8.2.1 Yhdyskunnat ja haja-asutus

Yhdyskunnat

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella yhdyskuntien osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta on keskimäärin 3 % fosforin ja 10 % typen osalta. Kuormitusosuus vaihtelee suunnittelualueittain fosforin osalta 0–9 %:iin ja typen osalta 0–30 %:iin. Puhdistamojen kautta tuleva kuormitus kuluttaa lähivesistöjen happivarastoja ja heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Yhdyskuntien jätevedenpuhdistamojen kautta vesistöihin pääsee myös haitallisia aineita, kuten metalleja, orgaanisia ympäristömyrkkyjä sekä lääkeaineita. Yhdyskunnat on arvioitu merkittäväksi paineeksi 10 vesimuodostumassa.

Ympäristönsuojelulain (527/2014) liitteen 1 taulukon 2 mukaisesti ympäristölupa tarvitaan yhdyskuntajätevesien käsittelyyn ja johtamiseen, kun kyse on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemisestä. Luvat käsittelee aluehallintovirasto. Ympäristöluvat edellyttävät toimijoilta määräysten mukaisia puhdistamokohtaisia toimenpiteitä, tarkkailua ja raportointia. Ympäristöluvissa annetaan määräyksiä erityisesti fosforin, typen, BOD_7ATU:n, COD_Cr:n ja kiintoaineen pitoisuuksille ja poistotehoille. Lisäksi luvat sisältävät muun muassa häiriötilanteisiin varautumista ja laitosten saneeraamista koskevia määräyksiä. Tarkemmin jäteveden puhdistamojen vähimmäispuhdistusvaatimuksista, valvonnasta ja tarkkailusta on säädetty yhdyskuntien jätevesien käsittelyä koskevassa asetuksessa (888/2006).

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella on asukasvastineluvultaan vähintään 100 henkilön jätevesien käsittelemiseen tarkoitettuja jätevesipuhdistamoja yhteensä 23 kpl.

Haja-asutus

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella haja- ja loma-asutuksen jätevesien osuus vesistöjen kokonaiskuormituksesta on keskimäärin 7 % fosforin ja 2 % typen osalta. Kuormitusosuus vaihtelee suunnittelualueittain fosforin osalta 3–11 %:iin ja typen osalta 1–3 %:iin. Suurinta kuormitusosuus oli Suur-Päijänteen alueen sekä Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueelle sijoittuvilla valuma-alueilla. Ravinnekuormituksen lisäksi haja- ja loma-asutuksen jätevedet sisältävät orgaanista kuormitusta ja saattavat heikentää vesistöjen hygieenistä tilaa. Haja- ja loma-asutuksen jätevedet on arvioitu merkittäväksi paineeksi 38 vesimuodostumassa.

Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tulee täyttää kiinteistökohtaisia jäteveden käsittelyjärjestelmiä koskevan lainsäädännön vaatimukset ranta- ja pohjavesialueilla. Jatkossa näillä ympäristönsuojelullisesti herkillä alueilla puhdistusta tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa. Ranta- ja pohjavesialueiden ulkopuolella nykyiset puhdistusvaatimukset tulevat velvoittavaksi pääasiassa vasta merkittävien luvanvaraisten korjaus- tai muutostöiden yhteydessä. Jäteveden käsittelyssä ja johtamisessa on kuitenkin aina varmistettava, että ympäristön pilaantumisen vaaraa ei aiheuteta, myös lievempien vaatimusten piirissä olevilla kantovedellisillä kiinteistöillä. Uudisrakentamisessa puhdistusvaatimuksia on noudatettu vuodesta 2004 lähtien. Kuntien määräyksissä, mm. kaava- ja ympäristönsuojelumääräyksissä, voidaan asettaa ympäristönsuojelulain vaatimuksia tarkempia alueellisia käsittelyvaatimuksia.

8.2.1.1 Edellisen suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen

Yhdyskunnat

Yhdyskuntien vesienhoidon toimenpiteet ovat toteutuneet varsin hyvin. Vuonna 2018 valmistuivat Viitasaaren Energia Oy:n (Mustasuo) puhdistamon peruskunnostus ja Jyväskylän Seudun Nenäinniemen puhdistamon peruskunnostus ja laajennus. Äänekosken Teräväniemen puhdistamon peruskunnostus valmistui 2019 ja Keuruun kaupungin Jaakonsuon puhdistamon peruskunnostus valmistuu syksyllä 2020. Uuden puhdistamon rakentaminen Lievestuoreelle peruuntui.  Uuden puhdistamon sijasta rakennettiin Lievestuoreelta siirtoviemäri Jyväskylän Nenäinniemen puhdistamolle, jonne jätevedet on johdettu vuodesta 2019. Jämsän keskuspuhdistamon peruskunnostus ja laajennus on valmistunut vuonna 2021. Tehostettu ammoniumtypen poisto- ja jätevesien hygienisointi -toimenpiteet toteutuivat pääosin laitosten peruskunnostusten yhteydessä. Esimerkiksi Nenäinniemen happea kuluttavan ammoniumtypen kuormitus Pohjois-Päijänteen Poronselkään on vähentynyt käytännössä olemattomiin loppuvuodesta 2018 käyttöön otetun nitrifioivan ajotavan seurauksena.

Haja-asutus

Haja-asutuksen osalta toimenpiteiden toteutuminen on ollut vaihtelevaa. Uudet haja-asutuksen ja loma-asutuksen kiinteistökohtaiset järjestelmät eivät ole toteutuneet odotusten mukaisesti Tähän on vaikuttanut useat lainsäädännössä tapahtuneet muutokset, joista viimeisin muutos tuli voimaan lokakuussa 2019.

Osuuskunta Äijälän Vesihuolto on saanut rahoitusta haja-asutusalueen jätevesien käsittelyn tehostamiseen ELY-keskukselta maaseuturahastosta. Investointihankkeen varsinaiset toimenpiteet on toteutettu aikavälillä 1.10.2018–31.8.2020. Hankkeessa korvattiin vanha jätevedenpuhdistamo uudella nykyaikaiset puhdistusvaatimukset täyttävällä biologiskemiallisella panospuhdistamolla. Lisäksi talousveden käsittelyssä siirryttiin soodan käytöstä kalkkikivirouheella tehtävään alkalointiin, jolla voidaan varmistaa talousveden tasaisempi laatu kustannustehokkaasti ja ilman saostumien muodostumista putkistoon. Talousveden pumppaamolle asennettiin taajuusmuuttajaohjatut pumput, jotka tasaavat verkoston paineen vaihteluja ja näin parantavat veden laatua ja putkistojen kestävyyttä. Hankkeen vaikutuspiirissä on 300 haja-asutusalueen asukasta.

8.2.1.2  Yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoidon toimenpidevalikoima kaudelle 2022–2027

Kolmannella suunnittelukaudella yhdyskuntien vesienhoitotoimenpiteitä on yhteensä 10 kpl, joista 5 toimenpidettä on vanhoja ja 5 uusia edelliseen kauteen verrattuna. Haja- ja loma-asutuksen jätevesitoimenpiteitä on 3. suunnittelukaudella 2 kpl, joista toinen on uusi ja toinen vanha toimenpide. Toimenpiteiden yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy yhdyskuntia, haja-asutusta ja teollisuutta koskevasta suunnitteluoppaasta www.ymparisto.fi/vesienhoito/opas.

Yhdyskuntien perustoimenpiteet (suluissa yksikkö):

• Laitoksen käyttö ja ylläpito (asukasta)

Toimenpiteeseen kuuluu luvanvaraisten yhdyskuntien laitosten käyttö siten, että toimintataso pysyy alkavan suunnittelukauden alkuvaiheen tasolla lupamääräykset täyttäen (toimenpide 1a). Toimenpiteeseen sisältyy laitoksilla tarpeen mukaan toteutettavat kunnossapito- ja uusimistoimet. Tämä perustoimenpide on vaikuttavin toimenpide yhdyskuntasektorilla.

• Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmien toimenpiteiden toteuttaminen (suunnitelmien lkm)

Toimenpiteellä parannetaan ja kehitetään laitosten ja osuuskuntien toimintavarmuutta ja häiriötilanteisiin varautumisen kattavuutta. Kemikaalien ja polttoaineiden varastoinnissa kehitetään ympäristöriskikartoituksia, riskien hallintaa ja häiriötilanteisiin varautumista.

• Vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostaminen (tarkkailuohjelmien lkm)

Tunnistetaan luvanvaraisten laitosten vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat sekä tehostetaan vaarallisten aineiden tarkkailuja uusittujen ohjeistojen mukaisesti. Koskee myös vapaaehtoisesti tarkkailuohjelmaan otettuja mikromuoveja, lääkeainejäämiä ja muita kuin lainsäädännössä esiintyviä mikropollutantteja.

• Viemärien vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen (saneerauksia tehneiden vesihuoltolaitosten lkm)

Saneerauksissa suositaan pääsääntöisesti erillisviemäröintiä. Erityistä huomiota kiinnitetään ylivuotojen ehkäisyyn laitoksilla ja verkostossa pohjavesialueilla.

Yhdyskuntien täydentävät toimenpiteet:

• Laitosten käytön ja ylläpidon tehostaminen (asukasta)

Päästöjen hallintatoimenpiteiden saattaminen tarvittaessa ajan tasalle. Lupien muuttamisen vireille paneminen, jos ympäristönsuojelulain mukaiset muuttamisen edellytykset täyttyvät. Jos lupamääräysten mukaisten raja-arvojen ylityksiä aiheutuu korjattavissa olevista syistä, on käytettävä valvonnan keinoja tilanteen korjaamiseksi. Jätevesien hygienisointiin voidaan varautua tai toteuttaa erityisen tarpeen esim. epidemiauhkan perusteella. Erityishuomio on toiminnoissa, joiden purkualueilla voi aiheutua hygieenistä haittaa raakaveden, kasteluveden tai uimarantojen vedenlaadulle.

• Puhdistamoiden sulkeminen ja jätevesien käsittelyn keskittäminen (AVL)

Vesienhoitosuunnitelmissa esitetään suunnittelukaudella toteutettavaksi esitetyt uudet, vanhoja laitoksia korvaavat jätevedenpuhdistamot. Esitetyt puhdistamohankkeet perustuvat ajantasaisiin kuntien vesihuollon kehittämistarpeisiin ja alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin, joissa on tarkasteltu myös hankkeiden teknistaloudellista toteutettavuutta.

• Ravinteiden poiston vapaaehtoinen tehostaminen Green Deal -vesiensuojelusopimuksen keinoin (sopimukseen liittyvien laitosten lkm)

Laitokset tehostavat fosforin ja typen poistoa ja vähentävät kuormitusta mahdollisimman hyvin sovittujen ja omien asettamiensa tavoitteiden saavuttamiseksi paremmin kuin luvassa edellytetään.

• Hulevesien hallinnan ja käsittelyn tehostaminen (hallintatoimenpiteiden lkm)

Käsittelyllä tarkoitetaan mm. hulevesien (ml. viheralueiden valumavedet) pidättämistä, viivyttämistä sekä luonnonmukaisia menetelmiä (mm. imeyttäminen, kosteikot) hulevesien laadun parantamiseksi sekä hallittua johtamista vesistöön siten, että pohjaveden muodostuminen turvataan. Kaavoittamisen ja yhteen sovitettujen kuntien hulevesisuunnitelmien ja vesihuollon kehittämissuunnitelmien kautta edistetään hulevesien kestävää hallintaa.

Haja-asutuksen perustoimenpiteet:

• Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien tehostaminen, käyttö ja ylläpito, vakituiset asunnot ja vapaa-ajan asunnot (kiinteistöjen määrä)

Toteutus sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään.

• Kiinteistökohtaisen jäteveden käsittelyn tehostaminen, vakituiset asunnot ja vapaa-ajan asunnot (kiinteistöjen määrä)

Kiinteistökohtaista jäteveden käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä ranta- ja pohjavesialueilla sijaitsevilla kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa sekä muilla alueilla kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Hyvää ympäristökäytäntöä koskevat ohjeet on mahdollista koota kuntien menettelytapakokemuksista valvonnan ja edistämisen suhteen.

Toimenpiteiden suunnittelun perusteena on ollut suunnitteluoppaan lisäksi valtakunnalliset linjaukset. Pohjana käytettiin paikkatietoanalyysiä sekä kiinteistökohtaisen jätevesineuvonnan yhteydessä kerättyä aineistoa jäteveden käsittelyn tasosta suhteessa lainsäädännön vaatimuksiin. Paikkatietoanalyysissä Rakennus- ja huoneistorekisterin rakennukset analysoitiin ns. YKR-taajamien ulkopuolelta ja ne jaettiin vakituisiin ja loma-asuntoihin. Nämä jaettiin edelleen herkillä alueilla sijaitseviin (sijainti < 100 m etäisyydellä rantaviivasta tai pohjavesialueella) ja ns. kuivan maan kiinteistöihin.

Vakituisen asutuksen osalta on arvioitu, että herkillä alueilla olevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät ovat lainmukaisessa kunnossa ja niille esitetään pelkästään käyttöä ja ylläpitoa (yhteensä 9 527 kiinteistöä). Herkillä alueilla olevista loma-asunnoista 20 %:n jätevesijärjestelmä on arvioitu haja-asutuksen neuvontahankkeiden mukaan olevan lainmukaisessa kunnossa ja niille on esitetty käyttöä ja ylläpitoa (yhteensä 5 875 loma-asuntoa).

Kiinteistökohtaista jätevesien tehostamista on esitetty vakituisen asutuksen osalta 8 588 kiinteistölle, mikä vastaa 25 % kuivan maan kiinteistöistä. Loma-asunnon osalta tehostamista arvioidaan tehtävän reilussa tuhannessa loma-asunnossa. Ranta- ja pohjavesialueiden ulkopuolella nykyiset puhdistusvaatimukset tulevat velvoittavaksi pääasiassa luvanvaraisten korjaus- tai muutostöiden yhteydessä.

8.2.1.3 Esitys vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2022–2027

Merkittävin yhdyskuntia koskeva toimenpide Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella on keskitetyn jätevedenpuhdistuksen käyttö ja ylläpito noin 229 520 asukkaalle (taulukko 24). Riskien hallinta ja häiriötilanteisiin varautumisen suunnitelmia on esitetty 7 laitokselle ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden hallinnan tehostamiseen liittyvää toimenpidettä 4 puhdistamolle. Viemärin vuotovesien vähentäminen ja suunnitelmallinen sekaviemäröinnistä luopuminen- toimenpidettä on esitetty 22 vesihuoltolaitokselle. Laitosten käytön ja ylläpidon tehostamista on esitetty 7 145 asukkaalle (5 puhdistamoa). Puhdistamojen sulkeminen ja jätevesien keskittäminen toimenpidettä, mikä Keski-Suomessa tarkoittaa vanhojen puhdistamojen korvaamista uusilla puhdistamoilla, 4 puhdistamolle, joiden asukasvastineluku on yhteensä 16 800.

Vuosina 2022–2027 yhdyskuntien vesienhoidon toimenpiteiden käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella noin 27 milj. € ja investointikustannukset noin 27 milj. €. Vuosikustannuksiksi saadaan noin 36 milj. €. Edelliseen kauteen verrattuna vuosikustannukset ovat samaa suuruusluokkaa.

Haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn investointikustannukset ovat yhteensä arviolta noin 70 milj. € ja vuotuiset käyttö- ja ylläpitokustannukset noin 7 milj. €. Vuosikustannuksiksi tulee yhteensä vähän yli 12 milj. € vuodessa. Edelliseen kauteen verrattuna vuosikustannukset ovat kolmanneksen pienemmät.

Taulukko 24. Yhdyskuntien ja haja-asutuksen vesienhoitotoimenpiteet kaudella 2022–2027 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella.

(*Yhdyskuntien toimenpiteissä ovat mukana myös Pirkanmaan ELY-keskuksen suunnittelemat Pirkanmaalla olevat Keuruun reitin eteläosan toimenpiteet. (**Yhdyskuntien sekä haja- ja loma-asutuksen toimenpiteisiin sisältyvät Pirkanmaan puolelta myös Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueeseen kuuluvat Kuhmoisten alueen toimenpiteet.

8.2.1.4 Yhdyskuntien ja haja-asutuksen ohjauskeinoja

Esitykset ohjauskeinojen kehittämiseksi kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteistyötahot on esitetty Kymijoen-Suomenlahden sekä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmissa.

Vesihuoltoa kehitetään kuntien vesihuollon suunnittelulla sekä maankäytön, vesihuollon ja rakentamisen yhteensovittamisella. Kestäviä vesihuoltoratkaisuja toteutetaan vesihuoltolaitosten alueellisena yhteistyönä. Vesihuoltolaitokset parantavat vesihuollon energiatehokkuutta ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Tärkeää on tehdä tutkimuksia ja selvityksiä uusien haitallisten aineiden (mikromuovit, lääkeaineet) merkityksestä ja hallinnasta sekä perinteisten haitallisten aineiden kuormituksen vähentämiseksi ja sekoittumisvyöhykkeiden määrittelemiseksi. Tärkeää on myös toteuttaa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyn valvontaa ja neuvontaa jätevesien käsittelyn ylläpitämiseksi ja tehostamiseksi. Valvontaan tulisi saada riittävästi resursseja kuntiin.

8.2.1.5 Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vesihuoltolain mukaan kunnalla on vastuu vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja järjestämisestä alueellaan sekä vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden määrittämisestä. Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuoltopalveluista sille vahvistetulla toiminta-alueella. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on vesihuoltolain ja ympäristönsuojelulain mukainen valvontaviranomainen. Se ohjaa ja edistää ympäristönsuojelulaissa ja sen nojalla annetuissa säädöksissä tarkoitettujen tehtävien hoitamista alueellaan, valvoo näiden säädösten noudattamista sekä käyttää osaltaan ympäristönsuojelun yleisen edun puhevaltaa tämän lain mukaisessa päätöksenteossa.

Vastuu kiinteistön vesihuollosta on kiinteistön omistajalla tai haltijalla. Ympäristönsuojelulaissa annetaan jätevesien käsittelylle yleinen puhdistusvelvollisuus, jonka valvonta kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle.

Ohjauskeinojen edistämisen ja kehittämisen vastuu on pääosin kunnilla ja vesihuoltolaitoksilla. Muita vastuu- ja yhteistyötahoja ovat ELY-keskukset, maakuntien liitot, Vesilaitosyhdistys, Kuntaliitto, aluehallintovirastot (AVIt), tutkimuslaitokset ja tuottajat. Vastuu lainsäädännöllisten ohjauskeinojen kehittämisestä kuuluu pääosin ympäristöministeriölle, maa- ja metsätalousministeriölle sekä sosiaali- ja terveysministeriölle.