16 Kirjallisuutta

Ahokas, T., Mäntykoski, A. & Nylander, E. (2017) Vaikuta vesiin. Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella 2022–2027. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 75/2017.

Alapassi, M., Rintala, J. & Sipilä, P. (2001). Maa-ainesten ottaminen ja ottamisalueiden jälkihoito. Ympäristöopas 85. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Aroviita J., Mitikka, S. & Vienonen, S. (2019). Pintavesien tilan luokittelu ja arviointiperusteet vesienhoidon kolmannella kaudella. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 37/2019.

Britschgi, R. (1989). Tutkimus peltolannoituksen vaikutuksesta pohjaveden kemialliseen koostumukseen ja laatuun Rengon maanviljelysalueella. Vesi- ja ympäristöhallituksen monistesarja 172. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki.

Britschgi, R., Antikainen, M., Ekholm-Peltonen, M., Hyvärinen, V., Nylander, E., Siiro, P. & Suomela, T. (2009). Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus. Ympäristöopas. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Britschgi, R. & Gustafsson, J. (toim.) (1996). Suomen luokitellut pohjavesialueet. Suomen ympäristö 55. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Britschgi, R., Hatva, T. & Suomela, T. (toim.) (1991). Pohjavesialueiden kartoitus- ja luokitusohjeet. Vesi- ja ympäristöhallitus, Helsinki.

Britschgi, R., Rintala, J. & Puharinen, S.-T. (2018). Pohjavesialueet – opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2018. Ympäristöministeriö, Helsinki.

FCG Planeko Oy (2008) Keljonlahden voimalatyömaan pilaantuneen maaperän kunnostus, Jyväskylä. Julkaisematon raportti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2012). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi, Häkkisentie 3, Jyväskylä. Julkaisematon raportti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2012). Kulkeutumisriskinarvion tarkennus, Häkkisentie 3, Jyväskylä. Julkaisematon raportti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2013). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin täydennys, Häkkisentie 3, Jyväskylä. Julkaisematon raportti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2017). Jämsän vanha kaatopaikka, Haarala, Jämsä. Julkaisematon raportti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2018). Haaralan vanhan kaatopaikan jatkotutkimukset sekä kunnostustarpeen ja riskinarviointi, Jämsä. Julkaisematon raportti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2018). Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuuden perustutkimusraportti, Kannonkoski. Julkaisematon raportti.

FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy (2021). Pilaantuneen maaperän puhdistus, Kannonkoski. Julkaisematon raportti.

FCG Finnish Consulting Group Oy (2021). Tourusen entinen tervatehdas, Uurainen. Tutkimusraportti ja puhdistustarpeen arviointi. Julkaisematon raportti.

Groundia Oy (2008). Keuruun taimitarha-alue ja Alalammen pohjavesialue. Maaperän ja pohjaveden torjunta-ainetutkimukset, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Granberg, K. (2004). Arvio eräiden Keski- ja Väli-Suomen järvien tuotantotyypistä ja kuormitussiedosta. Keski-Suomen ympäristökeskuksen monistesarja 50. Keski-Suomen ympäristökeskus. Jyväskylä

Gustafsson, J., Kinnunen, T., Kivimäki, A.-L. & Suomela, T. (2006). Pohjavesien suojelu. Taustaselvitys. Vesiensuojelun suuntaviivat vuoteen 2015. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 25/2006. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Haavisto, T. & Retkin, R. (2014). Perfluorattujen yhdisteiden aiheuttama ympäristön pilaantuminen paloharjoitusalueilla. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 11/2014. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Heinonen-Tanski, H., Rinne, K., Matinvesi, J. & Taipalinen, I. (1998). Säilörehun puristenesteellä voi pilata kaivoja. Ympäristö ja Terveys 4, 9–11.

Huttunen, L., Rönkä, E. & Matinvesi, J. (2000). Erilaisten viljely- ja lannoitustapojen vaikutus pohjaveden laatuun. Suomen ympäristö 45. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Heikkilä, H., Kukko-oja, K., Laitinen, J., Rehell, S. & Sallantaus, T. (2001). Arvio Viinivaaran pohjavedenottohankkeen vaikutuksesta Olvassuon Natura 2000 -alueen luontoon. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 799. Metsäntutkimuslaitos, Muhos.

Helmisaari, H.-S., Hatva, T., Illmer, K., Lindroos, A.-J., Miettinen, I., Pääkkönen, J. & Reijonen, R. (2003). Tekopohjaveden muodostuminen: imeytystekniikka, maaperäprosessit ja veden laatu – TEMU. Tutkimushankkeen loppuraportti. Metsäntutkimuslaitos, Vantaa.

Jaakkonen, S. & Sorvari, J. (2006). Metsätaimitarhoilla käytettyjen torjunta-aineiden ympäristövaikutukset ja riskinarviointi. Suomen ympäristö 819. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Juvonen, J. (toim.) (2009). Lämpökaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöopas 2009. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Juvonen, J. & Lapinlampi, T. (2013). Energiakaivo. Maalämmön hyödyntäminen pientaloissa. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Karonen, M., Mäntykoski, A., Nylander, E. & Lehto, K. (toim.). (2015). Vesien tila hyväksi yhdessä – Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelma 2016–2021. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 132/2015.

Kaukonen, M., Eskola, T., Herukka, I., Karppinen, H., Karvonen, L., Korhonen, I., Kuokkanen P. ja Ervola, A. (toim.) 2018: Metsähallitus Metsätalous Oy:n ympäristöopas. 2. korj. painos.

Kekkonen, H., Ojanen, H., Haakana, M., Latukka, A. & Regina, K. (2019). Mapping of cultivated organic soils for targeting greenhouse gas mitigation. Carbon Management, 10:2, 115–126.

Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri (1987). Holisevan sahan tutkimukset, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri (1990). Keuruun entisen tervatehtaan alueen maaperä- ja pohjavesiselvitys, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Keski-Suomen vesi- ja ympäristöpiiri (1992). Keuruun taimitarhan pohjavesitutkimukset, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Keski-Suomen ympäristökeskus (1995). Haapamäen VR-kyllästämön pohjavesivaikutukset, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Maa- ja metsätalousministeriö. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020.

https://mmm.fi/maaseutu/manner-suomen-maaseudun-kehittamisohjelma-2014-2020

Mannerkoski, H. (2007). Päätehakkuun ja maanmuokkauksen vaikutus pohjaveteen. Metsätieteen aikakauskirja 3/2007, 291–295.

Metsäkeskus (2020). Keski-Suomen metsäohjelma 2021–2025. Metsäkeskus, Jyväskylä.

Otava, S. (1999). Jakelumuuntajavauriot pohjavesialueiden riskitekijänä. Julkaisematon diplomityö. Energiatekniikan osasto, Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu, Lappeenranta.

Paavo Ristola Oy (1991). Tervatehtaan alueen huokosilmatutkimus, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Paavo Ristola Oy (1991). Tervatehtaan alueen kunnostus, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Paavo Ristola Oy (2001). Keuruun tervatehtaan II-vaiheen tutkimukset ja kunnostusvaihtoehdot, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Pöyry Finland Oy (2019). Holisevan saha-alueen pohjavesinäytteet, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2008). Holisevan entisen sahan pilaantuneisuusselvitys, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2013). Myllymäen vanha kaatopaikka, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2014). Myllymäen vanhan kaatopaikka-alueen lisätutkimukset, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2014). Myllymäen vanhan kaatopaikka alueen pilaantuneen maaperän kunnostukset ja tutkimukset 2014, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2014). Torjunta-aineella pilaantuneen maan tutkimukset ja kunnostustavoitteen määrittäminen. Ruotokassi, Uurainen. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2016). Myllymäen vanhan kaatopaikka-alueen kunnostus 2015, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2016). Myllymäen vanhan kaatopaikka-alueen kunnostus 2016, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2019). Keljonkankaan yhtenäiskoulun maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuustutkimukset, Jyväskylä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2019). Keljonkankaan yhtenäiskoulu. Nesteen vanha D-asema. Pilaantuneen maan kunnostus, Jyväskylä. Julkaisematon raportti.

Ramboll Finland Oy (2021). Maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvitys 2020, Kupulantie, Saarijärvi. Julkaisematon raportti.

Reinikainen, J. (2007). Maaperän kynnys- ja ohjearvojen määritysperusteet. Suomen ympäristö 23. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Rintala, J., Hyvärinen, V., Illmer, K., Nylander, E., Pulkkinen, P., Rantala, P. & Siiro, P. (2007). Pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat osana vesienhoidon järjestämistä – taustaselvitys. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 7/2007. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Rusanen, K (2002). Metsänhakkuun vaikutus pohjaveteen. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Maaperägeologian osasto, Geologian laitos, Turun yliopisto, Turku.

Sara, S., (2001). Vedenottamoiden vedenlaatu Keski-Suomen glasifluviaalisissa muodostumissa. Alueelliset ympäristöjulkaisut 224. Keski-Suomen ympäristökeskus, Jyväskylä.

SCC Viatek (2003). Maaperän pilaantuneisuuden perusselvitysraportti. Suljettu polttoaineen jakelupiste, Multia. Julkaisematon raportti.

SCC Viatek (2003). Maaperän pilaantuneisuuden perusselvitysraportti ja kunnostussuunnitelma. Suljettu polttoaineen jakelupiste, Multia. Julkaisematon raportti.

SCC Viatek (2003). Entisen polttoaineenjakelupisteen maaperän kunnostaminen, Multia. Julkaisematon raportti.

Selänne, A., Illmer, K., Olkio, K., Sokka, T., Leskisenoja, K. & Poikonen, P. (2016). Vesientila hyväksi yhdessä Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016–2021. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 14/2016.

Sito (2015). Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Jämsä. Julkaisematon raportti.

Sitowise (2019). Maaperän pilaantuneisuuden tutkimusraportti, Jyväskylä. Julkaisematon raportti.

Soveri, J., Mäkinen, R. & Peltonen, K. (2001). Pohjaveden korkeuden ja laadun vaihteluista Suomessa 1975–1999. Suomen ympäristö 420. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Suomen IP-Tekniikka Oy (2000). Haapamäen kyllästämöalueen maaperäselvitys, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Suomen IP-Tekniikka Oy (2001). Polttoaineen jakelupiste S-market Kivijärvi. Pilaantuneen maaperän kunnostussuunnitelma, Kivijärvi. Julkaisematon raportti.

Suomen IP-Tekniikka Oy (2002). Polttonesteen jakelupiste S-Market Kivijärvi. Pohjaveden pilaantuneisuusselvitys, Kivijärvi. Julkaisematon raportti.

Suomen IP-Tekniikka Oy (2002). Haapamäen kyllästämöalueen pilaantuneisuusselvitys, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Suomen IP-Tekniikka Oy (2003). Polttoaineen jakelupiste S-Market Kivijärvi. Pilaantuneen pohjaveden puhdistus, Kivijärvi. Julkaisematon raportti.

Suomen IP-Tekniikka Oy (2003). Tervatehtaan alue. Pohjatutkimus ja jatkotoimenpiteet, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Suomen IP-Tekniikka Oy (2004). ABC/S-market Kivijärvi. Pohjavesiseuranta 2003, Kivijärvi. Julkaisematon raportti.

Suomen IP-Tekniikka Oy (2004). Tervatehtaan alueen huokosilmatutkimus ja alueen kunnostussuunnitelma, Keuruu. Julkaisematon raportti.

Sveriges geologiska undersökning (2003). Fördjupad utvärdering. Grundvatten av god kvalitet. Rapporter och meddelanden 114. Sveriges geologiska undersökning, Uppsala.

Sveriges geologiska undersökning (2013). Bedömningsgrunder för grundvatten. SGU-rapport 2013:01. Sveriges geologiska undersökning, Uppsala.

Toikka, J. & Pehkonen-Ollila, A.-R. (2020). Pohjaveden suojaustarpeet Keski-Suomen maantieverkolla 2020. Tarveselvitys. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 19/2020. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jyväskylä.

Utriainen, E. (2006). Pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostaminen kustannusnäkökulmasta. Julkaisematon pro gradu -tutkielma. Taloustieteen laitos, Helsingin yliopisto, Helsinki.

Veijalainen, N., Jakkila J., Nurmi T., Vehviläinen B., Marttunen M. ja Aaltonen J. (2012). Suomen vesivarat ja ilmastonmuutos - vaikutukset ja sopeutuminen. WaterAdapt-projektin loppuraportti. Suomen ympäristö 16/2012. Suomen ympäristökeskus, Helsinki

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys (1999). Pohjaveden suojelu erityisesti vedenhankintaa silmällä pitäen. Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki.

Vielma, J., Naukkarinen, M., Myyrä R., Pulkkinen, J. ja Kiuru T. 2020. Läpivirtauslaitosten ravinnekuormituksen vähentäminen.Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 76/2020. Luonnonvarakeskus, Helsinki.

Westberg, V., Bonde, A., Haldin, L., Koivisto, A-M., Mäensivu, M., Mäkinen, M. & Teppo, A. (2016). Vesien tila hyväksi yhdessä - Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 101/2015.

Westberg, V., Bonde, A. & Koivisto, A-M. (2017). Vaikuta vesiin Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella 2022–2027. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 73/2017.

Vuorimaa, P., Kontro, M., Rapala, J. & Gustafsson, J. (2007). Torjunta-aineiden esiintyminen pohjavedessä. Suomen ympäristö 42/2007. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Väisänen S. (toim.) (2013). Mallit avuksi vesienhoidonsuunnittelun GisBloom-hankkeen pilottialueilla. Suomen

ympäristökeskuksen raportteja 29/2013. Suomen ympäristökeskus, Helsinki.

Wahlroos, J. (2014). Pohjavesialueilla sijaitsevien maa-ainesten ottoalueiden tila ja kunnostustarve Keski-Suomen maakunnassa. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen raportteja 101/2014. Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Jyväskylä.

Ympäristöministeriö (2007). Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/2007. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Ympäristöministeriö (2020) Kalankasvatuksen ympäristönsuojeluohje Ympäristöministeriön julkaisuja 2020:22. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Ympäristöministeriö (2015). Valtakunnallinen pilaantuneiden maa-alueiden riskienhallintastrategia. Suomen ympäristö 10/2015. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Ympäristöministeriö (2015). Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 3/2015. Ympäristöministeriö, Helsinki.

Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2019. Metsänhoidon suositukset. Tapion julkaisuja.

Äänekosken Energia (2019). Kovalan vedenottamon öljyhavainto, Äänekoski. Julkaisematon raportti.

Äänekosken Energia (2020). Kovalanniemen pohjaveden öljyhavainnon loppuraportti, Äänekoski. Julkaisematon raportti.