13.1 Toimenpiteiden suunnittelun perusteet

Ihmistoimintojen aiheuttamaa pohjaveden tilan heikentymistä voidaan ehkäistä ja vähentää erilaisilla toimenpiteillä. Toimenpide voi olla perustoimenpide, muu perustoimenpide ja täydentävä toimenpide. Ensimmäisellä vesienhoitokaudella pohjavesitoimenpiteitä oli 61. Toiselle vesienhoitokaudelle toimenpiteitä on esitetty 36. Kolmannelle vesienhoitokaudelle toimenpiteitä on esitetty 24, joista neljä on perustoimenpiteitä, kymmenen muita perustoimenpiteitä ja kymmenen täydentäviä toimenpiteitä.

Perustoimenpiteitä ovat EU-direktiiveihin perustuvat toimenpiteet. Muita perustoimenpiteitä ovat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin. Täydentävät toimenpiteet ovat perustoimenpiteiden ja muiden perustoimenpiteiden lisäksi tehtävät toimenpiteet, kuten myös kaikki ohjauskeinot. Niitä suunnitellaan niille pohjavesialueille, joissa perustoimenpiteet eivät riitä vesien hyvän tilan saavuttamiseksi. Ne ovat nykyisin pääsääntöisesti vapaaehtoisia ja nojautuvat usein taloudellisten ja tiedollisten ohjauskeinojen käyttöön.

Toimenpiteitä on myös yhdistelty ja osa niistä poistettu esimerkiksi vähäisen soveltamisen takia. Pohjavesien vesienhoitotoimenpiteiden valikoima sekä niiden kuvaus kaudelle 2022–2027 on esitetty pohjavesiä ja pilaantuneita alueita koskevassa oppaassa, joka löytyy linkistä: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesiensuojelu/vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/suunnitteluopas. Oppaan liitteessä 1 on tarkemmin vertailtu toisen ja kolmannen kauden toimenpiteitä. Oppaan liitteessä 2 puolestaan on kuvattu toimenpiteiden ja ohjauskeinojen kytkös pohjavesialueilla havaittuihin pohjavettä uhkaaviin toimintoihin.