13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä

Pohjavesien toimenpideohjelman laatimista edellytetään Euroopan yhteisön vuonna 2000 julkaisemassa vesipolitiikan puitedirektiivissä (vesipuitedirektiivi) ja vuonna 2006 julkaisemassa direktiivissä pohjaveden suojelusta pilaantumiselta ja huononemiselta (pohjavesidirektiivi).

Pohjavesien toimenpideohjelma koskee kaikkia Keski-Suomen maakunnan pohjavesiä. Pohjavesistä on kuitenkin tarkasteluun valittu tärkeimmät ja soveltuvimmat alueet eli 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet tai pohjavesimuodostumat. Nämä kuuluvat osaksi Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueelle (VHA 2), osaksi Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle (VHA 3).

Pohjavesien toimenpideohjelmalla pyritään estämään pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tilan heikkeneminen nykyisestä, tarvittaessa palauttamaan pohjavesien hyvä määrällinen ja/tai kemiallinen tila viimeistään vuonna 2027. Sen avulla pyritään ylipäätänsä ehkäisemään ja rajoittamaan pilaavien tai muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsy pohjavesiin.

Pohjavesien toimenpideohjelmassa pohjavesien määrällistä ja kemiallista tilaa arvioidaan yhtäältä pohjavesialueilla olevien ihmistoimintojen avulla. Näitä ovat maatalous, metsätalous, turvetuotanto, yhdyskunnat, liikenne, teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta, maa-ainestenotto ja vedenotto ja tekopohjaveden valmistaminen. Näiden toimintojen on todettu kotimaassa tai ulkomailla saattaneen aiheuttaa uhkaa tai haittaa pohjavesille. Pohjavesien toimenpideohjelmassa pohjavesien määrällistä ja kemiallista tilaa arvioidaan toisaalta myös seurantojen avulla. Nämä voivat olla perusseurantoja, joissa tarkkaillaan pohjaveden määrällistä tilaa pohjaveden pinnankorkeuksien ja ottomäärien avulla ja kemiallista tilaa erilaisilla vesianalyyseillä. Ne voivat myös olla toiminnallisia seurantoja, joissa jonkin toiminnan harjoittaja tarkkailee toimintansa määrällisiä ja/tai laadullisia vaikutuksia pohjaveden tilaan. Ne voivat myös olla satunnaisempia, tutkimuksellisia määrällisen ja/tai kemiallisen tilan selvityksiä.

Pohjavesien toimenpideohjelmassa on mainitut arviot yhdistämällä voitu määritellä ne 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla pohjavedet saattavat olla ihmistoimintojen uhkaamia. Näitä kutsutaan riskinalaisiksi pohjavesialueiksi. Tällaisilla pohjavesialueilla on joko pohjavesien määrällinen tila uhattuna liiallisen pohjaveden oton tai poisjohtamisen tai pintaveden imeyttämisen takia tai pohjavesien kemiallinen tila uhattuna tahallisten tai tahattomien haitta-aineiden päästöjen takia. Riskinalaisista pohjavesialueista arvioidaan lopuksi ovatko niiden pohjavedet uhkien takia huonossa määrällisessä ja/tai kemiallisessa tilassa. Riskinalaiset pohjavesialueet voivat siis uhkista huolimatta olla hyvässä määrällisessä ja/tai kemiallisessa tilassa.

Pohjavesien toimenpideohjelmassa on määritelty pohjavesien määrällisen ja kemiallisen tila-arvion perusteella ne toimenpiteet, jotka vaaditaan arvioidun huonon tilan muuttamiseksi hyväksi tilaksi. Toimenpideohjelmassa on määritelty myös ajanjakso, jonka kuluessa tuon muuttamisen tulee tapahtua. Toimenpiteet on esitetty kullekin edellä luetellulle ihmistoiminnolle ja näiden mahdollisesti aiheuttamille ongelmille pohjavesialueilla. Toimenpiteet on jaettu perustoimenpiteisiin, muihin perustoimenpiteisiin ja täydentäviin toimenpiteisiin. Edelliset ovat nykyisen kansallisen lainsäädännön säätelemiä. Täydentäviä toimenpiteitä käytetään, kun perustoimenpiteet eivät ole riittävät. Toimenpiteet ja niille arvioidut kokonaiskustannukset vuosina 2022–2027 on esitetty taulukoissa 53 ja 54.