6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)

Kuormitus

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella on Ähtärin ja Pihlajaveden reitistä pääasiassa Pihlajaveden reitti. Pihlajaveden reitin valuma-alueen pinta-ala on 697 km2, josta Keski-Suomen puolella on noin 80 %. Pihlajaveden reitin latvat sijaitsevat Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella ja alaosa Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella. Tässä tarkasteltavassa Pihlajaveden reitin kuormituksessa ei ole mukana reitin alaosaa eli valuma-alueita (35.485 ja 35.481), jotka sijaitsevat Pirkanmaan alueella. Tarkasteltavana olevan Pihlajaveden reitin fosforikuormitus on noin 5,5 t/v ja typpikuormitus noin 155 t/v. Luonnonhuuhtoumana reitille tulee fosforikuormituksesta runsas 50 % ja typpikuormituksesta lähes 60 %. Sateen mukana laskeumana reitille tulee vajaat 8 % fosforin ja 13 % typen kuormituksesta. Pihlajaveden reitin ihmistoiminnoista aiheutuva fosforikuormitus pinta-ala yksikköä kohden tarkasteltuna on toiseksi alhaisin ja typpikuormituksen osalta pienin muihin Keski-Suomen reitteihin verrattuna.

Hajakuormituksen osuus alueen fosforikuormituksesta on lähes 46 % ja typpikuormituksesta lähes 40 %. Metsätalous on reitin suurin kuormittaja. Alueen fosforikuormituksesta sen osuus on lähes viidennes ja typpikuormituksesta runsaat 15 %. Metsätalouden kuormitusosuus on Pihlajaveden reitillä kaikkein suurinta Keski-Suomen suunnittelualueista. Maatalouden osuus reitin fosforikuormituksesta on runsaat 15 % ja typpikuormituksesta lähes kymmenesosa. Haja-asutuksesta tulee reitin fosforikuormituksesta vähän yli 3 % ja typpikuormituksesta yhden prosentin verran. Hajakuormitus on jakautunut varsin tasaisesti alueella.

Turvetuotannosta tulee alueen fosfori- ja typpikuormituksesta vajaat 2 %. Pihlajaveden reitillä ei ole muita pistekuormittajia kuin turvetuotanto. Tuotantopinta-alaa on Keski-Suomen puolella vuonna 2019 yhteensä 111 ha ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella 125 ha.

Vesien tila

Pihlajaveden reitin yläosan Liesjärvestä vedet laskevat usean pienemmän järven kautta Pihlajaveteen ja siitä edelleen Kuusjärven kautta eteenpäin päätyen Tarjanteeseen. Reitin järvisyys on 9 %. Pihlajaveden reitillä peltoa on 3 % ja suota noin 27 % maa-alasta.

Tyypiltään Pihlajaveden reitin Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen järvet ovat humoosisia (Ph, Kh, MRh, Rh). Joukossa on myös tyypiltään hyvin lyhytviipymäisiä järviä. Valtaosa järvimuodostumista on vähintäänkin hyvässä ekologisessa tilassa, kuten Pihlajavesi, Kuusijärvi ja Liesjärvi. Tyydyttävässä tilassa ovat Köminjärvi ja Martinjärvi. Pääasiassa keskisuurten kangasmaiden jokityyppiin kuuluvat joet ovat ekologiselta tilaltaan hyviä. Näistä vain Liesjoen ja Maso-Ryönänkoski muodostuman tila on tyydyttävä. Hirvijärvestä Liesjärveen laskeva Hirvijoki (pienet turvemaiden joet) on myös tyydyttävässä tilassa.

HyMo-tila

Pihlajaveden reitin jokimuodostumista Liesjoen, Maso-Ryönänkosken ja Mämmikoski-Kirkkokanavan muodostumien hydrologis-morfologinen tila on tyydyttävä ja viiden hyvä. Kaikki 11 järvimuodostumaa ovat erinomaisessa HyMo-tilassa.

Keski-Suomen alueella on vain yksi vesivoimalaitos (Köminkosken pienvoimala). Voimalaitoksen pato on nykyään vain kalan kulkua haittaava osittainen este. Patoon on rakennettu pienimuotoinen, ylemmillä vesillä toimiva ohitusuoma ohitusaukkoineen ja kalankulkua on muutenkin parannettu. Padon omistaja on myös vapaaehtoisesti turvannut kalankulun Köminkoskella. Alueen järvialtaita ei säännöstellä.

Suunnittelualueen suuri suoala on johtanut merkittäviin kuivatustoimenpiteisiin. Ojitusten ja turvekerroksen poiston seurauksena valuma-alueen vedenpidätyskyky on heikentynyt ja valumavedet virtaavat pääuomaan aiempaa nopeammin: tulvakausien vedenkorkeudet ovat suurentuneet ja näiden väliset alivesijaksot pidentyneet.

Suunnittelualueen HyMo-tilaa on kunnostettu laajemmin Pihlajaveden koskireitin alaosassa (Pihlajavesi–Jyrkeejärvi) vuosina 2000–2002. Tämän lisäksi reitin yläosa (Liesjärvi–Pihlajavesi) on kunnostettu uittosääntöjen kumoamisen yhteydessä.