8.1.1 Vesienhoidon toimenpiteet ja suunnitteluprosessi

Vesienhoidon keskeisenä tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa toimenpiteet, joilla voidaan saavuttaa vesienhoidon tavoitteet. Tässä vesienhoidon toimenpiteillä käsitetään sekä suoraan vesistöön, vesistön valuma-alueelle, pohjavesialueelle kohdistuvia toimenpiteitä, tai toimenpiteitä, jotka vaikuttavat suoraan kuormitukseen tai muihin paineisiin. Lisäksi vesienhoidossa otetaan toimenpiteinä mukaan myös ohjaavat keinot, kuten lait ja strategiat, rahoituksen ohjaus, tietoisuutta lisäävät toimenpiteet sekä tutkimus- ja kehittämistoiminta.

Vesienhoidon toimenpiteet jaetaan 3. suunnittelukaudella kuten toisellakin suunnittelukaudella EU-jaottelun ja vesien- ja merenhoitolain jaotteluun perustuen perus-, muu perus- ja täydentäviin toimenpiteisiin, jotka on määritelty seuraavasti:

• Vesienhoidon perustoimenpiteet perustuvat valtioneuvoston asetukseen vesienhoidon järjestämisestä (30.11.2006/1040) päivitettynä lainsäädännössä asetuksen antamisen jälkeen tapahtuneilla muutoksilla. Uudet vesipuitedirektiivin voimaantulon jälkeen vahvistetut direktiivit ja niiden kansallinen toimeenpano on otettu huomioon perustoimenpiteissä.
• Muut perustoimenpiteet -ryhmään kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Vuoden 2000 jälkeen tapahtuneet muutokset Suomen lainsäädännössä otetaan huomioon arvioitaessa, mitkä toimenpiteet kuuluvat ryhmään muut perustoimenpiteet.
• Täydentävät toimenpiteet ovat toimenpiteitä, joita tehdään perustoimenpiteiden lisäksi. Täydentäviin toimenpiteisiin kuuluvat myös kaikki ohjauskeinot.

Edellä mainittu jaottelu on otettu huomioon vesienhoidon toimenpiteiden ja toimenpidevaihtoehtojen sekä ohjauskeinojen määrittelyssä eri sektoreille. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnitteluprosessin päävaiheet on esitetty kuvassa 19.

Kuva 19. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelun päävaiheet.

ELY-keskusten toimenpiteiden suunnittelutyötä tukemaan ja eri vesienhoitoalueiden tarkastelujen yhdenmukaisuuden varmistamiseksi on YM asettanut hankkeen ja sen yhteyteen nimetyt toimialakohtaiset tiimit, jotka ovat valmistelleet ja päivittäneet opasmateriaalia poikkileikkaavien teemojen asiantuntijavastuuhenkilöiden tuella. Opasmateriaaliin kuuluvat toimenpideohjelman laatimisen eri vaiheita kuvaava päivitetty opas sekä eri tiimien päivittämät sektorikohtaiset oppaat. Opasmateriaali ja taustadokumentit vesienhoidon suunnitteluun vuosille 2022–2027 löytyvät internet-sivulta: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesiensuojelu/vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/suunnitteluopas.

Sektorikohtaiset oppaat on laadittu seuraaville toimialoille:

• pohjavedet, pilaantuneet maa-alueet ja uimavedet

• yhdyskunnat, haja-asutus ja teollisuus

• maatalous, turkiseläintalous ja happamat sulfaattimaat

• metsätalous

• turvetuotanto

• vesirakentaminen, säännöstely ja vesistökunnostukset

• kalankasvatus

Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen määrittelyssä ja suunnittelussa on lisäksi huomioitu:

• toimenpiteiden tehokkuus ja hyötyjen arviointi

• haitallisista aineista aiheutuvien haittojen vähentäminen

• luontodirektiivin tavoitteet

• ilmastonmuutos, tulvat ja kuivuus (vesienhoitoalueittaiset ilmastonmuutosskenaariot, toimenpiteiden ilmastonmuutoskestävyys ja tulvariskien hallinta)

• merenhoidon yleiset ympäristötavoitteet sekä ja meren tilaan liittyvät teemat.