-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
14.3.2 Hyvän kemiallisen tilan saavuttaminen
Pintavesien kemiallisen tavoitetilan arviointi on tehty kaikille tarkastelluille vesimuodostumille uusimpien luokittelutulosten ja vesimuodostumiin kohdistuvien paineiden perusteella. Kaikille pintavesimuodostumille, joiden kemiallinen tila on hyvää huonompi, on arvioitu tavoitetilan saavuttamisen aikataulu ja arvioitu poikkeaman syyt.
Bromatut difenyylieetterit
Bromattujen palonestoaineiden (PBDE) osalta kemiallisen tilan aikataulupoikkeama on asetettu kaikille vesimuodostumille vuoteen 2027. Aineryhmän ympäristölaatunormi on kolmannelle vesienhoitokaudelle asetettu ahveneen, joka on huomattavasti veteen asetettua ympäristölaatunormia tiukempi. Bromatut difenyylieetterit ovat kaukokulkeutuvina, pysyvinä ja eliöstöön kertyvinä aineina levittyneet kautta maapallon ja niiden pitoisuudet kalassa ylittävät ympäristönlaatunormin kaikkialla. Uudet päästöt on pyritty lopettamaan kansainvälisin sopimuksin. PBDEn hitaasta hajoamisesta johtuen normiylitys jatkunee pitkään. Luonnonolosuhteiden takia elpyminen on hidasta. Poikkeaman syynä on luonnonolosuhde.
Elohopea
Yli 90 % ilmaperäisestä Suomen elohopealaskeumasta tulee kaukokulkeutumana maan rajojen ulkopuolelta. Vaikka laskeuma Suomessa on pienentynyt EU:n alueen päästövähennysten johdosta, tämä ei näy kalojen elohopeapitoisuudessa vielä pitkään aikaan, sillä maaperään on varastoitunut valtaosa sinne tulleesta elohopeasta. Pitoisuuksien laskeminen hyväksyttävälle tasolle saattaa kestää hyvin kauan. Elohopealaskeuman hallinta vaatii kansainvälisiä toimia ja edellyttää aikataulusta poikkeamista yhteensä 370 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumalle. Elohopean käyttöä on merkittävästi rajoitettu kansainvälisin sopimuksin. Normiylitykset jatkunevat vielä vuoden 2027 jälkeenkin. Luonnonolosuhteista johtuen elpyminen on hidasta. Poikkeaman syy on luonnonolosuhde. Taulukossa 58 on esitetty niiden vesimuodostumien määrä suunnittelualueittain, joille on esitetty kemiallisen tilan aikataulupoikkeama ahvenen elohopeapitoisuuden perusteella.
Taulukko 58. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumien määrä suunnittelualueittain, joille on esitetty kemiallisen tilan aikataulupoikkeama vuoteen 2027 ahvenen elohopeapitoisuuden perusteella.
|
Suunnittelun osa-alue |
Kemiallisesta tilasta johtuvien aikataulupoikkeumien määrä |
|
|
Vesimuodostumien määrä |
||
|
mittauksiin perustuva |
asiantuntija-arvioon perustuva |
|
|
Suur Päijänteen alue (Keski-Suomen alueella oleva osa) |
7 |
34 |
|
Leppäveden - Kynsiveden alue |
4 |
56 |
|
Viitasaaren reitti |
6 |
84 |
|
Jämsän reitti |
2 |
25 |
|
Saarijärven reitti |
4 |
66 |
|
Rautalammin reitti (Keski-Suomen alueella oleva osa) |
|
3 |
|
Sysmän reitti (Keski-Suomen alueella oleva osa) |
2 |
8 |
|
Mäntyharjun reitin keskiosa (Keski-Suomen alueella oleva osa) |
|
2 |
|
Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (Keski-Suomen alueella oleva osa) |
2 |
11 |
|
Keuruun reitti (Keski-Suomen alueella oleva osa) |
5 |
36 |
Muut aineet
Keski-Suomessa Kaijanjoki-Yltiänjoessa ylittyvät uusista prioriteettiaineista bentso(b)fluorateenin, bentso(k)fluoateenin, bentso(ghi)peryleenin, fluorateenin ja naftaleenin ympäristölaatulaatunormit. Syynä tähän on alueella 1950-luvulta asti toiminut puutavaran kyllästämö. Näiden aineiden osalta tavoite on asetettu vuoteen 2027. Syy poikkeamiselle on tekninen.
