2 Suunnittelualueen kuvaus

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alue kattaa vuoden 2020 mukaisen Keski-Suomen maakunnan alueen (suunnittelu- ja kuulemisvaiheessa käsitelty alue) siten, että pintavesien osalta tässä ohjelmassa käsitellään myös vuoden 2021 alusta Pirkanmaahan liittyneen Kuhmoisten kunnan alueen tietoja. Pohjavesien osalta toimenpideohjelma kattaa nykyisen Keski-Suomen ELY-keskuksen alueen (Keski-Suomen maakunta), johon Kuhmoinen ei enää kuulu.

Vuonna 2020 Keski-Suomessa on yhteensä 23 kuntaa, joista kuusi on kaupunkeja (Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Saarijärvi, Viitasaari ja Äänekoski). Keski-Suomessa on yhteensä 275 105 asukasta (tilanne 31.12.2019). Keski-Suomen pinta-ala on 19 763 km², josta vesistöjä on 3 181 km² eli 16 %. Rantaviivaa on yhteensä 14 400 km. Maakunnan vesistörikkaimmat kunnat ovat Luhanka, Kuhmoinen, Konnevesi, Muurame, Jyväskylä, Äänekoski, Viitasaari ja Laukaa. Kaikissa edellä mainituissa kunnissa on vesipinta-ala yli 20 % kunnan kokonaispinta-alasta. Järvialtaiden väliset virrat ja joet koskineen kuuluvat olennaisena osana reittivesistöjen luonteeseen. Keski-Suomen maakunnasta kuuluu noin 90 % Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueeseen (VHA 2) ja noin 10 % Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueeseen (VHA 3). Lisäksi pieni osa Pihtiputaan kunnasta (1,4 % kunnan pinta-alasta) sijaitsee Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella (VHA 4).

Vesistöjen käsittely toimenpideohjelmassa pintavesien osalta perustuu vesistöaluejakoon (kuva 1). Näistä käytetään jäljempänä nimitystä toimenpideohjelman suunnittelualueet. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueella suunnittelualueita on kahdeksan. Viitasaaren reitti (14.4), Saarijärven reitti (14.6), Leppäveden - Kynsiveden alue (14.3) ja Jämsän reitti (14.5) sijoittuvat pääosin Keski-Suomen alueelle. Suur-Päijänteen alue (14.2) sijoittuu pääosin Keski-Suomen ja Hämeen ELY-keskusten, mutta vuodesta 2021 lähtien myös Pirkanmaan ELY-keskuksen alueelle. Sysmän reitistä (14.8) 40 % sijoittuu Keski-Suomen alueelle, muu osa pääosin Hämeen ELY-keskuksen alueelle. Rautalammin reitistä (14.7) noin 7 % on Keski-Suomen alueella ja muu osa reittiä on pääosin Pohjois-Savon ELY-keskuksen alueella. Mäntyharjun reitin keskiosan suunnittelualueesta (14.9) pieni osa sijaitsee Keski-Suomessa ja muu osa pääosin Etelä-Savon ELY-keskuksen alueella.

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella Keski-Suomen puolella on kolme suunnittelualuetta. Ähtärin ja Pihlajaveden reittien suunnittelualueesta (35.4.) Keski-Suomen toimenpidealueelle sijoittuu ensisijaisesti eteläinen osa eli Pihlajaveden reitti (35.48). Siitä noin 80 % sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Muu osa Ähtärin ja Pihlajaveden reittien suunnittelualueesta sijoittuu pääosin Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueelle. Keuruun reitin suunnittelualueesta (35.6) noin 80 % sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa ja muu osa pääosin Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella. Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin suunnittelualueesta (35.7) pieni osa sijaitsee Keski-Suomen alueella ja muu osa Pirkanmaan sekä Hämeen ELY-keskusten alueilla.

Koska kaikkien vesistöalueiden rajat eivät ole yhtenäisiä maakunnan rajojen kanssa, on näitä suunnittelun alueita käsitelty useamman ELY-keskuksen toimenpideohjelmassa. Esimerkiksi Suur-Päijänteen alueen toimenpiteitä suunnitellaan tai on käsitelty sekä Keski-Suomen, Pirkanmaan että Hämeen ELY-keskusten toimenpideohjelmissa. Yhteenveto kyseisen osa-alueen toimenpiteistä kootaan Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitosuunnitelmaan. Ähtärin ja Pihlajaveden reittien Keski-Suomen alueen toimenpiteet löytyvät myös Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmasta. Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin Keski-Suomen alueen toimenpiteet löytyvät myös Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelmasta.

Pohjavesimuodostumat eli pohjavesialueet eivät luonnonmaantieteellisesti noudata edellä esitettyjä suunnittelun osa-aluerajoja, vaan pohjavesi käsitellään toimenpideohjelmassa hallinnollisten rajojen mukaisesti. Toimenpideohjelmassa käsitellään vedenhankintaa varten tärkeiden (1-luokka) ja vedenhankintaan soveltuvien pohjavesialueiden (2-luokka) pohjavesi. Tarvittaessa huomioidaan myös pohjavesialueet (E-luokka), joiden pohjavedellä on suora vaikutus pintavesi- tai maaekosysteemeihin. Pohjavettä on maaperässä ja kallioperässä kaikkialla muuallakin kuin pohjavesialueilla. Pohjavesialueiden ulkopuolella olevaa pohjavettä ei kuitenkaan käsitellä tässä toimenpideohjelmassa.

Kuva 1. Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelman suunnittelualueet sekä Suomen vesienhoitoaluejako. Suur-Päijänteen sekä Iso-Längelmäveden ja Hauhon reitin suunnittelualueisiin kuuluva Kuhmoinen on mukana Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueessa pintavesien osalta. Pohjavesien osalta toimenpideohjelma kattaa Keski-Suomen alueen.