10.3 Pilaantuneet alueet

1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla on MATTI-tietokannassa 153 kohdetta, jotka sijoittuvat 65 pohjavesialueelle (kuva 25). Taulukkoon 39 on poimittu ne pohjavesialueet, joissa MATTI-kohteita on enemmän kuin 2 kpl.

Taulukko 39.  1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet, joilla MATTI-tietokannan kohteita on enemmän kuin 2 kpl (15.9.2021).

Pilaantuneella alueella tarkoitetaan selvästi rajautuvaa maankamaran aluetta, joka on pilaantunut aikaisemman tai nykyisen toiminnan tuloksena. Esimerkiksi yhdyskunnat, teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta, liikenne, maa-ainestenotto, peltoviljely, eläintalous, metsätalous, turvetuotanto sekä pohjaveden- ja tekopohjavedenotto ja näihin liittyvät toiminnot saattavat pilata maankamaraa ja sitä kautta pohjavettä tavanomaisessa toiminnassa tai onnettomuudessa. Toiminnon luonteen perusteella alue voi pilaantua kemiallisilla aineilla tai mikro-organismeilla. Pilaantuma saattaa säilyä alueella jopa kymmeniä vuosia.

Pilaantuneen maaperän kunnostuksesta vastaa ensisijaisesti pilaantumisen aiheuttaja, toissijaisesti kiinteistön haltija ja viimekädessä kunta, jos alueen haltijaa ei kohtuudella voi velvoittaa pilaantuneen kohteen kunnostamiseen.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja kunta huolehtivat pilaantuneen alueen tutkimisesta ja kunnostuksen järjestämisestä. Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on ympäristöministeriö antanut ohjeen vuonna 2007. Pohjavedensuojelun kannalta kiireellisimmät tutkittavat ja kunnostettavat pilaantuneet alueet sijaitsevat 1-, 1E-, 2-, ja 2E-luokan pohjavesialueilla.

Ympäristöhallinto on laatinut valtakunnallisen pilaantuneiden alueiden riskienhallintastrategian. Strategiassa esitetään kansallinen näkemys pilaantuneiden alueiden hallinnasta ja kunnostuksesta kustannustehokkaasti ja kestävästi huomioiden ympäristön- ja terveydensuojelu parhaalla mahdollisella tavalla. Strategia sisältää myös valtakunnallisen tutkimus- ja kunnostusohjelman sekä ehdotuksen valtion jätehuoltotyöjärjestelmän uudistamisesta.

Yksityiset kunnostukset ovat Keski-Suomen ELY-keskuksen luvittamia ja valvomia. Nämä kohteet ovat yleensä rakentamisen tai toiminnan lopettamisen yhteydessä tehtäviä kunnostuksia.

1.1.2016 lähtien Pirkanmaan ELY-keskus on tutkinut ja tuottanut tutkimuksia ja kunnostuksia ns. valtion jätehuoltotöinä, jotka nykyisin toimivat avustuspäätöksinä. Nykyisin aikaisempi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille suunnattu tutkimus- ja kunnostusrahoitus sekä vastuu on siten siirretty Pirkanmaan ELY-keskuksen Maaperä kuntoon -ohjelman alaisuuteen. Näihin Keski-Suomen ELY-keskus osallistuu vain tuottamalla Pirkanmaan ELY-keskuksen priorisointilistalle vuosittain kohteita tärkeysjärjestyksessä. Keski-Suomen ELY-keskuksen listauksissa on pohjavesialueilla olevat PIMA-kohteet.

Haitallisista aineista aiheutuvien ympäristö- ja terveysriskien tunnistus- ja määrityskeinoja on myös selvitetty. Myös pilaantuneen maaperän ja pohjaveden kunnostusten kustannuksia on niin ikään arvioitu.

Yhdyskunnat, liikenne tai niihin liittyvät toiminnot ovat pilanneet alueita Keski-Suomen pohjavesialueilla. Pilaantumat eivät kuitenkaan nykytiedon perusteella ole niin merkittäviä, että pohjavesialueet olisivat niiden vuoksi riskinalaisia. Myös teollisuus-, yritys- ja varastointitoiminta on pilannut alueita Keski-Suomen pohjavesialueilla. Pilaantumista seitsemän on aiheuttanut pohjavesialueen riskinalaisuuden. Nämä ovat Jämsän Halinkankaan pohjavesialue, Jämsän Holisevan pohjavesialue, Kannonkosken Kannonjärven pohjavesialue, Keuruun Alalammen pohjavesialue, Keuruun Haapamäen pohjavesialue, Laukaan Vihtavuoren pohjavesialue ja Saarijärven Ahvenlammen pohjavesialue. Maa-ainestenotto, maatalous, metsätalous, turvetuotanto, pohjavedenotto, tekopohjaveden valmistaminen tai niihin liittyvät toiminnot eivät ole pilanneet alueita Keski-Suomen pohjavesialueilla.

Kartta 25. MATTI-kohteet 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueilla.