8.2.4 Kalankasvatus

YLVA-tietojärjestelmässä on Keski-Suomessa vuonna 2019 yhteensä 13 kalanviljelylaitosta, joilla kaikilla on lainvoimainen ympäristölupa. Luonnonravintolammikkoyrittäjiä on YLVAn mukaan 6 kpl ja niiden yhteinen luvanmukainen lammikkopinta-ala lähes 100 ha. Luonnonravintolammikkopinta-ala on vähentynyt noin 90 ha:iin. Yksi luonnonravintolammikkoyrittäjä on hakenut AVIlta ympäristöluvan rauettamista.

Keski-Suomen kalankasvatuslaitosten lisäkasvu on vuosina 2012–2018 ollut keskimäärin 502 400 kg vuodessa ja rehunkulutus noin 518 600 kg vuodessa. Merkittävimmät kalankasvatuslaitokset sijaitsevat Siikakoskella (Konnevesi), Myllykoskella (Joutsa), Korholankoskella (Konnevesi) ja Venekoskella (Hankasalmi). Eniten luonnonravintolammikoita on Saarijärven kaupungin alueella Murronjoen valuma-alueella.

Suurin osa Keski-Suomen kalankasvatuslaitoksista on maa-allaslaitoksia. Osalla laitoksista on sekä maa- että keinoaltaita ja vain yhdellä kalankasvatuslaitoksella on kasvatus keskitetty pelkästään keinoaltaisiin. Kalankasvatuslaitosten fosforikuormitukseen vaikuttavat käytetty rehumäärä lisäkasvuun verrattuna (rehukerroin), rehun fosforipitoisuus ja lietteenpoiston/vesiensuojelutoimien tehokkuus. Maa-allaslaitoksilla liete poistetaan lietetaskuista yleensä muutamia kertoja kasvukauden aikana. Keinoaltaista liete voidaan poistaa jopa päivittäin. Lietevesi voidaan käsitellä esimerkiksi turvesuodattimella tai kemiallisella käsittelyllä. Kalankasvatuslaitos, joka käyttää vuodessa rehua vähintään 2 000 kg tai jonka lisäkasvu on vähintään 2 000 kg vuodessa, joutuu hakemaan toiminnalleen ympäristöluvan aluehallintovirastosta. Myös kooltaan vähintään 20 hehtaarin luonnonravintolammikko tai lammikkoryhmä on ympäristölupavelvollinen. Veden johtamiseen, vesistörakentamiseen tai vesistön säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen vesitalouslupa. Ympäristöluvat perustuvat lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseen.

Kalankasvatuksen vesiensuojelutoimet ja niiden tehostaminen ratkaistaan tapauskohtaisesti ympäristölupamenettelyn yhteydessä. Ympäristöluvissa annetaan määräyksiä mm. ravinnepäästöistä, veden käytöstä, lietteenpoistosta sekä päästö- ja vaikutustarkkailusta. Ympäristönsuojelulaki edellyttää luvanvaraisilta toiminnoilta parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) ja parhaan käytännön (BEP) periaatteen soveltamista. BAT-vertailuasiakirjoja, BREF-dokumentteja, ei ole kalankasvatuksesta kuitenkaan tehty. Kalankasvatuksen paras käyttökelpoinen tekniikka ja ympäristön kannalta parhaat käytännöt ovat kuitenkin tulleet määritellyiksi lupa- ja oikeuskäytännössä. Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje on päivitetty 2020 (YM_2020_22.pdf (5.623Mt). Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen tarkoitus on tukea viranomaisia ympäristölainsäädännön toimeenpanossa sekä yhdenmukaistaa viranomaistoimintaa ja valvontaa. Lisäksi ohjeeseen on koottu yhteen ympäristönsuojelun lainsäädäntöä ja hyviä käytäntöjä alan toimijoita varten.

Kalankasvatuslaitoksen fosforikuormitus on ollut vuosina 2012–2018 keskimäärin noin 1,5 t/a ja typpikuormitus noin 15,5 t/a.  Kalankasvatuksen huippuvuosiin verrattuna kuormitus on vähentynyt reilun kolmanneksen, vaikka tuotanto on pysynyt lähes samansuuruisena. Kuormituksen alentumiseen on vaikuttanut merkittävimmin rehun fosforipitoisuuden vähentyminen, rehukertoimen pienentyminen sekä ruokintatekniikan kehittyminen. Kalankasvatuksen osuus Keski-Suomen kokonaisfosfori- ja kokonaistyppikuormituksesta on vähäinen (<0,5 %), mutta paikallisesti kalankasvatuksen kuormitusosuus on kuitenkin selvästi suurempaa. Kalankasvatuksen ravinnepäästöt kuormittavat vesistöjä ja voivat aiheuttaa paikallisia rehevöitymisongelmia. Perinteisillä sisämaan laitoksilla ravinnekuormitus keskittyy kalojen kasvukauteen heinä-syyskuuhun, jolloin myös ruokinta on suurinta. Kalankasvatus on arvioitu merkittäväksi paineeksi Keski-Suomessa kuudessa vesimuodostumassa.

8.2.4.1 Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen

Kalankasvatukselle esitettiin vain yksi toimenpide, mikä oli kiertovesilaitoksen rakentaminen. Aluehallintoviraston lupa kiertovesilaitokselle annettiin vuonna 2013 ja lupa toteuttamisajan jatkamiselle vuonna 2019. Sammakkoniemen kiertovesilaitoksen (RAS Fish Oy) rakentaminen on käynnistynyt ja sen toiminta käynnistyy arviolta vuonna 2022. Laitos sijaitsee Viitasaarella. Vuotuiseksi lisäkasvuksi on arvioitu noin 100–150 t.  Luvan mukaan fosforipäästö saa olla enintään 250 kg/vuosi. Lisäksi tavoitteena on, että ominaispäästö ei ylitä 1,5 g fosforia eikä 35 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti.

Keski-Suomessa on viimevuosina tehostettu kalankasvatuksen vesiensuojelua mm. tarkentamalla virtaamanmittausta ja selvittämällä lietteenpoiston tehostamismahdollisuuksia kahdella maa-allaslaitoksella. Aluehallintovirasto (AVI) tihensi näiden maa-allaslaitosten kasvatuskauden aikaista lietteenpoistoa. Luonnonvarakeskuksen Laukaan kalanviljelylaitoksella tutkitaan AVIn myöntämän koetoimintaluvan turvin kolmivaiheista (hakereaktori-kosteikko-imeytyskenttä) kiertovesikasvatuksen vesienpuhdistusta. Tavoitteena kehittää kustannustehokas vesienpuhdistusjärjestelmä kiertovesilaitokselle.

8.2.4.2 Kalankasvatuksen toimenpidevalikoima kaudelle 2022–2027

Toisen vesienhoitokauden toimenpiteet ”Lietteen poiston/lietteen käsittelyn tehostaminen maalaitoksilla (muu perustoimenpide)” ja ”Maa-allaslaitosten saneeraus keinoallaslaitokseksi paikoissa, joissa se on tarkoituksenmukaista (muu perustoimenpide)” on jätetty 3. kauden vesienhoitotoimenpiteistä pois. Maa-allaslaitosten lietteenpoistomenetelmät on kehitetty pääosin 80-luvulla ja niiden merkitys laitoksen kuormituksen vähentämisessä on jäänyt vähäiseksi. Toisella suunnittelukaudella vain yksi ELY oli suunnitellut ko. toimenpiteen toteutettavaksi. Maa-allaslaitoksia saneerattiin jonkin verran ainakin osittain keinoallaslaitokseksi 80- ja 90-luvulla. Vielman ym. (2020) esimerkkilaskelmien mukaan toimenpide ei ole tällä hetkellä taloudellisesti kannattava.

Muut perustoimenpiteet

• Sisävesilaitosten vesiensuojelun tehostaminen ympäristösuojelulain 89 § mukaisessa luvan muutoksen tarveharkinnassa (laitosten lkm)

Vesiensuojelun tehostamistarve arvioidaan ympäristönsuojelulain menettelyjen mukaisesti. Tehostamista tarkastellaan erityisesti kalankasvatuslaitoksissa, joiden ravinnepäästöt on arvioitu merkittäväksi paineeksi vesimuodostumien painetarkastelussa.

• Verkkokassilaitosten vesiensuojelun tehostamisen tarpeen arviointi lupien tarkistamisen yhteydessä (laitosten lkm)

Vesiensuojelun tehostamistarve arvioidaan ympäristönsuojelulain menettelyjen mukaisesti. Tehostamista tarkastellaan erityisesti kalankasvatuslaitoksissa, joiden ravinnepäästöt on arvioitu merkittäväksi paineeksi.

Täydentävät toimenpiteet

• Kiertovesilaitoksen rakentaminen (laitosten lkm)

Kiertovesitekniikan käyttöönottoa hidastavat mm korkeat investointikustannukset. Viimeaikainen kehitys tekniikan käyttöönoton osalta on ollut kuitenkin myönteistä. Toimenpiteen toteutumista edistetään toimintaedellytysten kehittämiseen liittyvän ohjauskeinon avulla.

• Verkkoallaslaitoksen sijoittuminen sijainninohjaussuunnitelman mukaisesti (laitosten lkm)

Vesistön tilan ja laimenemisolosuhteiden perusteella ohjautunut sijoittuminen vähentää kuormituksesta syntyviä haittoja vesistöissä.

• Koulutus ja neuvonta (henkilöä/vuosi)

Koulututusta kalankasvattajille voidaan antaa erilaisilla koulutuspäivillä sekä neuvontaa määräaikaistarkastusten yhteydessä. Koulutuspäiviä, joihin kalankasvattajat voivat osallistua vuosittain, ovat järjestäneet ympäristöministeriö yhdessä Varsinais-Suomen ELYn kanssa sekä Luke. Koulutustilaisuuksissa voidaan esim. jakaa uutta tietoa rehuista, ruokinta- ja laitostekniikasta ja meneillään olevista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä edistää päivitetyn kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen käyttöönottoa.

8.2.4.3 Esitys vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2022–2027

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueelle on esitetty taulukon 27 mukaisia vesienhoitotoimenpiteitä. Toimenpiteessä sisävesilaitosten vesiensuojelun tehostaminen ympäristösuojelulain 89 § mukaisessa luvan muutoksen tarveharkinnassa tehostamistarve arvioidaan ympäristönsuojelulain menettelyjen mukaisesti. Tehostamista tarkastellaan erityisesti niiden kalakasvatuslaitosten osalta, joiden ravinnepäästöt on arvioitu merkittäväksi paineeksi vesimuodostumien painetarkastelussa, mikä tarkoittaa Keski-Suomessa kuutta kalanviljelylaitosta.  Koulutusta ja neuvontaa on esitetty yhteensä 2 henkilölle/vuosi (12 henkilölle/kausi, 2 henkilöä/laitos). Koulutuspäiviä, joihin kalankasvattajat voivat osallistua vuosittain, ovat järjestäneet ympäristöministeriö yhdessä Varsinais-Suomen ELYn kanssa sekä Luke. Koulutustilaisuuksissa voidaan esimerkiksi jakaa uutta tietoa rehuista, ruokinta- ja laitostekniikasta ja meneillään olevista tutkimus- ja kehittämishankkeista sekä edistää päivitetyn kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohjeen käyttöönottoa. Kustannuksia on arvioitu valtakunnallisen ohjeen mukaisesti koulutuksen ja neuvonnan sekä sisävesilaitosten vesiensuojelun tehostamisen osalta. Vuosikustannukseksi saadaan noin 422 000 €.

Taulukko 27. Kalankasvatuksen vesienhoitotoimenpiteiden määrät ja kustannukset kaudella 2022–2027 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella.

8.2.4.4 Kalankasvatuksen ohjauskeinoja

Esitykset ohjauskeinojen kehittämiseksi kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteystyötahot on esitetty Kymijoen-Suomenlahden sekä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmissa.

Uudet kalankasvatuslaitokset tulee ohjata parhaiten soveltuville alueille, missä ne aiheuttavat mahdollisimman vähän kuormitusta tai haittaa vesien muulle käytölle ja vesiluonnon suojeluarvoille. Kiertovesikasvatuksen toimintaedellytyksiä tulee kehittää, jotta niiden kannattavuutta saadaan lisättyä. Tällä on suuri merkitys, mikäli halutaan kiertovesikasvatusta edistää. Kiertovesikasvatuksen yleistyminen edistäisi vesien- ja merenhoidon tavoitteiden saavuttamista.  Kalankasvatuslaitoksilla käytettävien rehujen ja ruokintamenetelmien kehittäminen sekä kalojen hyvän hoidon edistäminen on edelleen tärkeää. Tarpeen on myös kalankasvatuksen päivitetyn ympäristösuojeluohjeen (annettu v. 2020) käyttöönoton edistäminen. Keski-Suomessa on paljon maa-allaslaitoksia, mistä syystä kalankasvatuksen vesiensuojelua edistävien laitostyyppien ja jätevesien käsittelymenetelmien kehittämiseen tulee panostaa. Uusia kehitteillä olevia teknisiä ratkaisumahdollisuuksia tulee jatkossa pilotoida tuotantomittakaavassa, jotta saadaan selville niiden toimivuus ja ravinteiden poistoteho käytännön olosuhteissa.

8.2.4.5 Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vastuu kalankasvatuksen vesiensuojelutoimenpiteiden toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla. Ohjauskeinojen edistämisen ja kehittämisen vastuu on pääosin maa- ja metsätalousministeriöllä, osin myös ympäristöministeriöllä.  Muita vastuu- ja yhteistyötahoja ovat Luonnonvarakeskus, kalankasvattajat, kalankasvatuksen vesiensuojeluun liittyvistä kansallisista koordinointi- ja asiantuntijatehtävistä vastaava Varsinais-Suomen ELY-keskus, muut ELY-keskukset, aluehallintovirastot, Suomen Kalankasvattajaliitto ry, rehuteollisuus, maakuntien liitot ja yliopistot.

Toimenpiteiden seurantavastuu on ELY-keskuksilla. Vesiensuojelun edistymistä voidaan seurata olemassa olevien ympäristöluvan muuttamistarpeen arvioinnin ja valvonnan kautta saatujen tietojen perusteella sekä uusissa ympäristöluvissa olevien toimenpiteiden kautta.