-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
9.2.3 Pohjavedestä riippuvaiset Natura 2000 -alueet
Pohjavesialueella, jonka pohjavesi säätelee luontodirektiivin tai lintudirektiivin mukaisen Natura 2000 -alueen elinympäristöjä tai lajeja, on myös ylläpidettävä tai kohennettava pohjaveden määrää ja laatua. Luontodirektiivin mukainen alue kytketään tällaiseen pohjavesialueeseen, jos sillä esiintyy vesiluontotyyppejä, vedessä esiintyviä lajeja sekä vedestä suoraan riippuvaisia luontotyyppejä ja lajeja. Lintudirektiivin mukainen alue kytketään tällaiseen pohjavesialueeseen, jos sillä esiintyy vedestä riippuvaisia ja muuton aikana vesielinympäristöä käyttäviä lajeja. Keski-Suomen maakunnassa on 17 Natura 2000 -aluetta, jotka kytkeytyvät johonkin 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueeseen (taulukko 35).
Taulukko 35. 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueille sijoittuvat ja/tai niistä riippuvaiset Natura 2000 -alueet (15.9.2021).
Kunta tai kunnat |
Natura 2000 -alue |
Kytketty pohjavesialue |
Joutsa |
Suonteen pohjoisosa |
Vallaspelto |
Joutsa |
Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi |
Selänpohja |
Joutsa |
Haapasuo–Syysniemi–Rutajärvi–Kivijärvi |
Harjunkangas |
Jyväskylä |
Vaarunvuoret |
Korospohja |
Kannonkoski, Kivijärvi ja Kinnula |
Kivijärvi |
Piispalankangas |
Kannonkoski, Kivijärvi ja Kinnula |
Kivijärvi |
Isonhiekankangas |
Karstula ja Saarijärvi |
Aittosuo–Leppäsuo–Uitusharju |
Uitusharju |
Keuruu |
Pihlajavesi ja yläjuoksun pienvedet |
Koipikangas |
Keuruu |
Pihlajanveden reitti |
Kangastenperä |
Keuruu |
Pihlajanveden reitti |
Lapinperä |
Laukaa |
Lankamaan harjualue |
Lankaharju |
Laukaa ja Äänekoski |
Hietasyrjänkangas–Sirkkaharju |
Hietasyrjänkangas |
Laukaa ja Äänekoski |
Hietasyrjänkangas–Sirkkaharju |
Sirkkaharju |
Laukaa, Äänekoski ja Uurainen |
Hitonhauta–Kylmähauta–Hirvasjoki |
Valkola |
Laukaa, Äänekoski ja Uurainen |
Hitonhauta–Kylmähauta–Hirvasjoki |
Hirvaskangas |
Laukaa, Äänekoski ja Uurainen |
Hitonhauta–Kylmähauta–Hirvasjoki |
Hitonmäki |
Luhanka |
Onkisalo–Herjaanselkä |
Lempää |
Multia |
Housukosken alue |
Heiluva |
Multia |
Housukosken alue |
Onkivuori |
Saarijärvi |
Julmatlammit–Kitukorpi |
Ahvenlampi |
Saarijärvi |
Julmatlammit–Kitukorpi |
Haukilampi |
Saarijärvi ja Kannonkoski |
Pyhä-Häkin alue |
Syrjäharju |
Saarijärvi ja Kannonkoski |
Pyhä-Häkin alue |
Majajärvenkangas |
Saarijärvi ja Multia |
Kulhanvuoren alue |
Kulhanvuori |
Viitasaari |
Kolima–Keitele-koskireitti |
Kokkolanniemi |
Viitasaari |
Kolima–Keitele-koskireitti |
Rakaja |
Äänekoski |
Jurvon alue–Jouhtisen metsä |
Mäkilampi |
Äänekoski |
Jurvon alue–Jouhtisen metsä |
Jurvonharju |