10.6 Maatalous

1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta on 6,9 % pelto-, hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmäalueita. Peltoja ja hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmiä on 190 pohjavesialueella. Taulukkoon 42 on poimittu ne pohjavesialueet, joilla peltojen ja hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmien yhteispinta-ala on yli 20 %.

Taulukko 42.  1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla CORINE-aineiston (2012) peltojen ja hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmien yhteispinta-ala on yli 20 %.

Pelto-, hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmät saattavat vaarantaa pohjavettä lähinnä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytön kautta. Hedelmäpuu- ja marjapensasviljelmillä tämä saattaa olla merkittävämpää kuin tavanomaisilla peltoviljelmillä, koska niillä lannoite- ja torjunta-ainemäärät ovat yleensä suurempia. Ojitukset ja kastelu voivat myös haitata pohjavettä.

Lannoitteita on kahdenlaisia: eläin- ja/tai kasviperäisiä orgaanisia lannoitteita ja epäorgaanisia keinolannoitteita. Lannoitus saattaa aiheuttaa typpipitoisuuden, lähinnä nitraattipitoisuuden kohoamista pohjavedessä. Kohoaminen korostuu syksyisin, kun kasvit eivät enää hyödynnä lannoitteiden typpeä. Lannoitus voi myös laskea happipitoisuutta, nostaa orgaanisen aineen määrää, kokonaiskovuutta, sähkönjohtokykyä ja kohottaa fosfori- ja kloridipitoisuutta sekä liuenneiden suolojen määrää pohjavedessä. Myös mikro-organismien määrä pohjavedessä saattaa kohota lannoituksen seurauksena.

Torjunta-aineet ovat yleensä keinotekoisia orgaanisia yhdisteitä. Niitä käytetään sienitautien, rikkakasvien, tuhohyönteisten ja -eläinten torjuntaan. Torjunta-aineet ja niiden hajoamistuotteet saattavat säilyä maaperässä ja pohjavedessä pitkään.

Ojitukset voivat vähentää pelloilla muodostuvan pohjaveden määrää, kun taas kastelu saattaa lisätä sitä. Kastelu voi myös tehostaa haitallisten aineiden, kuten lannoitteiden ja torjunta-aineiden, huuhtoutumista pohjaveteen.

1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueista 12 %:lla on eläinsuojia, joita on 29 pohjavesialueella. Taulukkoon 43 ja kuvaan 27 on poimittu ne pohjavesialueet, joilla eläinsuojia on enemmän kuin 1.

Eläintaloudessa vaaraa pohjavedelle voivat aiheuttaa lanta ja säilörehun puristenesteet, kun niitä varastoidaan tai levitetään. Samanlaisia pohjavesivaikutuksia on myös turkistaloudesta kertyvällä lannalla, minkä vuoksi se luetaan osaksi eläintaloutta.

Taulukko 43.  1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla on eläinsuojia yli 1 kpl (MAVI:n aineiston eläinpaikat, muut eläinlajit: nauta ja/tai sika, 15.9.2021).

Lannan ja säilörehun puristenesteen varastot saattavat uhata pohjavettä, jos ne ovat huonokuntoisia ja vuotavia tai mitoitukseltaan riittämättömiä. Mikäli varastotilat eivät ole tilavuudeltaan riittäviä, saatetaan lantaa ja säilörehun puristenesteitä joutua levittämään pelloille sellaisina aikoina, jolloin niiden hyöty lannoitteena on vähäinen, esimerkiksi syksyllä. Syyssateiden mukana näissä aineksissa olevat haitta-aineet voivat helposti huuhtoutua pohjaveteen. Huonokuntoisista ja vuotavista varastotiloista saattaa päästä pohjaveteen ravinteita ja haitta-aineitä. Lanta saattaa kohottaa typpi- ja fosforipitoisuutta sekä mikro-organismien määrää pohjavedessä. Pohjaveteen huuhtoutuneet säilörehun puristenesteet voivat hajotessaan lisätä mikro-organismien määrää, kohottaa rautapitoisuutta ja vähentää happipitoisuutta pohjavedessä.

Lannan varastotilojen rakenteista, tilavuudesta ja sijoituksesta määrätään valtioneuvoston asetuksessa eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta (nitraattiasetus) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja ohjeissa. Nitraattiasetuksen mukaan lannan ja pakkaamattomien orgaanisten lannoitevalmisteiden varastointitilaa, tuotantoeläinten jaloittelualueita ja ulkotarhojen ruokinta- ja juottopaikkoja ei saa sijoittaa pohjavesialueelle, ellei maaperäselvitysten perusteella osoiteta, että tällaiselle alueelle sijoittaminen ei aiheuta pohjavesien pilaantumista tai sen vaaraa.

Kuva 27. Eläinsuojat (nauta ja/tai sika) 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla.

1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta on 0,1 % laidunmaita, joita on 45 pohjavesialueella. Taulukkoon 44 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa laidunmaiden yhteispinta-ala on yli 1 %. Eläinten laidun- ja jaloittelualueille kertyvä lanta voi uhata pohjavettä samalla tavalla kuin lannan varastointi ja levitys.

Taulukko 44.  1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla CORINE-aineiston (2012) laidunmaiden yhteispinta-ala on yli 1 %.