-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
4.2 Vedenottamoiden suoja-alueet
Pohjavettä on suojeltu vesilain voimaantulosta lähtien perustamalla vesilain mukaisia suoja-alueita vedenottamoiden ympärille. Suoja-alueet määrätään vedenottamokohtaisesti aluehallintoviraston päätöksellä, jos alueen käyttöä on tarpeen rajoittaa veden laadun tai pohjavesiesiintymän antoisuuden turvaamiseksi. Suoja-alueet on jaettu yleensä lähi-, kaukosuoja- ja vedenottamovyöhykkeisiin pohjaveden virtaussuuntien ja -ajan perusteella. Nykyisin suojavyöhykejaosta on kuitenkin osin luovuttu, koska pohjaveden pilaamis- ja muuttamiskiellot koskevat joka tapauksessa koko pohjavesialuetta.
Vedenottamoiden suoja-alueita on Suomessa noin 220 kappaletta. Keski-Suomen maakunnassa niitä on 16 kpl, joista valtaosa on perustettu 1970-luvulla (taulukko 2).
Taulukko 2. Vedenottamoiden suoja-alueet (15.9.2021).
|
Kunta |
Pohjavesialue |
Vedenottamo |
Päätöspäivämäärä |
|
Hankasalmi |
Tervaniemi |
Tervaniemi/Fästilä |
15.1.1976 |
|
Hankasalmi |
Halmeniemi |
Halmeniemi/Kovalanmäki |
27.12.1978 |
|
Joutsa |
Joutsa |
Kirkonkylä/Solatie |
8.3.1979 |
|
Jyväskylä |
Liinalampi |
Liinalampi |
12.2.1970 |
|
Jyväskylä |
Vihtakangas |
Vihtakangas |
23.11.1972 |
|
Karstula |
Pönkä |
Pönkä |
5.3.1970 |
|
Keuruu |
Alalampi |
Alalampi |
10.10.1984 |
|
Keuruu |
Pajulampi |
Hepolampi/Pajulampi |
19.2.1979 |
|
Keuruu |
Haapamäki |
Haapamäki |
9.10.1980 |
|
Kivijärvi |
Tervaniemi |
Tervaniemi |
30.9.1974 |
|
Laukaa |
Lintumäki |
Leppävesi/Ahola |
24.2.1977 |
|
Multia |
Kirkkoranta |
Kirkkoranta |
16.8.2011 |
|
Pihtipudas |
Niemenharju |
Niemenharju |
5.2.1970 |
|
Saarijärvi |
Voudinniemi |
Voudinniemi |
24.1.1974 |
|
Saarijärvi |
Ahvenlampi |
Ahvenlampi |
26.8.1976 |
|
Äänekoski |
Mutapohja |
Mutapohja |
26.8.1976 |
