-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
9.1 Keski-Suomen pohjavesialueet
Pohjavesienhoidossa tarkasteltavat vesimuodostumat ovat pohjavesimuodostumia. Pohjavesimuodostuma on käytännössä sama kuin pohjavesialue. Jokainen 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialue on siis myös pohjavesimuodostuma. Tässä toimenpideohjelmassa käytetään ‘pohjavesimuodostuma’ -käsitteen sijasta kuitenkin ‘pohjavesialue’ -käsitettä.
Pohjavesialueet sijaitsevat erilaisilla maankamaran muodostumilla. Pääosa niistä on sora- ja hiekkamuodostumilla, kuten harju- ja reunamuodostumilla. Osa pohjavesialueista sijaitsee moreenimuodostumilla ja osa kallioperän muodostumilla.
Pohjavesialue rajaa maankamarasta yhtenäisen osan, jonka vedenvälityskyky on riittävä vedenhankintaan. Maaperässä vedenvälityskykyä säätelevät huokoisuus, kallioperässä rakoilu tai ruhjeisuus. Vedenvälityskyky yleensä kasvaa, kun huokosten, rakojen tai ruhjeiden tilavuus ja yhteydet toisiinsa kasvavat. Sora- ja hiekkamuodostumilla rajataan pohjavesialueen sisäpuolelle lisäksi pohjaveden muodostumisalue. Tällä alueella maankamara läpäisee vettä vähintään yhtä hyvin kuin hienorakeinen hiekka. Tätä aluetta voidaan kutsua myös akviferiksi, joskin jotkut tarkoittavat akviferilla koko pohjavesialuetta. Moreeni- ja kallioperämuodostumilla tällaisen alueen arvioiminen on vaikeaa eikä niillä yleensä ole sitä määritelty.
Vesienhoidossa käsitellään vedenhankintaa varten tärkeät (1-luokka), vedenhankintaa varten tärkeät pohjavesialueet, joiden pohjavedestä myös jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E-luokka), muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet (2-luokka), muut vedenhankintakäyttöön soveltuvat pohjavesialueet, joiden pohjavedestä myös jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (2E-luokka) ja pohjavesialueet, joiden pohjavedestä jokin pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (E-luokka) (taulukko 33, kuva 23). Pohjavesienhoidon käsitteitä on kuvattu pohjavesienhoidon määritelmiä -kohdassa.
Taulukko 33. Keski-Suomen maakunnan pohjavesialueet (15.9.2021).
|
Pohjavesialueiden luokat eri alueilla |
Pohjavesialueiden lukumäärä yhteensä, kpl |
Pohjavesialueiden pinta-ala yhteensä, km² |
Pohjaveden laskennallinen määrä yhteensä, m³/vrk |
|
Keski-Suomi |
234 |
484,83 |
185 935 |
|
1-luokka |
97 |
160,64 |
64 235 |
|
1E-luokka |
25 |
128,43 |
53 950 |
|
2-luokka |
75 |
106,53 |
33 950 |
|
2E-luokka |
28 |
80,19 |
31 450 |
|
E-luokka |
9 |
9,03 |
2 350 |
|
VHA 2 |
207 |
423,74 |
165 300 |
|
1-luokka |
85 |
137,42 |
55 560 |
|
1E-luokka |
24 |
118,99 |
49 990 |
|
2-luokka |
64 |
88,25 |
28 400 |
|
2E-luokka |
26 |
70,64 |
29 150 |
|
E-luokka |
8 |
8,45 |
2 200 |
|
VHA 3 |
27 |
61,08 |
20 635 |
|
1-luokka |
12 |
23,22 |
8 675 |
|
1E-luokka |
1 |
9,45 |
3 960 |
|
2-luokka |
11 |
18,28 |
5 550 |
|
2E-luokka |
2 |
9,55 |
2 300 |
|
E-luokka |
2 |
0,58 |
150 |
Kuva 23. Keski-Suomen 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet.
