-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
3.2.3 Maatalous
Merkittäviä maatalouden toimintaympäristön muutoksia suunnittelukaudella 2022–2027 ovat tilarakenteen edelleen jatkuva muutos, kotieläintuotannolle asetetut rajoitteet, maatalouspolitiikan uuden ohjelmakauden toimenpiteiden soveltaminen sekä erityisesti ilmastonmuutokseen ja sen aiheuttamiin toimenpiteisiin sopeutuminen.
Suomen pinta-alasta on käytössä olevaa maatalousmaata vuonna 2019 noin 7,5 % eli 2,5 miljoona hehtaaria. Keskimäärin keskisuomalaisilla tiloilla on käytössä peltoa 34 hehtaaria. Vuokramaiden osuus maatalousmaasta jatkaa kasvuaan. Keski-Suomessa viljely on nurmivaltaista.
Kotieläintuotannossa maidontuotantotilojen määrä tulee edelleen laskemaan, mutta samalla rajoitetaan tilakokojen kasvua elintarviketeollisuuden puolesta. Keski-Suomessa naudanlihan tuotanto on ollut hienoisessa laskusuunnassa; sika- ja siipikarjapitoja Keski-Suomessa on vain muutamia. Kotieläintilojen osuus kaikista tiloista vähenee rakennemuutoksen edetessä, ja tilat jatkavat keskittymistään eri maakunnissa. Keskittymisen myötä lantaa syntyy kotieläintiloihin keskittyneillä alueilla runsaasti. Keski-Suomessa ei ole kuitenkaan vastaavanlaista keskittymistä tai erikoistumista tiettyyn tuotantosuuntaan.
Maataloustuotantoa ohjataan voimakkaasti jatkossakin EU:n maatalouspolitiikalla. Tulevalla ohjelmakaudella toimenpiteissä tulee korostumaan vahvasti ilmaston- ja ympäristönhoidolliset toimet. Tämä tulee muuttamaan tukijärjestelmää voimakkaasti, mikä taas muuttaa maataloustuotannon suuntaa enemmän kohti hiiliviljelyä. Maataloustukijärjestelmän muokkautumiseen tulee vaikuttamaan vahvasti myös koronan jälkeisen ajan yhteiskunnan uudelleen rakentaminen ja talouden kohentaminen.
Elintarviketeollisuus jatkaa erikoistumistaan ja osiltaan myös siirtymistä kasviproteiinipuolelle tavoittaakseen mahdollisimman laajalti kuluttajaväestöä. Kuluttajien kiinnostuneisuus ruoan alkuperästä on lisääntynyt. Haasteita alalle kuitenkin tuo kaupan keskittyneisyys, jonka kasvulle ei näy loppua. Helpotusta kannattavuuteen haetaan jatkossakin entistä suuremmin ponnisteluin viennistä koko maataloussektorin osalta.
Maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä vuodesta 2015 alkaen on pyrkinyt ohjaamaan maataloutta edelleen ympäristömyönteisempään suuntaan. Ympäristökorvauksen avulla pyritään mm. tehostamaan lannankäyttöä, alentamaan lannoitustasoja, perustamaan ja hoitamaan kosteikkoja, perustamaan suojavyöhykkeitä, lisäämään peltojen talviaikaista kasvipeitteisyyttä sekä hoitamaan perinnebiotooppeja ja lisäämään maatalousluonnon monimuotoisuutta.
Maatalouden ympäristövaikutuksista olevaa tietoa on lisätty aktiivisesti ja tieto on tarkentunut selvästi viime vuosina. Esimerkiksi kuormitusmallien kehittymisen kautta on kuormituksen tasoa saatu tarkennettua. Ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat tulevaisuudessa kasvattaa maatalouden kuormitusta. MTK on julkaissut vuonna 2019 ilmasto-ohjelman, jossa esitetään päättäjille sekä jäsenistölle keinoja, joilla maa- ja metsätalouden avulla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja miten elinkeinot voivat sopeutua siihen. MTK:n ilmasto ohjelma löytyy oheisen linkin takaa: MTK:n ilmasto-ohjelma (pdf).