6.3.1 Pintavesien tilan seuranta

Laki vesien- ja merenhoidosta edellyttää, että seurannalla saadaan yhtenäinen ja monipuolinen kokonaiskuva vesien tilasta. Vesien tila-arvio on perusta suunniteltaessa tarvittavia toimenpiteitä ja arvioitaessa niiden vaikuttavuutta, jotta vesiin kohdistuvia paineita esim. ravinnekuormitusta voidaan vähentää vesien hyvän tilan saavuttamiseksi ja hyvän tai erinomaisen tilan ylläpitämiseksi. Seurantaa toteutetaan fysikaalis-kemiallisin ja biologisin menetelmin sekä hydrologis-morfologisia muutoksia mittaavilla muuttujilla. Seurantaan kuuluu perus-, toiminnallisen ja tarvittaessa tutkinnallisen seurannan osat, joissa viranomaisilla ja toiminnanharjoittajilla on omat painopisteensä. Perusseurannan tavoitteena on antaa edustava yleiskuva alueen vesien tilasta. Perusseurannalla hankitaan tietoa erityisesti luonnontilaisten vesien ja alueellisesti merkittävimpien vesien tilasta. Toiminnallista seurantaa järjestetään, jos vesialueen hyvän tilan saavuttaminen on epävarmaa tai vesialueen tila uhkaa heikentyä alle hyvän tilan. Toiminnallisessa seurannassa hyödynnetään pistekuormittajien ympäristöluvissa määrättyä velvoitetarkkailua sekä hajakuormituksen tarkkailua. Tutkinnallinen seuranta voi tulla kyseeseen, jos tulee tarve tarkemmin selvittää syyt vesimuodostuman tilaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin.

Keski-Suomen pintavesien seurantapaikat on esitetty kuvassa 13. Seurantaverkko sisältää 390 seurantapaikkaa, josta järviä on 242 ja jokia 148. Perusseurannasta tieto saadaan Keski-Suomessa 283 paikalta ja toiminnallisesta seurannasta 107 seurantapaikalla.

Kartta toimenpideohjelma-alueesta, jossa näkyvät pintavesien perusseurannan ja toiminnallisen seurannan sijaintipaikat.

Kuva 13. Pintavesien seurantapaikat.

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavesimuodostumien ekologisen tilan arviot perustuvat pääosin seurannasta vuosilta 2012–2017 saatuun aineistoon sekä toiminnanharjoittajien velvoitetarkkailusta kerättyihin tietoihin. Osalla vesistöjä, joilta ei ollut käytettävissä tältä luokittelukaudelta seurantatietoja, on käytetty tila-arviossa uudempaa aineistoa. Jos uutta seuranta-aineistoa ei ole ollut käytettävissä, on luokittelu tehty edellisen kauden aineiston perusteella hyödyntäen arvioinnissa painetarkastelua sekä mahdollista tietoa maankäytön muutoksista sekä kunnostuksista. Pienellä osalla vesistöjä, joissa ei ole ollut seurantaa, on luokittelu tehty lähellä olevan vesistön tietojen perusteella. Lisäksi luokittelussa on hyödynnetty Suomen ympäristökeskuksen VEMALA-mallia sekä kaukokartoitusaineistoa.