8.2.2 Teollisuus

Teollisuuden toimenpiteet perustuvat ympäristölainsäädäntöön, ja laitosten päästöjä hallitaan ympäristölupien avulla. Tämän lisäksi laitoksilla toteutetaan kunnossapito- ja uusimistoimia sekä tehostamistoimia tarpeen mukaan esim. BAT-päätelmien päivitysten myötä.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) 27 §:n 1 momentin mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan, josta säädetään ympäristönsuojelulain liitteen 1 taulukossa 1 (teollisuuspäästödirektiivin mukaiset laitokset) ja taulukossa 2 (muut laitokset), on oltava ympäristölupa. Direktiivilaitoksia ovat esimerkiksi teollisuuslaitokset, joissa valmistetaan massaa puusta tai muista kuitumateriaaleista ja teollisuuslaitokset, joissa valmistetaan paperia tai kartonkia (kapasiteetti > 20 t/vrk). Ympäristölupa on lisäksi oltava ympäristönsuojelulain 27 §:n 2 momentissa tarkoitettuun toimintaan, ja ympäristöluvanvaraisuudesta pohjavesialueella säädetään ympäristönsuojelulain 28 §:ssä.

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella on merkittävää metsäteollisuutta Jämsänkoskella ja Äänekoskella. Merkittävää kemianteollisuutta on Äänekoskella ja räjähdysaineiden valmistusta Laukaan Vihtavuoressa. Merkittävää energiantuotantoa on teollisuuden yhteydessä Jämsänkoskella ja Äänekoskella sekä Rauhalahden, Keljon ja Savelan voimalaitoksissa Jyväskylässä. Elintarviketeollisuutta on Äänekoskella ja Jyväskylässä. Jyväskylän Rautpohjassa on myös merkittävää konepajateollisuutta. Muu maakunnan teollisuus on pienimuotoista.

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella neljän teollisuuslaitoksen vedet johdetaan vesistöön omien puhdistamojen kautta ja laitosten päästöjä ohjataan ympäristölupien kautta. Pääosa teollisuuslaitosten jätevesistä johdetaan asumajätevesipuhdistamoille. Viemäriverkostoon liittyneiden teollisuuslaitosten kuormitus vesiin syntyy siten välillisesti yhdyskuntien jätevesipuhdistamojen kautta. Viemäriverkostoon liittyneiden teollisuuslaitosten jätevesien käsittelyä säätelevät liittymissopimukset ja valtioneuvoston asetus 889/2006. Suomessa on asetuksella (1994) kielletty kymmenen aineen päästöt vesiin ja viemäriin. Muiden niin sanotun mustan listan aineiden päästöt vesiin ovat kiellettyjä, jos aineita käytetään liuottimina tai biosideinä. Valtioneuvoston asetuksessa 1022/2006 vesiympäristölle haitallisista ja vaarallisista aineista määrätään niistä vesiympäristölle vaarallisista aineista, joita ei saa johtaa pintavesiin eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin.

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella teollisuuden osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta on keskimäärin 5 % fosforin ja 2 % typen osalta. Kuormitusosuus vaihtelee suunnittelualueittain fosforin osalta 0–18 %:iin ja typen osalta 0–10 %:iin. Suurinta kuormitusosuus on Leppäveden - Kynsiveden alueella ja Jämsän reitillä. Teollisuuden jäteveden puhdistamoilta tulee alapuoliseen vesistöön ravinnekuormitusta, happea kuluttavaa kuormitusta sekä haitallisia aineita. Teollisuus on arvioitu merkittäväksi paineeksi kuudessa vesimuodostumassa.

Teollisuudessa peruskäytännön mukaiset toimenpiteet tarkoittavat käytännössä ympäristölupaa ja sen määräysten noudattamista. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraiselta toiminnalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön (BEP) noudattamista. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella on kaikilla suurilla teollisuuslaitoksilla ympäristölupa, ja toiminnanharjoittajat ovat sitoutuneet toimimaan BAT-vaatimusten mukaisesti. Ympäristölupien mukaisesti tuotantolaitoksilla toteutettuja vesiensuojelua edistäviä toimenpiteitä ovat muun muassa erilaiset jätevedenpuhdistamoiden toiminnan tehostamistoimet. Ympäristöluvissa on määräyksiä myös esimerkiksi teollisuuden vedenkäytöstä, päästöistä sekä päästöjen ja niiden vaikutusten seurannasta.

Teollisuuden jätevesien käsittelyä tehostetaan erityisesti silloin, kun jätevesiä johdetaan vesiin, joiden tila on alle hyvän tai hyvä tai erinomainen tila uhkaa heiketä ja joilla vesien tilaa voidaan parantaa teollisuuden jätevesien puhdistusta tehostamalla. Prosessitekniikkaa kehitetään ja ravinteiden käyttöä jätevedenpuhdistamoilla optimoidaan kustannustehokkaan ja ympäristönäkökohdat huomioon ottavan puhdistuksen aikaansaamiseksi. Teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien yhteiskäsittelyä edistetään silloin, kun se osoittautuu ravinnekuormituksen kokonaistarkastelun kannalta tehokkaaksi ja taloudelliseksi. Teollisuuden jätevesiin liittyvät häiriötilanteet estetään ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä ja vahinkotilanteisiin varaudutaan ennakolta riittävin toimin.

Ensisijaisesti suositeltavia toimenpiteitä ovat ympäristöriskien hallinnan parantaminen, prosessitekniset parannukset haitta-aineiden ja jätevesipäästöjen minimoimiseksi sekä jätevesien käsittelyn tehostaminen. Näiden toimenpiteiden tarve tarkastellaan aina tapauskohtaisesti ympäristölupakäsittelyn yhteydessä.

Toimenpiteinä teollisuudelle esitetään riskinhallinta- ja ennaltavarautumissuunnitelmia, vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostamiseen liittyviä tarkkailuohjelmia sekä laitosten käytön ja ylläpidon tehostamista (taulukko 25). Teollisuuden kustannukset arvioidaan vesienhoitoaluetasolla käyttäen hyväksi tilastokeskuksen arvioita. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen teollisuuden kustannukset sisältyvät Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa esitettyihin teollisuuden kustannuksiin.

Taulukko 25. Teollisuuden toimenpidemäärät Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella kaudella 2022–2027. Toimenpiteet ovat perustoimenpiteitä.

Vastuu teollisuuden ja yritystoiminnan vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on alan yrittäjillä. Yhteiskunnan tukea suunnataan teollisuudelle pääosin uusien innovaatioiden kehittämiseen sekä tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Tukea voi saada esimerkiksi hankkeille, jotka edistävät ympäristötekniikan kehittämistä ja vesiensuojelua.

8.2.2.1 Teollisuuden ohjauskeinoja

Esitykset ohjauskeinojen kehittämiseksi kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteistyötahot on esitetty Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmassa.

Teollisuuden vesiensuojelun keskeiset ohjauskeinot perustuvat edelleen ympäristölainsäädännön mukaisiin menettelyihin. Ympäristönsuojelulailla on toimeenpantu EU:n teollisuuspäästödirektiivi. BAT-päätelmiä sovelletaan ympäristölupamenettelyssä. Ympäristönsuojelun tavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa erityisesti parhaan käyttökelpoisen tekniikan osalta. Suomen ympäristökeskus (SYKE) koordinoi BAT-tiedonvaihtoa ja tukee toimialaryhmien toimintaa. Aluehallintovirastot ja ELY-keskukset osallistuvat BAT-toimialaryhmiin. Teollisuudella ja toimialajärjestöillä on tärkeä rooli tiedonkeruussa. Tärkeää on arvioida vesienhoidon tavoitteiden toteutumista teollisuuden merkittävästi kuormittamissa vesimuodostumissa ja määrittää tarvittaessa toimenpiteet (esimerkiksi lupien tarkistukset) kuormituksen vähentämiseksi sekä varmistaa riskienhallintasuunnitelmien ajantasaisuus. Jo uusien hankkeiden suunnittelun alkuvaiheessa tulee vesienhoidon tavoitteet ottaa nykyistä paremmin huomioon. Vesienhoitosuunnitelmien kuulemisen jälkeen uutena ohjauskeinona mukaan otettiin myös vesivastuusitoumusten edistäminen alueellisella tasolla.