10.1 Asutus

1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta on 0,1 % tiiviisti rakennettuja asuinalueita, joita on 34 pohjavesialueella. Taulukkoon 36 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa tiiviisti rakennetun asuin-alueen pinta-ala on yli 0,5 %.

Taulukko 36.  1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla CORINE-aineiston (2012) tiiviisti rakennetun asuinalueen pinta-ala on yli 0,5 %.

1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta on 4,0 % väljästi rakennettua asuinaluetta, joita on 201 pohjavesialueella. Taulukkoon 37 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa väljästi rakennetun asuinalueen pinta-ala on yli 20 %.

Taulukko 37.  1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla CORINE-aineiston (2012) väljästi rakennetun asuinalueen pinta-ala on yli 20 %.

Yhdyskunnat saattavat uhata pohjavettä eri tavoilla. Useimmiten kyseessä on jätevesi- ja öljypäästö. Muita pohjavedelle mahdollisesti haittaa aiheuttavia toimintoja ovat energiakaivot, kaatopaikka-, rakennus-, hautausmaa- ja vapaa-ajan alueet. Myös hulevedet sekä toisaalta kastelu ja kuivatus voivat vaarantaa pohjavettä.

Yksityisten kiinteistöjen jätevesikaivojen ja -imeyttämöiden sekä yhdyskuntien jätevesien käsittelylaitosten jätevesipäästöt saattavat heikentää pohjaveden laatua. Erityisen ongelmallisia voivat olla huonokuntoiset, vuotavat viemäriverkostot. Toisaalta myös viemäriverkoston puuttuminen saattaa aiheuttaa haittaa pohjaveden laadulle. Taajama-asutuksen ulkopuolella ei yleensä ole viemäriverkostoa, vaan jätevedet käsitellään kiinteistökohtaisesti. Puutteellisen jätevesikäsittelyn, -imeytyksen, -päästön tai -vuodon seurauksena pohjaveteen voi kulkeutua haitallisia mikro-organismeja, jotka saattavat säilyä pohjavedessä pitkään. Myös pohjaveden fosfori-, typpi- ja kloridipitoisuudet saattavat kohota. Jätevesistä voi pohjaveteen joutua myös sellaisia haitta-aineita, joiden vaikutuksia ei vielä tunneta, esimerkiksi jäämiä pesu- ja puhdistusaineista, kosmetiikka- ja hygieniatuotteista sekä lääkkeistä.

Kiinteistöjen lämmitysöljysäiliöt voivat myös vaarantaa pohjaveden laatua. Lämmitysöljyä voi päästä pohjaveteen huonokuntoisten säiliöiden ja putkistojen vuodoista, säiliöiden täyttöhäiriöissä tai kuljetusonnettomuuksissa. Maankamaraan tai pohjaveteen kulkeutuneet öljyt hajoavat kemiallisesti ja biologisesti hitaasti ja ne säilyvät niissä vuosia.

Energiakaivo ja -kaivojärjestelmä saattaa vaarantaa pohjaveden laatua. Haitta saattaa aiheutua 1) maanpinnalta valuvien hulevesien päästessä suoraan pohjaveteen puutteellisesti tiivistettyjen kaivorakenteiden tai suojaputkien takia, 2) pilaantunutta maankamaraa porattaessa, 3) erilaatuisten kalliopohjavesien sekoittuessa, 4) orsipohjavesikerros puhkaistaessa, 5) pohjavedenpinnan korkeutta tai laatua tai lämpötilaa muutettaessa sekä 6) lämmönkeruunesteiden vuotaessa. Lämmönkeruunesteet saattavat muuttaa esimerkiksi pohjaveden happipitoisuutta, pH-arvoa tai mikro-organismien määrää. Energiakaivolla tai -järjestelmällä voidaan toisaalta korvata ja poistaa öljylämmitysjärjestelmä, jolloin öljyn käytön aiheuttama vaara pohjavedelle poistuu.

Muuntajat saattavat aiheuttaa pohjaveden laadulle uhkaa. Tällaista haittaa aiheuttaa useimmiten rikkoutunut pylväsmuuntaja. Muuntajista voi tällöin vuotaa öljyä maankamaraan ja edelleen pohjaveteen. Muuntajien rikkoutuminen on kuitenkin suhteellisen harvinaista. Muuntajien aiheuttamat haitat ovat samantapaisia kuin lämmitysöljysäiliöiden haitat.

Hulevedet voivat aiheuttaa uhkaa pohjaveden määrälle ja laadulle. Hulevesien poisjohtaminen voi vähentää asutusalueilla muodostuvan pohjaveden määrää, kun taas hulevesien maahan imeyttäminen saattaa lisätä sitä. Lumenkaatoalueilta sulavasta lumesta muodostuu myös hulevesiä. Hulevesiin voi kertyä runsaasti haitallisia aineita, jotka saattavat huuhtoutua pohjaveteen. Kastelut ja vuotavat vesijohtoputket voivat lisätä muodostuvan pohjaveden määrää, kun taas maankuivatukset ja maanpinnan päällystäminen voivat sitä vähentää. Eräänlaisia hulevesiä ovat myös sammutus- ja pesuvedet, joissa voi myös olla pohjavedelle erityisen haitallisia aineita. Päällystetyillä alueilla torjunta-aineita hajottava orgaaninen toiminta on vähäistä, minkä vuoksi torjunta-aineita voi kertyä hulevesiin.

Kaatopaikkojen jäte koostuu erilaisista orgaanisista ja epäorgaanisista aineksista ja se voi aiheuttaa haittaa pohjaveden laadulle. Jätteen vanhetessa siinä voi lisäksi tapahtua kemiallisia muutoksia. Jätteen ja sen alapuolisen maankamaran läpi imeytyneitä suotovesiä voi kulkeutua pohjaveteen. Näissä suotovesissä saattavat eri aineiden pitoisuudet olla korkeammat kuin tavallisissa jätevesissä. Kaatopaikoilta voi purkautua myös hulevesiä. Suoto- ja hulevedet voivat pohjaveteen päästessään kohottaa esimerkiksi pohjaveden sähkönjohtokykyä, orgaanisen hiilen kokonaispitoisuutta sekä typpi- ja kloridipitoisuutta.

Rakennettaessa saatetaan joutua ohentamaan pohjavettä suojaavaa maaperää, mikä saattaa vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään. Maanpinnan päällystäminen saattaa vähentää pohjaveden muodostumista. Pohjaveden virtauksia ohjaavien kallioperäkynnyksien poislouhiminen ja maanalaisten tilojen rakentaminen voivat myös vaikuttaa samalla tavoin. Rakentamiskohteiden moninaisuuden - esimerkiksi rakennukset, tiet ja sillat - vuoksi rakentamiselle ei ole voitu esittää pohjaveden laadun muuttujaa, joka osoittaisi yksinomaan rakentamisen vaikutuksia. Rakentamisen aiheuttama pohjavedenpinnan muuttuminen voidaan kuitenkin osoittaa seuraamalla pohjaveden pinnankorkeutta ennen ja jälkeen rakentamisen.

Hautausmailta voi kulkeutua maankamaran läpi imeytyneitä suotovesiä ja salaojien hulevesiä, jotka pohjaveteen päästessään voivat muuttaa sen laatua. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole löytynyt pohjaveden laadun muuttujaa, joka osoittaisi yksinomaan hautausmaan vaikutuksia pohjavedessä.

Vapaa-ajan alueita ovat esimerkiksi moottori- ja ampumaradat sekä golf- ja urheilukentät, jotka voivat vaikuttaa pohjaveden laatuun ja määrään. Näissä toiminnoissa saatetaan käyttää ja varastoida polttoaineita, öljyjä, lannoitteita, torjunta-aineita ja muita pohjavedelle haitallisia aineita. Osaa näistä alueista myös kastellaan, jolloin syntyy suoto- ja hulevesiä. Esimerkiksi golf-kenttien on todettu kohottaneen pohjaveden typpi- ja torjunta-ainepitoisuuksia. Torjunta-aineita voi huuhtoutua pohjaveteen myös puistoista.