5.1 Järvet ja joet

Vesienhoidon suunnittelussa tarkastellaan pintavesimuodostumia, jotka ovat järviä, jokia, näiden osia tai rannikkovesien osia. Muodostumat voivat rajaukseltaan ja nimeltään poiketa tutuiksi tulleista vesistä. Poikkeamien syynä on yleensä se, että yhtenäiseksi miellettyjen vesien osat eroavat toisistaan merkittävästi luonnonolojensa tai niihin kohdistuvan ihmistoiminnan vuoksi.

Kolmannella vesienhoitokaudella on Keski-Suomen toimenpideohjelmaan otettu mukaan 10 uutta vesimuodostumaa, joista Havunjärvi ja Sammalinen sijaitsevat VHA3:n alueella ja Saunajoki, Valkeajärvi (Valkjärvi), Kärjenjärvi, Kiiminkijärvi, Ala-Kastejärvi, Iso-Haapajärvi, Lylyjärvi ja Kostamonjärvi VHA2:n alueella.  Lisäksi muodostuma Mustospuro–Peltojoki on jaettu kahdeksi eri muodostumaksi Mustospuro ja Peltojoki. Hirvijoen rajausta on muutettu lisäämällä rajaukseen Hirvijokeen laskeva Vorspakanjoki. Tarkastelussa on nyt mukana 325 järveä ja 150 jokea. Järvimuodostumien sijoittuminen pinta-alansa mukaisiin kokoluokkiin käy ilmi taulukosta 4.

Taulukko 4. Toimenpideohjelmassa tarkasteltujen järvien jakautuminen eri kokoluokkiin Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella.

Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella tarkastelussa on mukana 150 jokimuodostumaa. Tarkastelu kattaa kaikki valuma-alueeltaan yli 100 km² laajuiset joet (105 kpl, osuus 70 %) ja mukana on myös valuma-alueeltaan pienempiä jokia tai puroja (45 kpl, osuus 30 %). Pienet järvet ja joet on otettu tarkasteluun mukaan, jos ne esimerkiksi on katsottu vesienhoidon suunnittelun kannalta tärkeiksi kohteiksi.