-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
3.2.2 Turvetuotanto
Turvetuotantopinta-ala oli vuoden 2019 lopussa Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella noin 5 500 ha. Tällä hetkellä turvetuotantopinta-alaa poistuu käytöstä enemmän kuin uutta turvetuotantopinta-alaa otetaan käyttöön. Turvetoimiala on useiden ennusteiden mukaan pienenemässä lähivuosikymmenten aikana. Energiaturpeen käyttö on puolittunut Suomessa viimeisen 10 vuoden aikana ja toimiala ennustaa, että energiaturpeen kysyntä edelleen laskee vuoden 2018 tasosta puoleen noin vuoteen 2025 mennessä.
Suomessa turvetuotanto siirtyy yhä enemmän energiaturpeesta kasvualustaturpeiden tuotantoon. Kasvuturvetta tarvitaan nykyistä enemmän siksi, että vaihtoehtoisia ja riittävän hyviä materiaaleja (kookoskuitu, lasivilla, kuori, komposti jne.) ei ole olemassa sellaisia määriä, jotka voisivat korvata turpeen käyttöä kasvualustoissa. Maataloudessa kuiviketurpeiden käytön ennustetaan säilyvän nykytasolla tai laskevan jonkin verran. Vaikka tilojen määrä vähenee, niin jatkavien tilojen koko kasvaa. Kuiviketurve on hyvä raaka-aine karjan kuivittamiseen ja karjanlannan käsittelyyn. Lisäksi turvetoimiala kehittää turveraaka-aineesta valmistettavia korkeamman jalostusasteen tuotteita kansainvälisille markkinoille. Huolimatta siitä, että kasvuturpeen, kuiviketurpeen ja turpeen uusien käyttömuotojen kysyntä kasvaa, turpeen kokonaiskysyntä alenee. Arvioiden mukaan vuoteen 2030 mennessä tuotetaan 50–70 % vähemmän turvetta kuin tällä hetkellä. Samalla myös tuotannossa olevat pinta-alat pienenevät osapuilleen samassa suhteessa. Tämä tarkoittaa sitä, että samalla turvetuotannosta johtuva kuormitus pienenee.
Olemassa olevien turvetuotantoalueiden vesiensuojelun taso on parantunut ja tulee parantumaan toimenpideohjelmakaudella, koska kaikki turvetuotanto ja siihen liittyvä ojitus ovat luvanvaraista koosta riippumatta. Myös ilman lupaa toiminnassa oleville alle 10 ha:n turvetuotantoalueille ympäristönsuojelulain muutoksella (327/2016) annettu siirtymäaika päättyy. Mikäli toimintaa aiotaan alle 10 ha:n alueilla jatkaa, tulee niille hakea lupa 1.9.2020 mennessä. Näitä ympäristölupahakemuksia on Keski-Suomen alueelta aluehallintovirastossa (AVI) käsiteltävänä viisi kappaletta (tilanne vuoden 2020 lopulla). Uusien tuotantoalueiden ympäristöluvissa edellytetään aina parhaan käyttökelpoisen vesienkäsittelyn (BAT) käyttöä. Vuonna 2019 noin 98,6 %:lla Keski-Suomen turvetuotantopinta-alasta on käytössä BAT-tekniikka (pintavalutuskenttä, kasvillisuuskenttä/-kosteikko tai kemiallinen vesienkäsittely). Turvetuotannon päästöjen ja vesistövaikutusten tarkkailu on myös kehittynyt ja on jo varsin kattavaa.
