpiteitä ja erityisesti kalateiden rakentamista. Seuraavaksi eniten kustannuksista kohdentuu jokien ja purojen elinympäristökunnostustoimiin (osuus 24 %).

Taulukko 32. Arvio vesistöjen kunnostuksen, säännöstelyn ja rakentamisen keskeisten toimenpiteiden määristä ja kustannuksista kaudella 2022–2027 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella. Ohjelma on ehdollinen ja käytössä olevista resursseista riippuvainen. Käyttö- ja ylläpitokustannukset (ohje 3 %) on laskettu jokaiselle toimenpiteelle toteutuskustannuksista/vuosi.

Toimenpide	Yksikkö	Määrä	Investoinnit kaudella 2022–2027 (1000 €)	Käyttö- ja ylläpito- kustannukset vuodessa (1000 €)	Vuosi- kustannus (1000 €)
		Toteutus
Joen elinympäristökunnostus (valuma-alue > 100 km2)	Vesi- muodostumien määrä	28	967	23	91
Puron elinympäristökunnostus (valuma-alue < 100 km2)	Vesi- muodostumien määrä	7	131	3	12
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus alle 1 m)	Rakenteiden lukumäärä	11	216	4	19
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus 1–5 m)	Rakenteiden lukumäärä	18	1386	35	155
Kalankulkua helpottava toimenpide (putouskorkeus yli 5 m)	Rakenteiden lukumäärä	2	1186	32	115
Säännöstelykäytännön kehittäminen	Vesi- muodostumien määrä	1	139	3	13
Pienten virtavesien elinympäristökunnostus (valuma-alue alle 200 km2), alue toimenpide	Vesi- muodostumien määrä	1	29	1	3
Suuren rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala > 5 km2)	Vesi- muodostumien määrä	1	80	25	31
Pienen rehevöityneen järven kunnostus (pinta-ala < 5 km2)	Vesi- muodostumien määrä	9	477	40	74
Erityisalueiksi nimettyjen Natura-alueiden kunnostus	Vesi- muodostumien määrä	1	68	12	7
Vesirakentamisen haittojen vähentäminen järvi- ja rannikkovesimuodostumissa	Vesi- muodostumien määrä	1	115	3	11
Energiamenetys (9 kalatietä), 4 snt kWh, minimitarve 0,3 ja 0,5 m³/s 6 kk	-	-	-	-	12
Yhteensä		80	4794	181	543

 

Valtio on tähän asti ollut selvästi tärkein kunnostustoimenpiteiden ja säännöstelyn kehittämishankkeiden rahoittaja. Valtion lisäksi kunnostustoimenpiteitä ja säännöstelyn kehittämistä rahoittavat muun muassa EU, kunnat, yritykset, kalatalousalueet ja osakaskunnat. Etenkin pienten kunnostusten vireillepanossa, suunnittelussa ja toteutuksessa on ranta-asukkailla ja vesien käyttäjillä merkittävä rooli. Kunnostuskustannuksia ei aina voida kokonaisuudessaan siirtää haitan aiheuttajille, eikä hankkeille ole löydettävissä muita rahoittajia. Silloin valtion rahoituksen merkittävä osuus on perusteltua toteutettaessa vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjä kunnostuksia.

Rakennetuissa ja säännöstellyissä vesissä luvanhaltijoilla tulisi olla nykyistä suurempi rooli ekologisen tilan parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden toteutuksessa. Yksi mahdollinen rahoituskeino olisi muuttaa selvästi kannattamattomat luvanhaltijoiden kalanistutusvelvoitteet asteittain tai määräajaksi toimenpidevelvoitteiksi esimerkiksi kalateiden, virtavesikunnostusten sekä säännöstelyn kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Myös muita rahoituskeinoja tulisi kehittää.

Tavoitteena on, että kolmannelle vesienhoitokaudelle (2022–2027) esitetyt toimenpiteet sekä osa kustannuksista pystytään rahoittamaan nykyisen kaltaisilla rahoitusjärjestelmillä ja rahoitustasolla. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole tiedossa, kuinka paljon esimerkiksi valtiolla on tulevaisuudessa varoja varattuna kunnostuksiin. Toimenpiteiden kohteena olevissa vesistöissä tehdään myös selvityksiä tai suunnitelmia, varsinaisten toimenpiteiden toteutuksen jäädessä seuraavalle hoitokaudelle. Usein myös kunnostustoimien toteuttaminen saattaa kestää pitempään kuin yhden hoitokauden. Näin ollen lisärahoituksen tarve jatkuu myös vuoden 2027 jälkeen.

 

8.2.7.5 Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vesistöjen kunnostukseen liittyvien vesienhoitotoimenpiteiden toteuttamisvastuuta on usein vaikea kohdistaa yksittäiseen toimijaan. Valtion lisäksi kunnostustoimien rahoittamiseen ja toteuttamiseen ovat osallistuneet myös EU, kunnat, yritykset, säätiöt ja yksityiset vesien käyttäjät. Etenkin pienten kunnostusten vireillepanossa, suunnittelussa ja toteutuksessa ranta-asukkailla ja muilla vesien käyttäjillä on merkittävä rooli. Aivan pienimpiä kohteita lukuun ottamatta he organisoituvat yleensä esimerkiksi osakaskuntien, kalatalousalueiden, järvi- ja virtavesiyhdistysten tai kyläyhdistysten puitteissa. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella on myös tarvetta vesistökunnostusverkostolle edistämään ja auttamaan toimenpiteiden toteuttamista.

Suurimmissa kohteissa voidaan perustaa järven suojelusta tai hoidosta vastaava erillinen organisaatio kuten säätiö, neuvottelukunta tai suojelurahasto. Valtion rahoituksen ja valtakunnallisten ohjauskeinojen kehittäminen on ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön vastuulla. ELY-keskus seuraa alueellaan toimenpiteiden toteutusta.

Säännöstelykäytännön kehittämisessä lähtökohtaisesti päätoteutusvastuu on säännöstelyluvan haltijalla. Kehittämishankkeet ovat kuitenkin yleensä olleet vapaaehtoisia, monitavoitteisia yhteishankkeita, joiden rahoitus on sovittu tapauskohtaisesti. Käytännössä säännöstelyn kehittämisselvityshankkeita ovat toteuttaneet tavallisimmin ELY-keskukset.

Kalatiehankkeiden edistämiseksi on keskeistä pyrkiä suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeita eri tahojen yhteistyönä. Ellei se ole mahdollista, voidaan vaelluskalojen palauttamisen kannalta merkittävissä kohteissa harkita hankkeen viemistä eteenpäin hakemuksella vesilain (3 luku 22 §) mukaisessa menettelyssä. Tällöin hankkeen toteuttamisen edellytykset kalatalousvelvoitetta muuttaen tai tarkistaen tutkii lupaviranomainen. Useat kalatiehankkeet vaativat joka tapauksessa vesilain mukaisen luvan taikka olemassa olevan luvan muuttamisen.

Toimenpiteiden toteutuksen seurannan apuna on mahdollista käyttää Vesistötyöt -tietojärjestelmää (VESTY).

 

8.2.7.6 Kunnostuksen, rakentamisen ja säännöstelyn ohjauskeinoja

Esitykset ohjauskeinojen kehittämiseksi kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteystyötahot on esitetty Kymijoen-Suomenlahden sekä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmissa.

Kolmannen suunnittelukierroksen ohjauskeinot pohjautuvat pääosin ensimmäisen ja toisen kauden ohjauskeinoihin, kuten valmistuneiden strategioiden (muun muassa kansallinen kalatiestrategia, kansallinen vesien kunnostusstrategia ja vesiensuojelun tehostamisohjelma) ja ohjelmien toteuttamiseen sekä ohjeistuksen käyttöönottoon. Kunnostusten rahoitusten kehittäminen ja omaehtoisen kunnostustoiminnan aktivoiminen tulee kolmannella kaudella olemaan entistä tärkeämpää, sillä ELY-keskukset ovat siirtyneet vesistökunnostuksissa hanketoteuttajan roolista avustusten antajiksi muiden tahojen hallinnoimille hankkeille. Myös jokien kunnostusten toteuttamista voi rajoittaa rahoituksen puuttuminen, sillä vielä ei voida arvioida, kuinka paljon esimerkiksi valtiolla on kunnostusmäärärahoja käytössään kaudella 2022–2027. Tämän vuoksi kunnostusten toteuttamisen edistämisessä paikallinen aktiivinen hankeosallistuminen ja valtion ulkopuolisen lisärahoituksen saaminen on tärkeää. Jatkossa tarvitaan enemmän kunnostuksen suunnitteluun liittyvää neuvontaa ja yhteistyötä. Tarpeen on myös kehittää kunnostusmenetelmiä ja eri menetelmien vaikuttavuuden, tehokkuuden ja pysyvyyden arviointia ja seurantaa.