6.4.3 Viitasaaren reitti

Kuormitus

Viitasaaren reitin valuma-alue on kooltaan 6 265 km² ja järviä reitin pinta-alasta on 17,4 %. Reitin fosforikuormitus on noin 78 t/v ja typpikuormitus noin 1 840 t/v. Reitin ihmistoiminnasta aiheutuva ravinnekuormitus on vesistöalueen pinta-alaa kohden tarkasteltuna muihin Keski-Suomen reitteihin verrattuna alhainen. Luonnonhuuhtouman osuus on lähes puolet fosforin ja vähän yli puolet typen kokonaiskuormituksesta. Sateen mukana laskeumana reitille tulee vajaat 12 % fosforin ja lähes 22 % typen kokonaiskuormituksesta.

Reitin fosforikuormituksesta tulee vähän yli 50 % ja typpikuormituksesta noin 45 % hajakuormituksesta. Maatalous on reitin suurin kuormittaja sekä fosforin että typen osalta. Reitin fosforikuormituksesta sen osuus on runsas neljännes ja typen osalta runsaat 13 %. Maatalouden kuormitus on suurinta reitin pohjoisosissa Muurasjärven, Isojoen ja Ylä-Jäpän, Elämänjärven sekä Kortteisen kanavan alueilla. Metsätalouden osuus on 8 %:n luokkaa sekä fosforin että typen kokonaiskuormituksesta. Kuormitus on suurinta Isojoen, Jääjoen sekä Urpilanjoen valuma-alueilla. Haja-asutuksen fosforikuormitus on vajaat 5 % ja typpikuormitus vajaat 2 % kokonaiskuormituksesta. Haja-asutuksen kuormitus on suurinta Ilojen, Suojärven sekä Junganjoen valuma-alueilla.

Pistekuormituksen osuus kokonaiskuormituksesta on vähäinen ollen noin 2 % sekä reitin fosfori- että typpikuormituksesta. Suurimmat yksittäiset pistekuormittajat Viitasaaren reitillä ovat Suolahden vaneritehtaat, Viitasaaren kaupungin jätevesipuhdistamo, Pihtiputaan ja Kannonkosken kirkonkylän jätevedenpuhdistamot sekä Muuttolan Lohi Ky. Teollisuuden, yhdyskuntien jätevesien, kalankasvatuksen ja turvetuotannon osuus reitin fosforikuormituksesta jää kaikkien alle prosentin. Yhdyskuntien jätevesien osuus reitin typpikuormituksesta on kahden prosentin luokkaa. Turvetuotantopinta-alaa oli reitillä vuonna 2019 yhteensä noin 610 ha. Vuoden 2019 jälkeen poistuu turvetuotannosta noin 180 ha.

Vesien tila

Viitasaaren reitti tuo vesiä pohjoisesta Keski-Suomesta pääosin Pihtiputaan, Kinnulan ja Kivijärven kuntien alueelta. Alueen järvisyys on 17 %. Suomenselän suoalueille ulottuvat alueen latvaosat nostavat soiden osuutta kyseisellä alueella paikoitellen yli 30 %, mikä lisää järvien humuspitoisuutta.

Viitasaaren reitin järvimuodostumista 64 (85 %) on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Kymmenen järvimuodostuman tila on tyydyttävä ja yhden huono (Pyhäjärvi, lintuvesi). Suurimmat järvet, kuten Keitele, Kolima ja Kivijärvi kuuluvat pääasiassa vähä- ja keskihumoosisiin tyyppeihin ja ovat ekologiselta tilaltaan enimmäkseen hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Kuitenkin esimerkiksi Kivijärven pohjoisosan eli Kotkatselän ja Leukunlahden ekologinen tila on vain tyydyttävä. Hajakuormituksen vaikutukset näkyvät esimerkiksi Saanijärven vesistöalueella. Tyypiltään matalat ja runsashumoosiset Poikkeusjärvi, Saanijärvi ja Elämäjärvi sekä turvemaiden jokimuodostumista Pyhäjoki, Jokelanjoki, Elämäisjoki, Raudanjoki, Peninginjoki ja Liitonjoki ovat tyydyttävässä tilassa. Ylipäätään jokimuodostumien tilanne on järviä huonompi, sillä niistä 42 % on tyydyttävässä tilassa ja vain 58 % vähintäänkin hyvässä tilassa.

HyMo-tila

Viitasaaren reitin jokimuodostumista 23 kohteen hydrologis-morfologinen tila on välttävä-tyydyttävä. Potmonkosken, Elämäisjoen (Kortteisen kanava) sekä voimakkaasti muutetuksi nimettyjen Hilmonjoen ja Potmonkoski-Naisvirta muodostumien muuttuneisuustila on huono. Muut 10 jokimuodostumaa ovat hyvässä tai erinomaisessa HyMo-tilassa. Kaikkien järvimuodostumien (75) HyMo-tila on vähintään hyvä.

Reitillä on kaksi toiminnassa olevaa vesivoimalaitosta (Hilmo, Huopana). Kivijärvi on reitin ainoa säännöstelty järvi. Säännöstely tapahtuu Potmon padolla, joka rakennettiin alkuperäisen Hilmonjoen väylän yläpäähän. Valtaosa Kivijärven virtaamasta juoksutetaan Hilmon keinotekoisen voimalaitoskanavan kautta Vuosjärveen. Hilmonjoen kautta juoksutetaan nykyisin vain kahden kuution ympärivuotinen minimivirtaus. Vaelluskalojen kannalta merkittävin jäljellä oleva täydellinen vaelluseste on Kannonkoski.

Viitasaaren reitin kaikki tärkeimmät osat on kunnostettu: muun muassa Myllyjoki (Kinnula), Viivajoki, Hilmonjoki, Huopanankoski, Keihärinkoski ja Kolima-Keitele-koskireitti (tehty täydennyskunnostus 2018). Äänekosken Isojoen (2018) täydennyskunnostus ulottui myös kunnostamattomille virtavesialueille. Osa-alueelle on myös rakennettu yksi kalatie (Potmonkoski), ja kalankulku pyritty turvaamaan Myllyjoessa (Kinnula) jättämällä kulkuaukko Savikosken patoon. Uittosääntöjen kumoamisten yhteydessä on myös joitakin muita virtavesiä kunnostettu.