-
- 1.1 Toimenpideohjelman tarkoitus ja tavoitteet
- 1.2 Toimenpideohjelman laatiminen ja yhteistyö
- 1.3 Keskeiset muutokset vesienhoidon kolmannella suunnittelukaudella
- 1.4 Tulvariskien hallinnan suunnittelun katsominen
- 1.5 Merenhoidon suunnittelun huomioon ottaminen
- 1.6 Vesienhoidon 2. suunnittelukauden toimenpiteiden toteutuminen
-
- 6.1 Tarkastelun periaatteet
- 6.2 Vesistöjen kuormitus ja muu vesien tilaa muuttava toiminta
- 6.3 Pintavesien seuranta ja tila Keski-Suomessa
-
6.4 Tarkastelu suunnittelualueittain
- 6.4.1 Suur-Päijänteen alue (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.2 Leppäveden - Kynsiveden alue ja toimenpideohjelma-alueella oleva osa Rautalammin reittiä
- 6.4.3 Viitasaaren reitti
- 6.4.4 Jämsän reitti
- 6.4.5 Saarijärven reitti
- 6.4.6 Sysmän reitti ja Mäntyharjun reitin keskiosa (toimenpideohjelma-alueella olevat osat)
- 6.4.7 Ähtärin ja Pihlajaveden reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.4.8 Keuruun reitti
- 6.4.9 Iso-Längelmävesi ja Hauhon reitti (toimenpideohjelma-alueella oleva osa)
- 6.5 Voimakkaasti muutetut vedet
-
- 7.1 Ympäristötavoitteiden määrittäminen ja parantamistarpeiden arviointi
- 7.2 Toisen suunnittelukauden tavoitteet ja niiden toteutuminen
- 7.3 Toisen kauden toimenpiteiden toteutuminen
-
7.4 Vesien tilan parantamistarpeet kolmannella kaudella
- 7.4.1 Pintavesien tilan parantamistarve
- 7.4.2 Kuormituksen vähentämistarpeet
- 7.4.3 Vaarallisten ja haitallisten aineiden vähentämistarve
- 7.4.4 Hydrologis-morfologisen tilan parantamistarve
- 7.4.5 Tavoitteet voimakkaasti muutetuiksi nimetyissä vesissä
- 7.4.6 Erityisalueiden tavoitteet
- 7.4.7 Toimenpiteiden lisätarve eri sektoreilla
-
- 13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet
- 13.2 Pohjavesitoimenpiteiden toteutuminen
- 13.3 Pohjaveden tilan parantamistarpeet
-
13.4 Esitetyt toimenpiteet ja kustannukset kaudelle 2022–2027
- 13.4.1 Pohjavesialueen suojelusuunnitelmat
- 13.4.2 Pohjavesialueen selvitykset
- 13.4.3 Pilaantuneet alueet
- 13.4.4 Vedenotto
- 13.4.5 Maatalous
- 13.4.6 Metsätalous
- 13.4.7 Teollisuus-, varastointi- ja yritystoiminta
- 13.4.8 Yhdyskunnat
- 13.4.9 Liikenne
- 13.4.10 Maa-ainesten otto
- 13.4.11 Toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset
- 13.5 Yhteenveto pohjavesien toimenpiteistä
-
- Liite 1. Järvimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 2. Jokimuodostumien ekologisen tilan luokittelu osatekijöittäin, kokonaisluokka ja luokittelun taso Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella
- Liite 3. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavedet, joiden kemiallinen tila kalan elohopean perusteella on arvioitu mittausten perusteella.
- Liite 4. Sektorikohtaiset fosforikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 5. Sektorikohtaiset typpikuormitukset (t/v) suunnittelualueittain. *Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella oleva alue (Kuva 1)
- Liite 6. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joilla on riski, että erinomainen tai hyvä tila huononee kaudella 2022–2027
- Liite 7. Pohjavesienhoitoon kuuluvat 1-, 1E-, 2-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueet
- Liite 8. Epäorgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 9. Orgaanisten vedenlaatumuuttujien ympäristönlaatunormeja
- Liite 10. Pohjavesidirektiivissä (2006/118/EY) asetetut ympäristönlaatunormit.
5.2.4 Vedenhankinta-alueet
Vedenhankintavesistöjä on Keski-Suomessa neljä: Ala-Keitele, Tuomiojärvi, Leppävesi ja Kuusvesi. Tuomiojärvestä ja Leppävedestä otetaan pintavettä Jyväskylän kaupungin verkostoon. Jyväskylän verkostoon tehdään tekopohjavettä Leppävedestä Kaivoveden tekopohjavesilaitoksella ja Kuusvedestä Vuonteen tekopohjavesilaitoksella. Äänekosken Valion tehtaat ottaa vettä Ala-Keiteleestä sekä lisäksi myös pohjavettä. Veden-hankintavesistöjen ekologinen tila on kaikissa muodostumissa hyvä.
Erityisiä vedenhankinta-alueita ovat myös 1-luokan ja 1E-luokan pohjavesialueet. Tiedot vedenottamoista, vedenottoluvista ja vedenottomääristä on tallennettu vesihuoltolaitostietojärjestelmään (VEETI). Pohjavesialueiden rajaukset sekä tiedot sijainnista, arvioidusta antoisuudesta ja seurannasta on puolestaan tallennettu ympäristöhallinnon ylläpitämään pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Taulukossa 7 on esitetty Keski-Suomen vedenottotietoja vuosilta 2015–2019 koskien vedenottoa talousvedeksi tai elintarviketeollisuuden käyttöön.
Taulukko 7. Talousveden ja elintarviketeollisuuden vedenotto Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen pintavesimuodostumista. Tiedot otettu VEETI-järjestelmästä sekä Valion tehtaiden osalta saatu Äänekosken kaupungilta.
|
Otetun veden määrä (m3/v) |
||||
2015 |
2016 |
2017 |
2018 |
2019 |
|
Tuomiojärvi (Viitaniemen pintavesilaitos) |
2 057 212 |
2 418 858 |
2 386 580 |
2 389 158 |
2 977 047 |
Leppävesi (Janakan vedenkäsittelylaitos) |
1 771 778 |
1 537 976 |
942 871 |
1 000 481 |
989 292 |
Ala-Keitele (Valionranta), Valion tehtaat |
104 613 |
182 480 |
94 923 |
122 502 |
91 677 |
Pohjaveden otto, Valion tehtaat |
45 870 |
43 912 |
43 064 |
39 789 |
39 578 |
Kuusvesi, Vuonteen tekopohjavesilaitos |
3 755 016 |
3 755 016 |
3 755 016 |
3 755 016 |
3 755 016 |
Leppävesi, Kaivoveden tekopohjavesilaitos |
ei tietoa |
ei tietoa |
948 720 |
912 001 |
996 861 |
Pohjaveden otto |
7 731 851 |
7 382 638 |
7 123 915 |
5 291 102 |
5 544 227 |
Kalliopohjavesi |
26 440 |
26 911 |
28 632 |
37 350 |
39 150 |