6.1.4 Haitalliset aineet

Ekologisen tilan lisäksi kaikille vesimuodostumille määritellään kemiallinen tila. Kemiallisen tilan luokittelussa otetaan huomioon valtioneuvoston asetuksen 1022/2006 liitteen 1C mukaiset yhteisön tasolla määritellyt vesiympäristölle haitalliset ja vaaralliset aineet (ns. prioriteettiaineet). Luokituksessa otetaan huomioon näiden aineiden vedestä mitatut pitoisuudet niiltä osin kuin havaintoaineistoa on olemassa. Elohopean osalta luokittelussa käytetään vain ahvenesta mitattuja pitoisuuksia. Havaittuja pitoisuuksia verrataan asetuksen 1022/2006 mukaisiin ympäristönlaatunormeihin. Kemiallisessa tilassa on vain kaksi luokkaa: hyvä tai hyvää huonompi. Vesien kemiallisen tilan luokittelu on tehty ELY-keskusten ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistyönä.

Vesihuoltolaitosten jätevedet, yhdyskuntajätevedenpuhdistamot, kaatopaikkojen suotovedet, hulevedet, kaivostoiminta, turvetuotanto, satamat sekä ruoppaus- että läjitystoiminta ovat tavallisimpia mahdollisia haitallisten ja vaarallisten aineiden päästölähteitä. Haitallisten aineiden huuhtoumaa seurataan myös muutamasta erillisestä potentiaalisesta päästölähteestä. Kasvinsuojeluaineita voi huuhtoutua pohjavesiin maaperästä vielä pitkään käytön lopettamisen jälkeen. Happamilta sulfaattimailta huuhtoutuu suuria määriä metalleja. Laskeuma aiheuttaa merkittävän päästölähteen esimerkiksi elohopealle ja lyijylle. Haja- ja loma-asutuksen jätevesien haitallisten aineiden huuhtoumaa vesistöihin ei tiedetä ja tämän lisäksi metsäojitustoiminnalla saattaa olla metallien pitoisuuksia nostavaa vaikutusta.