6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
Kuormitus
Suur-Päijänteen alueen pinta-ala on yhteensä noin 5 470 km2. Suur-Päijänteen alueesta 64 % sijoittuu Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueelle ja muu osa Hämeeseen. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen fosforikuormitus on noin 60 t/v ja typpikuormitus noin 2 290 t/v. Mukana alueen kuormituksessa ovat myös ne valuma-alueet, joista vain osa sijoittuu Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueelle (kuva 1). Alueen fosforikuormitus pinta-ala-yksikköä kohden tarkasteltuna on muihin Keski-Suomen reitteihin verrattuna neljänneksi suurin ja typen osalta kaikkein suurin. Luonnonhuuhtoumana alueen fosforikuormituksesta tulee runsas kolmannes ja typpikuormituksesta lähes kolmannes. Laskeuman osuus on noin 12 % fosforin ja neljännes typen kokonaiskuormituksesta.
Alueen fosforikuormituksesta tulee hajakuormituksena noin puolet ja typpikuormituksesta noin 40 %. Maatalouden osuus alueella syntyvästä fosforikuormituksesta on lähes neljännes. Maatalouden kuormitus on suurinta Saajoen alueella ja Kurujoen-Nytkymenjoen valuma-alueella. Maatalouden osuus typpikuormituksesta on 9 %. Haja-asutuksesta tulee alueen fosforikuormituksesta lähes 11 % ja typpikuormituksesta runsas 2 %. Haja-asutuksen kuormitusosuus on suurinta Tuomiojärven-Palokkajärven valuma-alueella. Metsätalouden kuormitusosuus on sekä fosforin että typen osalta 2,5 %:n luokkaa ja se on jakautunut melko tasaisesti koko alueelle.
Pistekuormituksen osuus alueen fosforikuormituksesta on vähän yli 15 % ja typpikuormituksesta selvästi suurempi eli lähes kolmannes. Pistekuormitusta tulee alueelle yhdyskunnista sekä teollisuudesta, joista suurimmat ovat Jyväskylän Seudun Oy:n Nenäinniemen puhdistamo, UPM Jämsänkosken puhdistamo (UPM Kaipolan puhdistamo on lopettanut toimintansa 2020, mutta se on kuormitusluvuissa mukana), sekä Jyväskylän Seudun Korpilahden ja Kuhmoisten kunnan jätevedenpuhdistamot. Yhdyskuntien jätevesien osuus alueella syntyvästä fosforikuormituksesta on noin 11 % ja typpikuormituksesta selvästi suurempi eli 30 %. Teollisuuden osuus fosforikuormituksesta on runsas 4 % ja typpikuormituksesta runsaan prosentin. Kalankasvatuksen ja turvetuotannon (210 ha) osuus sekä fosfori- että typpikuormituksesta jää vähäiseksi (0,1 %).
Vesien tila
Päijänne on koko Kymijoen vesistöalueen keskusjärvi, johon virtaa Haapakosken Vaajanvirran kautta vesiä Saarijärven, Rautalammin ja Viitasaaren reiteiltä sekä Leppäveden - Kynsiveden alueelta. Päijänteen altaaseen laskevat myös Jämsän ja Sysmän reittien vedet sekä Etelä-Päijänteeseen Lahden Vesijärven vedet. Suurin osa (reilut 60 %) Päijänteeseen tulevasta kokonaisvalunnasta tulee pohjoisesta Haapakosken kautta. Suur-Päijänteen alueen alarajalta Kalkkisista alkaa noin 200 kilometriä pitkä, useiden järvien kautta Suomenlahteen laskeva Kymijoki.
Päijänteen pääaltaan tilaluokka on hyvä, vaikka metsäteollisuuden jätevesien vaikutus Pohjois-Päijänteeseen näkyy luonnontilaa suurempina natrium- ja orgaanisesti sitoutuneiden klooriyhdisteiden pitoisuuksina. Myös Jyväskylän Seudun Nenäinniemen jätevedenpuhdistamon vaikutukset näkyvät erityisesti Poronselän alusveden talviajan ravinne- ja sähkönjohtavuuden arvoissa. Metsäteollisuuden ja yhdyskuntien jätevesien kuormituksen vaikutukset ovat nähtävissä myös Tiirinselän alueella, jota kuormittaa lisäksi merkittävästi hajakuormitus.
Suur-Päijänteen alueen vesimuodostumista pinta-alaltaan yli 5 km2:n järvimuodostumia on yhdeksän ja valuma-alueeltaan yli 100 km2:n jokia 11. Järvimuodostumien tyypit ovat vähähumoosisia tai keskihumoosisuus ja joet kangasmaiden jokia. Suurista muodostumista Tiirinselkä ja Vaajavirta (voimakkaasti muutettu) ovat tyydyttävässä tilassa. Suur-Päijänteen alueen kaikista järvimuodostumista lähes 80 % on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa luokassa. Jokimuodostumien osalta tilanne on heikompi, sillä vain 40 % on luokiteltu hyväksi tai erinomaiseksi. Tourujoki on tilaltaan välttävä. Alueella on myös runsaasti pinta-alaltaan alle 5 km2:n järviä, joiden tila on tyydyttävä Näitä ovat muun muassa Jyväsjärvi, Palokkajärvi ja Alvajärvi. Alasen tila on huonontunut välttävästä huonoksi. Tuomiojärven ekologinen tila on puolestaan noussut tyydyttävästä hyvään.
HyMo-tila
Suur-Päijänteen alueella kymmenen jokimuodostuman hydrologis-morfologinen luokka on korkeintaan tyydyttävä. Erinomaisessa tilassa ovat Arvajan reitti ja Rutajoen alaosa sekä hyvässä tilassa Muuratjoki (Muuramenjoki), Saajoki ja Nytkymenjoki. Kolmen järvimuodostuman on arvioitu olevan hyvää huonomassa tilassa. Voimakkaimmin muutettu järvi, Jyväsjärvi, on välttävässä tilassa rantojen pengertämisen ja muiden rantavyöhykkeen tilamuutoksien vuoksi. Palokkajärvi ja Luonetjärvi ovat tyydyttävässä HyMo-tilassa. Hyvässä tai erinomaisessa HyMo-tilassa on 34 järvimuodostumaa. Vaajavirta ja Autiojoki on nimetty voimakkaasti muutetuksi muodostumaksi (HyMo-tila välttävä). Huonossa tilassa olevan Tourujoen status voimakkaasti muutettuna pintavesimuodostumana on purettu. Tärkeiden käyttömuotojen, kuten vesivoimalaitoksen, lopetettua toimintansa Tourujoen parantaville toimille ei ole esteitä.
Päijännettä on säännöstelty Kalkkisten padolla vuodesta 1964 alkaen. Säännöstelyllä alennetaan ylimpiä vedenkorkeuksia ja tasataan Kymijoen virtaamia voimatalouden tarpeisiin. Säännöstelyllä pyritään lisäksi turvaamaan vesiliikenteelle riittävä vedenkorkeus kuivimpinakin aikoina. Säännöstelyllä on ollut haitallisia vaikutuksia erityisesti vesiluonnolle. Suojaisten lahtien umpeenkasvu on kiihtynyt sekä hauen ja siian luonnonvarainen lisääntyminen on vähentynyt. Kevään matalat vedenkorkeudet ovat haitanneet myös virkistyskäyttöä. Säännöstelyn lupaehtoja on tarkistettu haittojen vähentämiseksi. Lupamuutos tuli voimaan vuonna 2006.
Suur-Päijänteen alueella Keski-Suomessa ainoa suurempi toiminnassa oleva vesivoimalaitos sijaitsee Jyväskylän Vaajavirralla Naiskoskessa. Vuosisäännöstelyä noudattava voimalaitos säännöstelee Leppävettä, joka sijaitsee Leppäveden - Kynsiveden alueella. Vaelluskalojen kannalta merkittävimmät, täydelliset vaellusesteet ovat Tourujoessa ja sen yläpuolisessa Autiojoessa sekä Rutajoen yläosassa (Tammenkoskessa sekä sen yläpuolisen Rutajärven luusuassa).
Suunnittelualueelle on rakennettu kuusi ohitustietä: Muuramen ja Vaajavirran (2) kalatiet sekä Rutajoen (2 kpl) ja Arvajankosken ohitusuomat. Tärkeimmät kunnostetut virtavesialueet ovat Muuramenjoki, Arvajan koskireitti, Rutajoen alaosa, Saajoki, Nytkymenjoki ja Vesangan reitti (kunnostus osittain kesken vuonna 2021). Vuonna 2018 valmistui esiselvitys Jyväskylän Autiojoen kunnostamisesta ja Puuppolan vesilaitoksen lakkauttamisesta. Tourujoen kunnostamisen esiselvitys valmistui vuonna 2018 ja kunnostussuunnitelma vuonna 2021. Muun muassa uittosääntöjen kumoamisten yhteydessä on kunnostettu myös joitakin muita virtavesiä.
