6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
Kuormitus
Sysmän reitistä (koko valuma-alueen pinta-ala 1 830 km2) noin 40 % sijoittuu Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueelle. Tällä alueella olevan Sysmän reitin fosforikuormitus on noin 12 t/v ja typpikuormitus 371 t/v. Mukana alueen kuormituksessa on myös ne valuma-alueet, joista vain osa sijoittuu Keski-Suomen alueelle. Fosforikuormituksesta noin 44 % ja typpikuormituksesta noin 42 % tulee luonnonhuuhtoumana. Laskeumana fosforikuormituksesta tulee runsaat 6 % ja typpikuormituksesta lähes 37 %. Ihmistoiminnasta aiheutuva fosfori- ja typpikuormitus on reitin pinta-alaa kohden tarkasteltuna muihin Keski-Suomen reitteihin verrattuna keskimääräistä tasoa.
Hajakuormituksen osuus on sekä fosfori- että typpikuormituksesta runsas puolet. Maatalous on alueen suurin kuormittaja, sillä se kattaa fosforikuormituksesta lähes viidenneksen ja typpikuormituksesta runsaat 12 %. Haja-asutuksen osuus kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta vajaat 7 % ja typen osalta lähes 2 %. Fosfori- ja typpi kuormituksesta metsätalouden osuus on 4 %:n luokkaa. Hajakuormitus on jakautunut alueelle melko tasaisesti.
Pistekuormituksen osuus alueen kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta 4 % ja typen osalta vähän yli 3 %. Suurimmat pistekuormittajat ovat Taimen Oy:n Joutsan kalanviljelylaitos ja Joutsan keskusjätevedenpuhdistamo, jotka molemmat kuormittavat Angesselkää. Yhdyskuntien jätevesien kuormitusosuus on lähes 2 % fosforin ja runsas 2 % typen osalta. Kalankasvatuksen osuus on runsaat 2 % fosforin kokonaiskuormituksesta ja typen osalta alle prosentin. Turvetuotannon (pinta-ala 92 ha) osuus jää sekä fosfori- että typpikuormituksesta vähäiseksi (alle 0,2 %). ELY-keskuksen tiedossa on, että vuoden 2019 jälkeen alueelta poistuu 64 ha tuotantopinta-alaa.
Mäntyharjun reitin (koko valuma-alueen pinta-ala 5 833 km2) pinta-alasta Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen puolella (reitin keskiosassa) on 4 %. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueelle sijoittuvien valuma-alueiden fosforikuormitus on noin 3 t/v ja typpikuormitus 87 t/v. Sekä fosfori- että typpikuormituksesta lähes 60 % tulee luonnonhuuhtoumana. Laskeumana fosforikuormituksesta tulee runsas 5 % ja typpikuormituksesta noin 12 %. Ihmistoiminnasta aiheutuva fosforikuormitus on reitin pinta-alaa kohden tarkasteltuna muihin Keski-Suomen reitteihin verrattuna alhaisin ja typpikuormituksen osalta toiseksi pienin.
Hajakuormituksen osuus on noin 38 % sekä fosfori- että typpikuormituksesta. Maatalous on alueen suurin kuormittaja. Sen osuus fosforikuormituksesta on vajaa viidennes ja typpikuormituksesta lähes 17 %. Haja-asutuksen osuus on fosforin osalta 4 % ja typen osalta runsaan prosentin. Metsätalouden osuus fosforikuormituksesta on noin 10 % ja typpikuormituksesta runsaat 8 %. Hajakuormitus on jakautunut alueelle varsin tasaisesti.
Pistekuormituksen (vain turvetuotanto) osuus alueen kokonaiskuormituksesta on fosforin osalta vajaat 3 % ja typen osalta vajaat 5 %. Suurimmat pistekuormittajat Mäntyharjun reitin keskiosassa Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella ovat Vapo Oy:n Havusuo, Rääsysuo, Mesiänsuo sekä Pihlassuo. Turvetuotantoalueita on yhteensä alueella 354 ha. Kalankasvatuksen kuormitusosuus on vähentynyt, kun Havulohi on vähentänyt kasvatuksensa määrän kotitarvekasvatuksen tasolle.
Vesien tila
Päijänteeseen laskeva Sysmän reitti sijaitsee Joutsan, Hartolan ja Sysmän kuntien alueella. Sysmän reitin valuma-alueesta vain osa sijaitsee Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella. Vesistöalueen koko pinta-alasta on vesistöjä 23 % ja soita noin 10 %. Soisimmat alueet sijoittuvat vesistöalueen pohjoisosaan.
Keski-Suomen toimenpideohjelmassa käsitellään Sysmän reitiltä vain kymmenen järvi- ja kolme jokimuodostumaa. Järvityypit vaihtelevat vähähumoosisista (Vh, SVh) mataliin humusjärviin (Mh) ja mataliin runsashumuksisiin järviin (MRh). Matalien järvien keskisyvyys jää alle kolmen metrin. Kaikki kymmenen järvimuodostumaa ovat vähintään hyvässä tilassa. Suurista järvistä (yli 5 km2) Iso Säynätjärvi ja Suonteen eteläosa ovat ekologiselta tilaltaan erinomaisia sekä Suonteen pohjoisosa ja Puttolanselkä-Angesselkä tilaltaan hyviä. Keskisuuret kangasmaiden joet, Viherinkoski ja Myllykoski, ovat myös ekologiselta tilaltaan hyviä. Vain pienten turvemaiden jokityypin Vallasjoki on tyydyttävässä luokassa.
Mäntyharjun reitin keskiosassa Keski-Suomen puoleiselle osalle sijoittuu vain kaksi luokiteltua vesimuodostumaa. Hirvijärvi ja Palosenjärvi ovat molemmat erinomaisessa ekologisessa tilassa. Osittain Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella sijaitsevien vesimuodostumien Kälkäjoen ja Siikaveden ekologinen tila on luokiteltu ja käsitelty Etelä-Savon vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Molempien muodostumien ekologinen tila on hyvä.
HyMo-tila
Sysmän reitin jokimuodostumista Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella vain Viherinkosken ja Vallasjoen sekä Mäntyharjun reitin keskiosan Kälkäjoen hydrologis-morfologinen tila on tyydyttävä. Kunnostettu Joutsan Myllykoski (Myllynkoski) on hyvässä tilassa. Myllynkosken täydennyskunnostus tehtiin vuonna 2020. Sysmän reitin ja Mäntyharjun reitin keskiosan järvien muuttuneisuus on vähäistä. Keski-Suomen puoleisilla alueilla ei ole yhtään voimalaitosta eikä säännösteltyä järveä. Samaisella tarkastelualueella ei myöskään ole yhtään täydellistä vaellusestettä.
