10.7 Metsätalous

1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta on 58 % metsäaluetta, jota on käytännössä kaikilla pohjavesialueilla. Taulukkoon 45 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa lehti-, havu- ja sekametsäalueiden pinta-ala on yli 80 %.

Metsäalueilla pohjavettä voivat vaarantaa ojitukset, hakkuut, maanmuokkaus ja kantojen poisto. Myös lannoitteet ja torjunta-aineet hajoamistuotteineen saattavat aiheuttaa pohjavedelle haittaa. Niin ikään metsätyökoneiden ja palavien nesteiden varastojen polttoaine- ja öljypäästöt saattavat uhata pohjavettä.

Taulukko 45.  1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla CORINE-aineiston (2012) lehti-, havu- ja sekametsäalueiden pinta-ala on yli 80 %.

 Kunta

Pohjavesialue

Pohjavesialueen

pinta-ala, ha

Metsäalueen

pinta-ala ha

Metsäalueen

pinta-ala %

Jämsä

Lahdenkylä

67

63

94

Viitasaari

Säynäisvuori

38

35

94

Pihtipudas

Kortteinen

71

66

93

Karstula

Haapakangas

173

158

91

Multia

Kangasjärvenkangas

193

173

90

Keuruu

Multharju

42

37

90

Uurainen

Ruotokassi

174

156

90

Jyväskylä

Haukkala

18

16

89

Pihtipudas

Leppäkangas

182

162

89

Pihtipudas

Kotalahden Nurkkapyykinkangas

99

87

88

Joutsa

Mieskonmäki

41

36

87

Karstula

Heinäaho

112

97

86

Laukaa

Saarilampi

122

106

86

Äänekoski

Hitonmäki

172

145

85

Hankasalmi

Ristimäki

35

29

84

Karstula

Mustapuro

92

77

84

Karstula

Uitusharju

62

52

84

Viitasaari

Salmelanvuori

59

49

83

Äänekoski

Sirkkakangas

197

162

82

Jämsä

Heräkangas-Paloharju

1055

857

81

Viitasaari

Ahola

94

76

81

 

Ojitukset saattavat haitata pohjaveden määrää ja laatua. Määrä saattaa muuttua, jos ojat kaivetaan liian syviksi Määrä voi vaarantua myös, vaikka ojat eivät ulottuisi kivennäismaaperään. Paineellinen pohjavesi voi purkautua salpaavan maakerroksen läpi ojaan, minkä vuoksi pohjaveden pinnankorkeus laskee. Tällaiset olosuhteet voivat pohjavesialueella olla esimerkiksi pohjavesialueen reuna-alueella. Laatu voi vaarantua varsinkin, kun pohjaveden pinta on lähellä maanpintaa. Ojitukset voivat lisätä ravinteiden huuhtoutumista pohjaveteen. Ojitukset saattavat lisätä myös happea kuluttavan orgaanisen aineksen määrää pohjavedessä. 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueille ei suositella kunnostusojitusta, mikäli ojat joudutaan kaivamaan turvekerroksen alla olevaan kivennäismaakerrokseen alkuperäistä ojasyvyyttä syvemmäksi.

Hakkuut saattavat uhata pohjaveden määrää ja laatua. Ne muuttavat sade- ja sulamisvesien haihdunta- ja imeytymisolosuhteita. Karkearakeisissa maalajeissa pohjaveden pinta voi tämän vuoksi nousta. Hakkuut voivat myös kohottaa pohjaveden nitraattipitoisuutta. Metsän luontaisessa uudistamisessa nitraattia huuhtoutuu pohjaveteen vähemmän kuin metsän viljelyssä. Hakkuutähteet saattavat myös lisätä ravinneaineiden huuhtoutumista pohjavesialueella. Hakkuut voivat välillisesti vaikuttaa pohjaveden happamoitumiseen, kun puustoa poistettaessa poistuu neutralisoivia aineita.

Maanmuokkausmenetelmistä ojitus- ja naveromätästys saattavat aiheuttaa ongelmia pohjaveden määrälle ja laadulle. Ojitusmätästyksen tarkoitus on kuivattaa alue pysyvästi pohjaveden pinnankorkeutta laskemalla, kun taas naveromätästyksen tarkoitus on pelkkä pintavesien ohjaaminen. Ojitus- ja naveromätästys aiheuttavat myös suurimmat kiinto- ja ravinneainehuuhtoumat. 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla suositellaan vain kevennettyjä maanmuokkausta kuten kivennäismaan paljastavaa kevyttä laikutusta tai äestystä.

Myös kantojen nostolla on arvioitu olevan haitallisia vaikutuksia pohjaveden laatuun. Kantojen noston vaikutuksia ei tunneta, mutta niitä arvioidaan syntyvän, koska maanpinta rikotaan. 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla ei suositella kantojen nostoa. Lannoitukseen käytetään yleensä typpilannoitteita, joiden vaikutukset näkyvät yleensä kahden ensimmäisen vuoden aikana lannoituksen jälkeen. Lannoitus voi kohottaa pohjaveden typpipitoisuutta nitraatin muodossa. Sen sijaan pohjaveden fosforipitoisuus ei yleensä kasva, koska fosfaatti sitoutuu maaperän rauta- ja alumiiniyhdisteisiin. Lisäksi lannoitusvälit ovat yleensä useita vuosia, minkä vuoksi lannoitus ei aiheuta selkeitä muutoksia pohjaveden laatuun. 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla olevia alueita ei lannoiteta. Rikkakasvien torjuntaan käytetään useimmiten keinotekoisia orgaanisia yhdisteitä, mikä voi vaarantaa pohjaveden laatua. Torjunta-aineiden käyttö metsätaloudessa on viime vuosina ollut vähäistä. Ne ja niiden hajoamistuotteet voivat kuitenkin säilyä maaperässä ja pohjavedessä pitkään.

Öljyvuodot ja -päästöt voivat haitata pohjaveden laatua. Maaperään tai pohjaveteen päässyt öljy hajoaa kemiallisesti ja biologisesti hitaasti ja voi säilyä niissä vuosia.