-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
15.3 Muu yhteistyö
Kolmannen kauden vesienhoitotoimenpiteiden valmistelua on tehty neljässä sektorikohtaisessa ryhmässä: maatalous, metsätalous, turvetuotanto ja kunnostus, rakentaminen ja säännöstely (KRS). Ryhmät koostuivat ELY-keskuksen edustajien lisäksi kyseisten sektorien toimijoista ja sidosryhmistä. Ryhmät maatalous, metsätalous ja turvetuotanto kokoontuivat kukin kolme kertaa ja KRS-ryhmä kerran kevään 2020 aikana, minkä lisäksi on käyty keskusteluja myös sähköpostitse. Lisäksi kaikkien sektoreiden viimeinen palaveri järjestettiin TEAMS:lla laajennettuna, jotta suunnittelun saatiin lisää sidosryhmiä mukaan. Laajennetuilla ryhmillä korvattiin suunnitellun kaikkien sektoreiden yhteisen työpajan peruuntuminen koronaviruksen takia.
Työryhmissä käsiteltiin vesienhoidon näkökulmasta suunnittelun lähtökohtia, arvioitiin tarvittavia toimenpiteitä ja niiden määriä sekä alueellista kohdentamista. Työryhmät osallistuivat myös toimialansa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten arvioimiseen.
ELY-keskus järjesti syksyllä 2018 kunnille yhteensä 8 tilaisuutta, joissa kussakin oli mukana 2–4 kuntaa. Tapaamiset kohdennettiin kuntien ympäristönsuojelun ja teknisen toimen pinta- ja pohjavesien hoitoon liittyville vastuuhenkilöille. Lähtökohtana kuntatapaamisille oli ELY-keskuksen tarve edistää pinta- ja pohjavesien tilaa parantavien toimenpiteiden toteutusta lisäämällä yhteistyötä maakunnan kuntien kanssa ja sitouttaa kuntia vesienhoitotyöhön. Kuntatapaamisissa tavoitteina oli muun muassa antaa kunnille ajantasaista ja kohdennettua tietoa vesienhoidon suunnittelusta, vesien tilaa parantavista toimenpiteistä ja niiden rahoitusmahdollisuuksista sekä aktivoida ja vahvistaa kuntien asemaa vesienhoidossa. Useisiin vesienhoidollisiin toimenpiteisiin on ELY-keskuksen kautta saatavissa rahoitusta, mikä kuntatapaamissa voitiin tuoda paremmin esille kuin tiedotteilla. Kuntatapaamisien ansiosta monen toimenpiteen toteutus lähti käyntiin. Tapaamiset onnistuivat niin hyvin, että kunnat toivoivat vastaavanlaista tapaamista myös toimenpideohjelmaluonnoksen valmistuttua.
