10.2 Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta

1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueiden yhteispinta-alasta on 1,8 % teollisuuden ja palveluiden alueita, joita on 149 pohjavesialueella (kuva 24). Taulukkoon 38 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa teollisuus- ja palvelualueiden pinta-ala on yli 5 %.

Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta koostuu monista eri osatoiminnoista. Tällaisia ovat esimerkiksi puuteollisuus, sahat ja kyllästämöt, kemianteollisuus, metalliteollisuus, elintarviketeollisuus, betoni- ja sementtiteollisuus, asfaltti-, öljysora- ja murskausasemat, huolto- ja jakeluasemat, korjaamot, romuttamot ja maalaamot, pesulat sekä kemikaalivarastot. Myös maa-ainesten otto on yritystoimintaa, mutta se käsitellään toimenpideohjelmassa erikseen.

Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta saattaa vaarantaa pohjavettä eri tavoin. Haittaa voi aiheutua erilaisten kemikaali- ja jätevesisäiliöiden ja -putkistojen vuodoista sekä kemikaalien, jätevesien tai jätteiden huolimattomasta käsittelystä. Joskus myös pohjavesisuojaukset ovat puutteellisia. Lisäksi erilaisten kemikaalien kuljetus ja varastointi voi vaarantaa pohjavettä. Tällaisia kemikaaleja voi päästä maaperään ja pohjaveteen myös tulipaloissa ja muissa onnettomuuksissa Hulevesien mukana saattaa niin ikään kulkeutua haitallisia aineita pohjaveteen. Osa toiminnoista saattaa vaarantaa myös pohjaveden määrää.

Taulukko 38.  1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla CORINE-aineiston (2012) teollisuus- ja palvelualueiden pinta-ala on yli 5 %.

Kunta

Pohjavesialue

Pohjavesialueen pinta-ala, ha

Teollisuus- ja palvelu-

alueen pinta-ala, ha

Teollisuus- ja palvelu-

alueen pinta-ala, %

Äänekoski

Valioranta

21

5

25

Jyväskylä

Taulumäki

50

11

22

Saarijärvi

Voudinniemi

146

30

20

Laukaa

Laukaa

258

42

16

Multia

Kirkkoranta

121

17

14

Toivakka

Toivakka

180

25

14

Laukaa

Vihtavuori

431

55

13

Kivijärvi

Tervaniemi

109

13

12

Joutsa

Joutsa

296

29

10

Jämsä

Länkipohja

68

7

10

Jyväskylä

Keljonkangas

234

23

10

Jyväskylä

Liinalampi

212

20

9,4

Petäjävesi

Hätälänmäki

83

7

8,7

Saarijärvi

Mannila

72

6

7,9

Kinnula

Virpikangas

440

35

7,9

Pihtipudas

Muurasjärvi

147

11

7,3

Keuruu

Keuruu

178

13

7,1

Äänekoski

Kovalanniemi

50

3

6,7

Kannonkoski

Nuottaniemi

91

5

6,2

Viitasaari

Kumpumäki

63

4

5,6

Toivakka

Maunonen

207

11

5,2

Saarijärvi

Ahvenlampi

329

17

5,1

 

Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminnasta voi pohjaveteen päästä erilaisia haitallisia aineita. Puuteollisuudesta saattaa kulkeutua pohjaveteen esimerkiksi kloorifenoleita ja raskasmetalleja, kemian- ja metalliteollisuudesta raskasmetalleja ja monia orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä sekä elintarviketeollisuudesta orgaanisia aineita ja typpiyhdisteitä. Asfaltti-, öljysora- ja murskausasemilta sekä betoni- ja sementtiteollisuudesta saattaa kulkeutua pohjaveteen öljyperäisiä yhdisteitä, huolto- ja jakeluasemilta, korjaamoilta, romuttamoilta sekä maalaamoilta öljyperäisiä yhdisteitä ja polttoaineiden lisäaineita, pesuloista orgaanisia yhdisteitä sekä kemikaalivarastoista kaikkia niissä varastoitavia aineita.

Teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta voi myös vaikuttaa ilmateitse pohjaveden happamoitumiseen. Se voi aiheutua pääasiassa rikkioksidin ja typpioksidin päästöistä.

Kuvaan on piirretty Keski-Suomen maakunnan pohjavesialueet. Kuvaan on piirretty myös teollisuuskohteet, joita valvovat joko kunnan tai ELY-keskuksen viranomaiset. Teollisuuskohteet saattavat pilata joko maaperää tai pohjavettä tai molempia.

Kuva 24. Teollisuus 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla.