4.1 Maakunnalliset ja alueelliset suunnitelmat, ohjelmat ja hankkeet
Keski-Suomen strategia
Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman 6.6.2014 osana Keski-Suomen strategiaa 2040. Maakuntasuunnitelma sisältää maakunnan kehittämisen pitkän aikavälin tavoitteet. Vuonna 2040 Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta. Aluerakenne ja saavutettavuus ovat maakunnan vetovoiman perusta. Maakuntastrategian avulla kunnat, aluehallinnon viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä Keski-Suomen asukkaat voivat sitoutua yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin, osallistua aitoon yhteistoimintaan ja kokea strategian omia päämääriään tukevaksi. Maakuntastrategia perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin sekä lakiin alueiden kehittämisestä. Keski-Suomen päivitetty strategia tullaan hyväksymään maakuntavaltuuston syyskokouksessa vuonna 2021.
Keski-Suomen maakuntaohjelma
Keski-Suomen maakuntavaltuusto hyväksyi vuosien 2018–2021 maakuntaohjelman 1.12.2017. Maakuntaohjelma perustuu Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2040 linjauksiin ja tavoitteistoon. Maakuntaohjelma täsmentää maakuntasuunnitelmaa. Vuosien 2018–2021 kehittämisen strategiset kärjet, jotka perustuvat maakunnan vahvuuksiin ja osaamiseen, ovat biotalous, digitalous, osaamistalous, hyvinvointitalous ja matkailu. Näissä ja näiden välisillä yhdyspinnoilla syntyy merkittävä osa maakuntamme kasvusta. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteuttaminen edellyttää maakunnan laajaa ja tuloksellista yhteistyötä ja kumppanuutta. Maakuntaohjelma sisältyy päivitettävään Keski-Suomen strategiaan.
Keski-Suomen maakuntakaava
Keski-Suomen maakuntakaava hyväksyttiin Keski-Suomen maakuntavaltuustossa 1.12.2017, ja se tuli lainvoimaiseksi Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä 28.1.2020. Maakuntakaavaprosessin yhteydessä kumottiin kaikki aiemmat maakuntakaavat. Keski-Suomen maakuntakaavan perustana on Keski-Suomen Strategian Aluerakenne 2040. Maakuntakaava painottaa maakunnan strategisia tavoitteita ja kaavan strategiset painopisteet ovat biotalous, liikennekäytävät ja kansainväliset yhteydet, asutusrakenne sekä matkailu ja virkistys. Muut teemat ovat tekninen huolto, luonnonvarat, erityistoiminnot, kulttuuriympäristö ja luonnonsuojelu. Kaavaprosessiin kuluessa alueiden käyttö ja samalla maakuntakaavoitus liitettiin kiinteäksi osaksi maakunnan strategista aluekehittämistä. Keski-Suomen maakuntavaltuusto päätti 15.6.2020 käynnistää maakuntakaavan päivittämisen. Keski-Suomen maakuntakaavan 2040 päivitystarpeet vireilletulovaiheessa liittyvät seudullisesti merkittävään tuulivoimatuotantoon, liikenteeseen ja hyvinvoinnin aluerakenteeseen. Maakuntakaavan päivitys on tulossa luonnosvaiheeseen loppuvuodesta 2021.
Maakuntastrategia, maakuntaohjelma ja maakuntakaavat löytyvät maakuntaliiton kotisivulta osoitteesta: https://keskisuomi.fi/elinvoima-ja-kehittaminen/strategia/.
Keski-Suomen ilmasto-ohjelma 2030
Keski-Suomen ilmasto-ohjelma valmistui vuonna 2018 osana Interreg Itämeren ohjelma rahoitteista Baltic Energy Areas – A Planning Perspective (BEA-APP) -hanketta. Ilmasto-ohjelma 2030 esittelee pääosin keskisuomalaisia hyviä ilmastotyön käytäntöjä. Ohjelmaa päivitetään edelleen ja kuka tahansa voi lähettää sivuston kautta uusia hyviä esimerkkejä julkaistavaksi. Syksyllä 2019 alkanut Keski-Suomen kuntien ilmastohanke jatkoi Keski-Suomen ilmasto-ohjelman työtä. Vuoden kestäneessä hankkeessa olivat mukana kaikki Keski-Suomen 23 kuntaa.
Keski-Suomen alueellinen metsäohjelma 2021–2025
Keski-Suomen metsäohjelman 2021–2025 tavoitteena on edistää metsien monipuolista ja kestävää käyttöä maakunnassa. Metsäohjelma luo toimintaedellytyksiä maakunnan metsien hoidolle, käytölle ja puun jatkojalostukselle. Ohjelmassa on vahvasti esillä metsien luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja metsien monikäyttö. Metsäohjelmassa on esitetty kuusi keskeistä tavoitetta: 1) Metsät kasvavat hyvin ja elinvoimaisina, 2) Luonnon monimuotoisuutta lisätään ja vesiensuojelua tehostetaan, 3) Metsiä hoidetaan ilmastokestävästi, 4) Infra tukee metsien monipuolista käyttöä, 5) Uusia puupohjaisia tuotteita kehitetään ja 6) Keskisuomalainen metsäluonto tarjoaa mahdollisuuksia. Metsäohjelmalla pyritään myös siihen, että Keski-Suomi on suotuisa toimintaympäristö kaikille metsästä saataville hyödyille ja arvoille. Metsäohjelman linjaukset vaikuttavat puun liikkuvuuteen, metsänhoitoon, matkailuun, virkistykseen sekä ympäristöön. Metsäohjelmalla ollaan turvaamassa teollisuuden puuhuoltoa, metsätalouden kannattavuutta, metsien muita käyttömuotoja sekä luonnon monimuotoisuutta ja vesistöjen tilan paranemista. Keski-Suomen alueellinen metsäohjelma toteuttaa myös maaseutu- ja maakuntaohjelmaa sekä Keski-Suomen strategiaa. Ohjelman vesiensuojelutoimet ja niiden määrät ovat pitkälti samoja kuin mitä Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelmassa on esitetty.
Metsäohjelmassa esitetyillä luonnonhoitohankkeilla suunnitellaan ja toteutetaan tehokkaita vesiensuojelurakenteita, joita suunnataan etenkin metsätalouden vesiensuojelun painopistealueille. Vesienhoidon luonnonhoitohankkeisiin sisältyy myös monimuotoisuutta edistäviä toimenpiteitä, esimerkiksi elinympäristöjen kunnostustöitä sekä ennallistamistöitä. Suunnittelijoita, yrittäjiä ja metsänomistajia koulutetaan ja neuvotaan. Koulutuksessa panostetaan kuormituksen ennaltaehkäisyyn suunnitteluun kehitetyillä työkaluilla ja paikkatiedolla. Ohjelmassa esitetään toimenpiteenä myös vesistötierumpujen vaellusesteiden poistamista metsätiehankkeiden yhteydessä. Metsänhoidon ilmastokestävyyttä parannetaan metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamisella muun muassa jatkuvan kasvatuksenmäärän lisäämisellä turvemailla. Turvemailla hiilensidontaa voidaan lisätä myös sopivilla kohteilla tuhkalannoituksilla. Ohjelmassa on painotettu, että kunnostusojitusta tehdään vain tarpeellisille kohteille. Kitumaan suot jätetään ennallistumaan.
Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014–2020
Keski-Suomen maaseudun alueellisen kehittämisohjelmassa 2014–2020 on valittu seuraavat kehittämisen painopistealueet: uudistuva yrittäjyys, monimuotoinen maaseutuasuminen, metsistä on moneksi sekä potkua maatalousyrittämiseen. Kaikkia teemoja yhdistää pyrkimys kohti hyvää ympäristöä, vähähiilistä taloutta ja resurssiviisautta. Suunnitelmassa tuodaan esille toiminnan vastuullisuus ja kestävyyden periaatteiden mukaisesti toimiminen. Jatkossa kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös maatalouden ympäristönsuojeluun, erityisesti vesiensuojeluun.
Monimuotoisen maaseutuasumisen osalta tuettavista toimintakokonaisuuksista ovat vesienhoidon tavoitteiden kannalta tärkeitä mm. vesihuoltoon liittyvät kehittämistoimet, uusiutuvan energian käytön edistäminen sekä maisema- ja ympäristöhankkeet. Potkua maatalousyrittämiseen -painopisteen osalta tuettaviksi toimenpidekokonaisuuksiksi on valittu muun muassa maatalousyrittäjien ympäristöosaamisen lisääminen ja maatalouden ympäristönhoidon edistäminen, johon kuuluu esimerkiksi vapaehtoiset ympäristötoimenpiteet, luonnon monimuotoisuuden edistäminen maatalousalueilla ja maatalouden vesistökuormituksen vähentäminen. Näillä toimenpidekokonaisuuksilla edistetään myös vesienhoidon tavoitteita. Metsästä moneksi – painopistealueen toimenpiteissä ei vesiensuojeluun liittyviä toimenpidekokonaisuuksia ole tuotu erikseen esille, vaan tässä kohdin on viitattu alueelliseen metsäohjelmaan ja siinä esitettyihin metsävarojen kestävään käyttöön liittyviin yleisiin tavoitteisiin. Keski-Suomen uusi maaseudun kehittämissuunnitelma vuosille 2023–2027 on osittain valmistunut (tilanne lokakuussa 2021). Vuodet 2021 ja 2022 ovat niin sanottua siirtymäkautta kauden 2014–2020 toimenpiteillä uuden EU-kauden rahoituksella.
Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma
Keski-Suomen kulttuuriympäristöohjelma 2005–2015 toimintakauden päätyttyä Keski-Suomen maakunnan kulttuuriympäristöryhmä (MAKU) on sitoutunut toteuttamaan valtakunnallista kulttuuriympäristöstrategiaa 2014–2020 ja sen toimeenpanosuunnitelmaa. Kulttuuriympäristöstrategian tavoitteena on, että ihmiset arvostavat lähiympäristöään ja toimivat aktiivisesti sen hyväksi. Hyvin hoidettu ja elinvoimainen kulttuuriympäristö lisää ihmisten hyvinvointia. Sillä on tärkeä merkitys elinkeinojen kehittämisessä ja viihtyisän asuinympäristön luomisessa. Kulttuuriympäristöstrategiaan sisältyy mm. vesistöjen kulttuuriperinnön (ml. vedenalainen kp.) inventointiin liittyviä tavoitteita.
Itä-Etelä suuralueen vesihuoltostrategia 2050
Seitsemän ELY-keskuksen kesken (Pohjois-Savon ELY, Keski-Suomen ELY, Etelä-Savon ELY, Pohjois-Karjalan ELY, Hämeen ELY (Päijät-Häme), Kaakkois-Suomen ELY ja Uudenmaan ELY) on valmisteilla koko aluetta koskeva vesihuoltostrategia vuoteen 2050. Strategia valmistuu vuoden 2021 loppuun mennessä. Strategiseen suunnitteluun on sisältynyt tavoitteiden asettelu, mittariston ja seurantaohjelman laadinta ja ELY-kohtaisten toimenpideohjelmien tekeminen. Työhön on osallistettu laajasti myös viranomaiset, vesihuoltotoimijat, muut asiantuntijat ja sidosryhmät. Kehittämistavoitteet on asetettu siten, että niiden toteuttamiselle löydetään todellisia konkreettisia keinoja. Pitkän tähtäimen suunnitelmaa ei lyödä liian tarkasti lukkoon, vaan jatkotyössä edetään lyhyissä jaksoissa ja etenemistä seurataan riittävän tiheästi. Vesihuoltostrategiatyön toimeenpanon maastouttaminen alkaa heti strategian valmistumisen jälkeen vuoden 2022 alkupuolella. Toimenpanovaiheessa perustetaan alueellisia ja paikallisia vesihuoltosektorien teemaryhmiä, jotka vievät strategisia vesihuollon toimenpiteitä yhdessä eteenpäin ja luovat uuden yhteisen vesihuollon kehittämisen toimintakulttuurin koko Itä-Etelä yhteistyöalueelle.
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma
Järvi-Suomen maaseudun ympäristö- ja ilmasto-ohjelma 2020–2027 tukee viiden Järvi-Suomen alueen ELY-keskuksen (Etelä-Savo, Kaakkois-Suomi, Keski-Suomi, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ilmasto- ja ympäristötoimenpiteiden vaikuttavuuden parantamista ohjelmakaudelle 2020–2027 yhteistyön, työnjaon ja voimavarojen kokoamisen kautta. Lisäksi huomioidaan alueen elinkeinotoiminnan monipuolinen yhteys ympäristöön, sillä luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen ja ympäristön hyvä tila vaikuttavat useiden elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksiin. Ympäristö- ja ilmasto-ohjelman pääpaino on maataloudessa. Lisäksi ohjelmassa paneudutaan metsätalouteen, liiketoimintaan sekä asumiseen. Ohjelmassa tunnistetaan alueelle sopivia ja vaikuttavia keinoja ravinnekuormituksen vähentämiseen ja vesistöjen hyvään tilaan, luonnon monimuotoisuuden parantamisen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja sen hillintään liittyen. Ohjelma löytyy netistä oheisen linkin avulla: Raportteja 53_2019.pdf (2.500Mt).
