-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
10.5 Maa-ainesten otto
1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta on 4,4 % maa-ainesten ottoalueita, joita on 157 pohjavesialueella. Taulukkoon 41 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa maa-ainesten ottoalueen pinta-ala on yli 10 %.
Taulukko 41. 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla CORINE-aineiston (2012) maa-ainesten ottoalueen pinta-ala on yli 10 %.
|
Kunta |
Pohjavesialue |
Pohjavesialueen pinta-ala, ha |
Maa-ainesten ottoalueen pinta-ala, ha |
Maa-ainesten ottoalueen pinta-ala, % |
|
Laukaa |
Lintumäki |
563 |
119,6 |
21 |
|
Jyväskylä |
Askeleentakanen |
130 |
25,9 |
20 |
|
Jyväskylä |
Lehtimäenkangas |
120 |
22,4 |
19 |
|
Toivakka |
Jokienväli |
63 |
11,6 |
18 |
|
Viitasaari |
Toulatkangas |
354 |
61,3 |
17 |
|
Jyväskylä |
Vesanka |
276 |
42,8 |
16 |
|
Jyväskylä |
Tikka-Mannila |
243 |
36,4 |
15 |
|
Jämsä |
Heräkulma |
454 |
67,7 |
15 |
|
Konnevesi |
Tankolampi |
99 |
13,2 |
13 |
|
Äänekoski |
Mäkilampi |
127 |
16,9 |
13 |
|
Laukaa |
Tervakangas |
245 |
32,0 |
13 |
|
Kannonkoski |
Töyrimäki |
177 |
21,7 |
12 |
|
Saarijärvi |
Pyhänkangas |
518 |
62,1 |
12 |
|
Pihtipudas |
Iloskangas |
275 |
32,9 |
12 |
|
Laukaa |
Savio |
86 |
9,8 |
11 |
|
Jyväskylä |
Köntyskangas |
134 |
15,1 |
11 |
|
Jämsä |
Kankaanmäki |
171 |
19,3 |
11 |
|
Uurainen |
Kiijasenkangas |
184 |
19,5 |
11 |
Maa-ainesten otossa pohjaveden määrää ja laatua saattavat vaarantaa itse kaivutoiminta ja siihen liittyvät toiminnot. Maa-ainestenotto vaikuttaa pohjaveden määrään. Sadannasta imeytyy ottoalueilla maaperään suurempi osa kuin luonnontilaisilla alueilla. Tämän vuoksi ottoalueilla saattaa pohjaveden pinnankorkeus kasvaa ja sen vaihtelu laajentua verrattuna aiempaan luonnontilaan.
Maa-ainesten ottoalueilta poistetaan maaperää peittävä luonnontilainen maannoskerros. Tämä saattaa heikentää pohjaveden laatua varsinkin, jos maa-aineksia otetaan läheltä pohjavedenpintaa tai sen alapuolelta. Maa-ainestenotto pohjavedenpinnan alapuolelta aikaansaa pohjavesilammikoita, joissa pohjavesi on altis haitallisille aineille. Pohjavesilammikoiden kautta voikin tapahtua haitta-aineen suora päästö pohjaveteen. Myös erilaisten ajoneuvojen, maansiirtokoneiden ja palavien nesteiden varastojen polttoaine- ja öljypäästöt sekä pölynsidonta saattavat vaarantaa pohjavettä.
Maa-ainestenoton on havaittu vaikuttavan useisiin pohjaveden laatumuuttujiin. Se saattaa kohottaa pohjaveden sähkönjohtokykyä sekä nitraatti-, sulfaatti- ja kloridipitoisuuksia. Toisaalta happipitoisuus saattaa kohota. Ottoalueilla pölynsidontaan käytetty kalsiumkloridi voi nostaa pohjaveden kalsium- ja kloridipitoisuutta.
Maa-ainesten otosta pohjaveteen päässeet öljyt hajoavat kemiallisesti ja biologisesti hitaasti ja ne säilyvät maaperässä ja pohjavedessä vuosia.
Maa-aineisten oton päättyessä tulee ottoalue aina jälkihoitaa. Tämä jää joskus tekemättä, ja alueelle saattaa muodostua luvattomia kaatopaikkoja tai moottoriratoja. Nämä puolestaan saattavat aiheuttaa uhkaa pohjaveden laadulle.
