3.1.2 Vaikutukset pohjavesiin

Ilmastonmuutosennusteen perusteella ei voida varmasti päätellä muutosten pitkäaikaista, saati kolmannen vesienhoitokauden aikaista vaikutusta pohjaveteen. Yhtäältä, jos vuoden keskilämpötila nousee ennusteen mukaisesti, kasvukausi pitenee ja lämpenee sekä haihdunta kasvaa, minkä vuoksi pohjavettä ei kesäaikana muodostu. Nykyisinkin kesäsadannasta suotautuu vain pieni osa pohjavedeksi, ja pohjavettä muodostuu kesäaikana vähemmän kuin syksy- ja talviaikana. Toisaalta, jos vuoden keskilämpötila nousee ennusteen mukaisesti, talviaika lämpenee ja lyhenee, minkä vuoksi pohjavettä muodostuu myös talviaikana. Lisäksi sitä muodostuu talviaikana enemmän kuin nykyisin, koska sadanta ei varastoidu lumeksi yhtä pitkäksi aikaa kuin nykyisin. Pohjavettä ei talviaikana muodostu nykyisin, ja pohjavesivarastot kasvavat vasta kevättalven sulannasta. Sulannasta muodostuvan pohjaveden määrä riippuu osaksi lumen vesiarvosta, jonka ennustetaan vähenevän, minkä vuoksi pohjavettä muodostuu vähemmän kuin nykyisin. Tämän lisäksi rankkasateiden ja tulvien ennustetaan yleistyvän ja voimistuvan, mikä voi aiheuttaa lyhytaikaista haittaa pohjavedelle. Usein toistuva haitta voi kuitenkin muuttua pitkäaikaiseksi.

Ilmastonmuutosennusteen mukaan myös pohjaveden valuma-alueen koolla ja maaperällä on merkitystä muutokseen. Pohjavedenpinta alkaa nopeasti ja pitkäaikaisesti aleta pienialaisilla moreenivaluma-alueilla, jotka eivät huonon vedenjohtokykynsä vuoksi kykene puskuroimaan vaihtelua pohjavesivarastossaan. Syksy- ja talviaikana voi pohjavettä tosin varastoitua runsaasti näilläkin valuma-alueilla, mutta se ei välttämättä riitä korvaamaan kesäajan aiheuttamaa vajetta pohjavesivarastossa. Pohjavedenpinnan pitkäaikainen aleneminen ei käynnisty yhtä nopeasti laaja-alaisilla sora- ja hiekkavaluma-alueilla, jotka hyvän vedenjohtokykynsä ansiosta puskuroivat vaihtelua pohjavesivarastossaan. Tämän vuoksi pohjavesivarasto vajenee viiveellä ja säätelee pohjavedenpintaa vähemmän ja tasaisemmin kuin pienialaisilla valuma-alueilla. Laaja-alaisilla valuma-alueilla syvin pohjavedenpinta havaitaan nykyisinkin yli vuoden kestäneiden vähäsadantaisten jaksojen jälkeen. Jos vähäsadantainen kesäaika kuitenkin toistuu, myös laaja-alaisten valuma-alueiden pohjavedenpinta saattaa alkaa laskea pitkäaikaisesti. Runsastuva syksy- ja talviaikainen sadanta ei tällöin välttämättä riitä korvaamaan aiheutunutta vajetta pohjavesivarastossa.

Pohjavedenpinnan aleneminen aiheuttaa ongelmia pohjaveden määrälle ja laadulle. Pohjaveden riittävyys vedenottamoilla voi heikentyä, jolloin talousveden turvaamiseksi voidaan joutua syventämään kaivoja tai etsimään uusi kaivon paikka. Pohjaveden rauta- ja mangaanipitoisuudet saattavat kohota haitallisesti, minkä vuoksi talousveden käsittelyä saatetaan joutua tehostamaan. Rauta- ja mangaanipitoisuuksien nousun arvioidaan aiheutuvan happipitoisuuden laskusta. Tällaisia ongelmia, joita esiintyi joillakin pohjavesialueilla esimerkiksi vuosina 2002 ja 2003, on pidetty kuivien ajanjaksojen aiheuttamina. Merenrannikoilla pohjavedet voivat myös suolaantua merivedenpinnan kohotessa, ja meriveden tunkeutuessa ja sekoittuessa pohjaveteen.

Pohjavedenpinnan kohoaminen aiheuttaa ongelmia ainakin pohjaveden laadulle. Pohjaveden laatu vedenottamoilla voi heikentyä, kun vedellä aiemmin kyllästymätön maankamara kyllästyy kohoavan pinta- ja/tai pohjaveden takia. Kyllästyneestä maankamarasta saattaa kulkeutua haitta-aineita, esimerkiksi mikro-organismeja tai orgaanista ainetta vedenottamon kaivoihin. Tämän vuoksi talousveden käsittelyä saatetaan joutua tehostamaan esimerkiksi desinfioimalla. Voidaan myös joutua kunnostamaan kaivoja tai etsimään uusi kaivon paikka. Tällaisia ongelmia saattaa esiintyä, jos vedenottamon kaivot on sijoitettu lähelle pintavesistön rantaviivaa, jossa myös pohjavedenpinta on yleensä lähellä maanpintaa.