8.2.5 Maatalous

Maatalouden osuus Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen ravinteiden kokonaiskuormituksesta on noin 26 % fosforin ja 14 % typen osalta. Ihmisen toiminnasta aiheutuvasta fosforikuormituksesta on maatalouden osuus 45 % ja typpikuormituksesta neljännes. Eniten peltoja Keski-Suomessa on Laukaassa, Jämsässä, Saarijärvellä, Hankasalmella ja Pihtiputaalla. Karjataloutta on eniten Pihtiputaalla, Saarijärvellä, Hankasalmella, Karstulassa ja Laukaassa. Maatalous on arvioitu merkittäväksi paineeksi Keski-Suomessa 220 vesimuodostumassa.

Peltoviljelyä ja kotieläintuotannon toimintaa ohjaavia säädöksiä on annettu mm. ympäristönsuojelulaissa ja -asetuksessa, kunnallisissa ympäristönsuojelumääräyksissä, vesilaissa, lannoitevalmistelaissa, kasvinsuojeluainelaissa sekä ns. nitraattiasetuksessa. Kotieläintalouteen liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen. Eläinsuojan luvanvaraisuus on muuttunut YSL (2018/1166) muutoksella, jonka mukaan eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 300 lypsylehmälle, 500 lihanaudalle tai 600 emolehmälle taikka muu eläinsuoja, jonka kokonaiseläinyksikkömäärä ympäristönsuojelulain liitteen 3 taulukon 1 eläinyksikkökertoimilla laskettuna on vähintään 3 000, tarvitsee ympäristöluvan. Toiminnanharjoittajan on tehtävä kirjallinen ilmoitus toiminnasta, joka koskee vähintään 50 ja alle 300 lypsylehmää, vähintään 100 ja alle 500 lihanautaa, vähintään 130 ja alle 600 emolehmää, vähintään 60 hevosta tai ponia, vähintään 250 uuhta tai vuohta, vähintään 100 ja enintään 750 täysikasvuista emakkoa, vähintään 250 ja enintään 2 000 lihasikaa, vähintään 4 000 ja enintään 40 000 munituskanaa tai vähintään 10 000 ja enintään 40 000 broileria. Ilmoituksen käsittelee kunnan ympäristönsuojeluviranomainen.

Keskeisin keino maatalouden vesistökuormituksen vähentämisessä on ollut maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä, joka on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Ympäristökorvaukseen on sitoutunut Keski-Suomessa noin 90 % viljelijöistä ja se kattaa noin 77 % käytössä olevasta peltoalasta. Järjestelmään sitoutuminen on ollut viljelijöille vapaaehtoista. Ympäristökorvausjärjestelmä sisältää kaikille ympäristötukeen sitoutuneille viljelijöille pakollisen tilakohtaisen toimenpiteen. Viljelijät ovat voineet valita lisäksi vapaaehtoisia lohkokohtaisia toimenpiteitä sekä tehdä ympäristösopimuksia tai hakea ei-tuotannollisen investoinnin korvausta tietyistä toimenpiteistä.

Maatalouden korvausjärjestelmän 2021–2027 osalta sekä EU-asetuksen ja rahoituskehyksen että kansallisen strategisen suunnitelman valmistelu oli vesienhoidon kolmannen kauden suunnitelmia valmisteltaessa vielä kesken. Vesienhoidon maatalouden toimenpiteet on aiempina kausina sovitettu yhteen toteutettavan maataloustukijärjestelmän kautta. Suomen strategisen suunnitelman valmistelun aikataulu riippuu EU:n monivuotisten rahoituskehysten sekä CAP-perusasetusten valmistumisesta. Vesienhoidon kuulemisen päätyttyä maataloutta koskevaa vesienhoidon toimialakohtaista ohjetta päivitettiin mm. täydentämällä maatalouden toimenpiteiden kuvauksia. Täydennys perustui CAP-suunnitelmaluonnokseen, jonka sisältöä toimenpiteiden kuvaukset sekä toimenpiteitä koskevat muutokset noudattelevat. Tässä toimenpideohjelmassa on huomioitu ohjeistuksessa tehdyt muutokset toimenpiteisiin ja kustannuksiin.

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteet perustuvat pitkälti vesistöjen ravinnekuormituksen vähentämiseen, eroosion torjuntaan, ravinteiden käytön hallintaan ja pellon kasvukunnon säilyttämiseen. Keskeinen tavoite on kiintoainekuorman merkittävä vähentäminen ja ravinteiden huuhtoumien pienentäminen. Tavoitteena on mahdollisuuksien mukaan jatkaa nykyisiä toimenpiteitä ja varmistaa toimenpiteiden oikea mitoitus, toteutus ja kohdennus, joilla saadaan toimenpiteiden tehokkuutta lisättyä nykyisestä. Luonnonmukaisen peruskuivatuksen sekä uusien vesiensuojelumenetelmien kuten kipsin, rakennekalkin ja -kuituvalmisteiden käytön hyödyntämistä selvitetään.

Peltoviljelyn lakisääteiset toimenpiteet perustuvat pääosin nitraattidirektiiviin (91/676/ETY) ja EU:n rahoittamien suorien maataloustukien täydentäviin ehtoihin. Nitraattidirektiivi on toimeenpantu Suomessa valtioneuvoston asetuksella ja sen muutoksilla. Viimeisimmät nitraattiasetuksen muutokset valtioneuvosto hyväksyi 15.10.2015. Nitraattiasetuksessa säädetään muun muassa lannan varastoinnista, typpilannoitteiden määrästä, lannoitteiden levitysajankohdista, lannan ravinnepitoisuuksien määrityksestä sekä varastointitilojen, jaloittelualueiden ja ruokinta- ja juottopaikkojen sijoittamisesta.

 

8.2.5.1 Edellisen kauden toimenpiteiden toteutuminen

Maatalouden vesienhoidon toimenpiteiden toteutus on edennyt Keski-Suomessa melko hyvin.  Maatalouden suojavyöhykkeitä perustettiin suunnittelukauden alussa ennätysmäärä. Vesienhoidon kannalta niiden kohdentamisessa kuitenkin epäonnistuttiin, sillä niitä ei osattu perustaa vesiensuojelullisesti kuormitetuimmille peltolohkoille. Kosteikkoja on Keski-Suomessa perustettu noin kolmannes tavoitteesta. Lannan ympäristöystävällinen käyttö toteutui varsin hyvin niin kuin myös kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto. Tilakohtaisen neuvonnan tavoitteet toteutuivat. Tilakohtaista neuvontaa on toteutettu Neuvo 2020 -hankkeessa.  Lannan prosessointi -toimenpide jäi selvästi alle tavoitteen.

 

8.2.5.2 Maatalouden vesienhoidon toimenpidevalikoima kaudelle 2022–2027

Vesienhoidon suunnittelun aikana maatalouden toimenpiteiden ohjeistus ja tieto suositelluista käytettävistä kustannusarvioista oli vielä osin keskeneräistä, koska CAP-valmistelu oli kesken. Maatalouden vesienhoidon toimenpidevalikoimaa ja kustannuksia koskevat täydentävät ohjeet valmistuivat vesienhoitosuunnitelmien kuulemisen jälkeen kesällä 2021, minkä jälkeen maatalouden toimenpiteiden nimet ja toimenpiteiden kustannukset päivitettiin tähän lopulliseen toimenpideohjelmaan. Täydennettyjen ohjeiden mukaisesti perustoimenpiteisiin lisättiin uutena ”Valtioneuvoston asetus, jolla säädellään maaperän fosforilannoitusta”. Tämä toimenpide korvasi vielä kuulemisvaiheessa käytössä olleen täydentäviin toimenpiteisiin kuuluneen ”Ravinteiden käytön hallinta” -toimenpiteen. Ravinteiden käytön hallinta -toimenpide jäi pois, koska CAP-suunnitelman mukaan ympäristökorvauksen lannoitusrajat poistuvat ja fosforilannoitusta säädellään jatkossa valtioneuvoston asetuksella. Uutena maatalouden vesienhoidon täydentävänä toimenpiteenä mukaan uusittuihin maatalouden ohjeisiin tuli ”Kerääjäkasvit”-toimenpide. Toimenpiteiden yksityiskohtaisempi kuvaus löytyy 2021 päivitetystä maatalouden, turkistuotannon ja happamuuden torjunnan vesienhoidon toimialakohtaisesta ohjeesta, joka on luettavissa Internet-sivulla: https://www.ymparisto.fi/fi-fi/vesi/vesiensuojelu/vesienhoidon_suunnittelu_ja_yhteistyo/suunnitteluopas.

 

Maatalouden perustoimenpiteiden ja täydentävien toimenpiteiden kuvaus:

Perustoimenpiteet (kustannukset esitetään vain vesienhoitoalueen tasolla):

• Valtionneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta

Asetus määrittää suurimmat sallitut typen käyttömäärät ja sisältää mm vaatimuksia lannan ja orgaanisten lannoitevalmisteiden varastoinnille, varastojen koolle, sijoittamiselle ja rakenteille sekä lannan ja muiden orgaanisten lannoitteiden ja kivennäislannoitteiden käytölle.

• Eläinsuojien ympäristölupien ja ilmoituspäätösten mukaiset toimenpiteet

Ympäristölupapäätöksessä tai ilmoitusmenettelyn mukaisessa päätöksessä annetaan määräyksiä toiminnan laajuudesta, päästöistä ja niiden vähentämisestä. Toiminnan on oltava parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Kotieläintalouteen liittyvät määräykset perustuvat ympäristönsuojelulakiin ja -asetukseen.

• Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet

Kasvinsuojelulain perusteella on laadittu kasvinsuojeluaineiden kestävän käytön ohjelma. Sen toimilla vähennetään kasvinsuojeluaineiden terveys- ja ympäristöriskejä sekä riippuvuutta kasvinsuojeluaineiden käytöstä.

• Ehdollisuuden vaatimukset

Ehdollisuuden vaatimukset koostuvat hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista sekä lakisääteisistä hoitovaatimuksista. Jäsenvaltio määrittelee hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimukset EU-asetuksessa säädetyn perusteella.

• Valtioneuvoston asetus, jolla säädellään maaperän fosforilannoitusta

Uudistetun EU:n lannoitevalmisteasetuksen (2019/1009) soveltaminen alkaa 16.7.2022. Fosforilannoitusta säädellään jatkossa lannoitelain nojalla annettavalla valtioneuvoston asetuksella. Asetuksen valmistelussa huomioidaan muun muassa kasvin fosforilannoitustarve, pellon fosforiluku ja vesiensuojelun tavoitteet mukaan lukien komission antama palaute vesienhoidon suunnitelmista. Toimenpide koskee koko maata ja peltoalaa.

 

Täydentävät toimenpiteet

• Ehdollisuuden vaatimusten tuottamaton ala (yksikkö ha/v)

Tuottamattomia aloja on oltava tiloilla, joilla on yli 10 ha peltoa. Toimenpidettä ei toteuteta tiloilla, joilla on vähintään 75 % maatalousmaata nurmi-, kesanto- ja palkokasveja. Tätä toimenpidettä toteutetaan metsäisyyspoikkeuksen soveltamisen perusteella vain Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sekä luonnonhaittakorvausalueeksi luokitellulla Ahvenanmaalla.

• Suojavyöhykkeet (ha/v)

Suojavyöhykkeen tarkoituksen on vähentää pelloilta vesistöön kulkeutuvaa eroosio- ja ravinnekuormitusta. Suojavyöhykkeet kohdennetaan kaltevimmille eroosioherkille peltolohkoille vesistöjen varteen, tulvista vuosittain kärsiville pellon osille, pohjavesialueille sekä Natura 2000-alueille.

• Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit (ha/v)

Luonnonhoitopeltonurmet ovat ko. vuonna tai aiemmin kylvettyjä nurmikasvustoja tai monilajiseksi kehittyneitä vanhoja nurmikasvustoja. Alalla ei saa käyttää lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Monimuotoisuuskasveja ovat pölyttäjä-, maisema-, riista-, niitty- ja peltolintukasvit. Näillä aloilla ei saa käyttää lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Jos luonnonhoitopeltonurmien tai monimuotoisuuskasvien kasvusto säilytetään kevääseen asti voidaan ala laskea mukaan talviaikaiseen kasvipeitteisyyteen.

• Luonnonmukainen peruskuivatus (hankkeiden lkm/kausi)

Päätavoite on ylläpitää peltojen kuivatustilaa, edistää uoman luontaista kehitystä ja monimuotoisuutta sekä vähentää uoman kunnossapitotarvetta ja -kustannuksia.

• Kosteikot (ha/kausi)

Kosteikolla tarkoitetaan pysyvästi veden osittain peittämää aluetta, joka toimii kiintoaineksen ja ravinteiden pidättäjänä, eliöstön elinympäristönä ja viljelymaiseman monipuolistajana. Arvioidaan kosteikkopinta-alan määrä kauden 2022ꟷ2027 loppuun mennessä.

• Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto (ha/v)

Toimenpiteessä raportoidaan luonnonmukaisesti viljellyn pellon sekä ympäristökorvauksen maanparannus- ja saneerauskasvien ja puutarhakasvien vaihtoehtoiset kasvinsuojelumenetelmät -toimenpiteen yhteenlaskettu ala hehtaareina.

• Talviaikainen kasvipeite (ha/v)

Tähän kuuluvat ekojärjestelmän toimenpiteeseen sisältyvät alat, jotka ovat sängellä tai niillä on kasvusto lokakuun lopusta seuraavan kevään kylvömuokkaukseen tai kylvöön asti.

• Kerääjäkasvit (ha/v)

Kerääjäkasvien viljely edistää hiilen sidontaa, vesiensuojelua ja peltomaan rakennetta. Toimenpiteessä viljellään kerääjäkasveja viljelykasvin aluskasvina tai sadonkorjuun jälkeen erillisten ohjeiden mukaan.

• Lannan prosessointi (m³/v sekä laitteisto tai laitos lkm/kausi)

Toimenpiteellä tarkoitetaan lannan käsittelyä ja jalostamista kotieläinalueilla lannan levitysalan ja ravinteiden hyötykäytön lisäämiseksi. Tällaisia menetelmiä voivat olla esimerkiksi lannan mekaaninen ja kemiallinen separointi, biokaasutus, kompostointi ja lannan tuotteistaminen lannoitteiksi. Arvioidaan käsitellyn lannan määrä. Lisäksi arvioidaan lannan prosessoinnin investoinnit.

• Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen (orgaanisen aineksen levitysmäärä ha/v)

Orgaanisella materiaalilla tarkoitetaan erikseen määriteltäviä lannoitevalmisteita, maanparannusaineita tai kasvualustoja, toiselta tilalta hyötykäyttöön hankittua kuivalantaa tai lannasta erotettua kuivajaetta.

• Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät (sijoitetun lannan määrä ha/v)

Toimenpiteessä viljelijä sitoutuu levittämään peltolohkolle lietelantaa, virtsaa tai lietelannasta erotettua nestejaetta. Sijoittamalla levitettävä aines voi olla peräisin viljelijän omalta tilalta tai muualta. Sijoittaminen peltoon on toteutettava laitteella, joka leikkaa pintaan viillon ja valuttaa tai ruiskuttaa lietelannan viiltoon. Lisäksi voidaan käyttää multaavia laitteita.

• Maatalouden tilakohtainen neuvonta (henkilöä/v)

Toimenpiteellä tarkoitetaan maatiloilla tehtävää vesiensuojeluun ja ravinteiden käytön tehostamiseen liittyvää tilakohtaista ympäristöneuvontaa.

• Säätösalaojitus jo käytössä olevilla ja turvepelloilla (ha/kausi)

Toimenpiteessä säädellään kuivatusjärjestelmien avulla pellolta lähtevien valumavesien määrää siten, että tavoitteena on viljelytoimet huomioon ottava, mahdollisimman korkea pohjaveden pinnan taso.

• Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet (ha/v)

Toimenpide edistää yksivuotisten viljelykasvien viljelyssä olevien turvepeltojen muuttamista monivuotisiksi suojavyöhykkeen hoitoehtojen mukana hoidettaviksi nurmiksi. Toimenpide hidastaa turpeen hajoamista, kun turvemaan muokkaus vähenee.

• Maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut) (ha/kausi)

Kipsi, rakennekalkki ja ravinnekuidut peltoon levitettyinä vähentävät eroosiota ja fosforihuuhtoumia.  

• Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet (ha)

Peltoviljelyn pohjavesille aiheuttaman kuormituksen vähentäminen pohjavesialueille perustettavien suojavyöhykkeiden ja monivuotisten ympäristönurmien avulla. Keski-Suomessa kolmannella vesienhoitokaudella käytetty toimenpide, joka on esitetty pohjavesiä koskevien toimenpiteiden yhteydessä. Maatalouden pohjavesitoimenpiteitä on käsitelty vesienhoidon toimialakohtaisessa ohjeessa ”Pohjavedet ja pilaantuneet maa-alueet”.

 

8.2.5.3 Esitys vesienhoitotoimenpiteiksi kaudelle 2022–2027

Vesienhoidon toimenpidevalikosta ei ole Keski-Suomessa käytetty ehdollisuuden vaatimusten tuottamaton ala -toimenpidettä, koska toimenpidettä toteutetaan metsäisyyspoikkeuksen soveltamisen perusteella vain Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla sekä luonnonhaittakorvausalueeksi luokitellulla Ahvenanmaalla. Keski-Suomessa ei ole esitetty myöskään toimenpidettä maatalouden uudet vesiensuojelumenetelmät (kipsi, rakennekalkki ja kuidut). Kipsikäsittely ei sovellu keskisuomalaisille pelloille, koska meillä ei ole savipeltoja ja olemme järvisillä valuma-alueilla. Kuitulietettä ei Keski-Suomessa ole myöskään käytettävissä, sillä kuituliete on nykyisin poltettu. Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteet on esitetty pohjavesien vesienhoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Suunnittelun lähtökohtia Keski-Suomessa:

Maatalouden toimenpiteet on suunniteltu alueellisena toimenpiteenä suunnittelualueille.

• Suojavyöhykkeet (ha/v):

Käytetään suunnittelun pohjana KOTOMA-aineistoa. Suojavyöhykkeet suunnitellaan niille vesistöön rajoittuville peltolohkoille (Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen eli Tiken 2017 aineisto), joiden kaltevuus on > 3 % (rajataan 30 m:n bufferilla). Vesistöaineistona käytetään VIPU-vesistöjä. Jaettu suunnittelualueille paikkatietoanalyysin perusteella. Suunnittelun tavoitteena on perustaa ja kohdentaa suojavyöhyke vesiensuojelullisesti vaikuttavammille peltolohkoille.

• Kosteikot (ha/kausi):

Jo toteutuneet tai vuoteen 2021 toteutuvat on esitetty käyttökustannuksina. Toteutuneissa on mukana myös aikaisemmin perustettuja laskeutusaltaita. Vuosille 2022–2027 esitetyt kosteikot on esitetty käyttö- ja investointikustannuksina. Jo toteutuneet kosteikot on arvioitu ELY-keskuksen kosteikkopäätösten tai muun tiedon perusteella. Suunnitellut kosteikot on kohdennettu maatalouden paineiden sekä lumo- ja kosteikkojen yleissuunnitelmissa esitetyn tarpeen mukaisesti.

• Luonnonmukainen peruskuivatus (hankkeiden lkm/kausi):

Arvioitu Keski-Suomeen hankkeiden määräksi 2 kpl/v eli 12 kpl/kausi. Vuosina 1930–1990 on Keski-Suomessa kuivatushankkeita ollut noin 1 830 kpl VESTY-rekisterin mukaan. Viime vuosina Keski-Suomessa on tehty vain muutamia hankkeita. Keski-Suomessa olisi kuitenkin tarvetta ko. hankkeille. Hankemäärät on jaettu suunnittelualueille aikaisempien kuivatushankkeiden jakauman perusteella.

• Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty peltoala (ha/v):

Lähtökohtana on Keski-Suomessa vuoden 2017 Tiken tilaston mukainen toteuma, joka sisälsi luonnonmukaisesti viljeltyä peltoalaa 8 852 ha ja kasvinsuojeluaineiden käytön vähentämistä 232 peltoalahehtaarilla. Keski-Suomessa on tavoitteena lisätä tätä toimenpidettä niin, että sitä on 15 % peltoalasta eli 14 800 ha.

• Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit (ha/v):

Esitetään Keski-Suomen kokonaismääräksi 4 480 ha. Sisältää viherlannoitusnurmet, monimuotoisuuspellot, luonnonhoitopellot, riistapellot, erityistukisopimuspellot. Jaettu suunnittelualueille peltoalan suhteessa. 

• Talviaikainen kasvipeite (ha/v):

Käytetään nykyisten tukiehtojen mukaista pinta-alaa pohjana, kuitenkin siten, että kevytmuokkaus ei sisälly pinta-alaan eli huomioidaan aito kasvipeitteisyys ja sänki. Tavoitteena saada aito kasvipeitteisyys 75 %:lle peltoalasta.

• Kerääjäkasvit (ha/v):

Kerääjäkasvien pinta-alan tavoitteen arvioinnin pohjana on käytetty nykyisen ohjelmakauden mukaista toteumaa Keski-Suomessa, mikä on ollut noin 6ꟷ10 % sitoumusalasta. Tavoitteeksi on asetettu 10 % ympäristökorvausjärjestelmässä mukana olevasta peltoalasta eli 7400 ha (vuoden 2017 tietoihin perustuva arvio ympäristökorvausjärjestelmässä olevasta peltoalasta).

• Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät (sijoitetun lannan levitysmäärä ha/v):

Arvioidaan, että toimenpiteen määrä lisääntyy noin 10 %:lla vuoden 2017 toteutumasta. Jaettu suunnittelualueille väliarvioinnin perusteella.  

• Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen (ha/v)

Arvioidaan, että toimenpiteen määrä lisääntyy 10 % vuoden 2017 toteutumasta. Jaettu suunnittelualueille väliarvioinnin perusteella.

• Lannan prosessointi (m³/v sekä laitteisto tai laitos lkm/kausi):

Käsiteltävä lantamäärä on arvioitu kahden käytössä olevan laitoksen sekä isojen lypsykarja- ja lihakarjatilojen investointien perusteella.

• Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla (ha/kausi)

Esitetään jo toteutuneiden hankkeiden lisäksi toimenpidettä lisää 150 peltohehtaarille kaudella 2022–2027.

• Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet (ha/v):

Esitetään Keski-Suomen paksuturpeisille pelloille (6 843 ha, Luke: Hanna Kekkonen ym. 2019). Jaettu suunnittelualueille KOTOMA-aineiston pellon pohjamaan perusteella.

• Maatalouden tilakohtainen neuvonta (henkilöä/vuosi):

Toimenpide sisältää ympäristökorvausjärjestelmän mukaisen tilakohtaisen neuvonnan sekä hankkeissa ym. tehtävän tilakohtaisen neuvonnan (300 henkilöä/vuosi). Määrässä on huomioitu tilojen arvioitu vähentyminen. Neuvonnat on jaettu suunnittelunalueille peltoalan suhteessa.

Ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi Keski-Suomessa tarvitaan runsaasti maatalouden täydentäviä toimenpiteitä (taulukko 28). Keskeisimpiä toimenpiteitä ovat peltojen suojavyöhykkeiden ja kosteikkojen perustaminen, lannan jatkokäsittelyn tehostaminen, maatalouden tilakohtainen vesiensuojeluneuvonta, kerääjäkasvit sekä talviaikainen kasvipeite.

Lannan ympäristöystävällisiä levitysmenetelmiä sekä ravinteiden ja orgaanisen aineksen kierrättämistä esitetään molempia lisättäväksi nykyisestä noin 10 %. Peltojen talviaikaisen eroosion torjunnan määrää esitetään lisättäväksi nykytasosta siten, että vuonna 2027 noin 75 % peltopinta-alasta on talviaikaisen aidon kasvipeitteisyyden piirissä. Suojavyöhykkeiden tavoitteeksi on asetettu noin 2 300 ha. Tavoite on pienempi kuin nykyinen toteuma, mutta nyt suojavyöhykkeet on kohdennettu vesiensuojelullisesti paremmin kuin aikaisemmin. Kosteikkojen osalta tavoitteena on saada yleissuunnitelmissa esitetyt kohteet toteutetuksi. Tilakohtaista vesiensuojeluneuvontaa esitetään tehtäväksi noin 300 tilalle vuodessa.

Taulukko 28. Maatalouden vesienhoitotoimenpiteet kaudella 2022–2027 Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella(*.

Toimenpide	Yksikkö	Määrä	Investoinnit kaudella 2022–2027 (1000 €)	Käyttö- ja ylläpitokustannukset vuodessa (1000 €)	Vuosikustannus (1000 €)
Perustoimenpide (arvioidut kustannukset on esitetty vesienhoitosuunnitelmissa)
Valtionneuvoston asetus (1250/2014) eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta	-	-	-	-	-
Eläinsuojien ympäristölupien ja ilmoituspäätösten mukaiset toimenpiteet	-	-	-	-	-
Kasvinsuojelulainsäädännön mukaiset toimenpiteet	-	-	-	-	-
Ehdollisuuden vaatimukset	-	-	-	-	-
Valtioneuvoston asetus, jolla säädellään maaperän fosforilannoitusta	-	-	-	-	-
Täydentävä toimenpide
Suojavyöhykkeet	ha/v	2 283	-	799,1	799,1
Luonnonhoitopeltonurmet ja monimuotoisuuskasvit	ha/v	4 481	-	667,7	667,7
Luonnonmukainen peruskuivatus	hankkeiden lkm/kausi	12	450	-	39,1
Kosteikot	ha/kausi	140	1 015	64,4	152,5
Kasvinsuojeluaineiden käytön vähentäminen ja luonnonmukaisesti viljelty pelto	ha/v	14 800	-	2497,2	2497,2
Talviaikainen kasvipeite	ha/v	73 935	-	3 696,8	3 696,8
Kerääjäkasvit	ha/v	7 400	-	740	740
Ravinteiden ja orgaanisen aineksen (sis. lanta) kierrättäminen	ha/v	2 500	-	87,5	87,5
Lannan prosessointi	m3/vuosi	30 000		60	60
Lannan prosessoinnin investoinnit	laitos tai laitteisto, lkm/kausi	2	1000	-	86,8
Lannan ympäristöystävälliset levitysmenetelmät	ha/v	5 800	-	203	203
Maatalouden tilakohtainen neuvonta	tilaa/vuosi	300	-	159	159
Säätösalaojitus jo käytössä olevilla turvepelloilla	ha/kausi	292	690	20,4	80,3
Jo käytössä olevien turvepeltojen nurmet	ha/v	6844	-	2395,4	2395,4
Yhteensä			3155	11 390,5	11 664,4

(* Lukuihin sisältyy Pirkanmaan ELY-keskuksen alueeseen nykyisin kuuluvan Kuhmoisten kunnan alueen toimenpiteitä seuraavissa toimissa: suojavyöhykkeet.

Vuosina 2022–2027 maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden investointikustannukset ovat Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueella noin 3,2 milj. € ja käyttö- ja ylläpitokustannukset noin 11,4 milj. € vuodessa. Maatalouden vesienhoitotoimenpiteiden vuosikustannuksiksi tulee noin 11,7 milj. €. Edelliseen kauteen verrattuna vuosikustannukset ovat noin 40 % suuremmat.

Maatalouden perustoimenpiteiden kustannuksia ei ole arvioitu ELY-keskuksittain. Perustoimenpiteiden kustannukset on arvioitu vesienhoitoalueittain eli Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen kustannukset sisältyvät Kymijoen-Suomenlahden ja Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmissa esitettyihin perustoimenpiteiden kustannuksiin.

Vesien tilan parantamiseksi on välttämätöntä kohdentaa tarvittavat vesiensuojelutoimenpiteet sekä alueellisesti että lohkokohtaisesti. Tällöin taloudelliset panokset tuottavat myös parhaan hyödyn. Vesienhoidon suunnittelu on yleissuunnittelua, minkä vuoksi toimenpiteet on kohdennettu suunnittelualueille. Kohdentamisessa ovat olleet tärkeänä apuna KOTOMA-hankkeen aineistosta tuotettu tieto suojavyöhyketarpeesta paikkatietona sekä luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelmat ja valuma-aluekohtainen tieto maatalouden kuormituksen osuudesta kokonaiskuormituksesta. Tehokkaimpia vesiensuojelutoimia kohdennetaan erityisesti niiden vesistöjen valuma-alueille, joiden vesien ekologinen tila on hyvää huonompi tai hyvä tai erinomainen tila uhkaa heikentyä ja joissa maatalous on arvioitu merkittäväksi paineeksi. Kuvassa 21 on esitetty ne vesimuodostumat (yhteensä 220 kpl), joissa maatalous on arvioitu merkittäväksi joko yksin tai yhdessä muiden kanssa painetarkastelun perusteella.

Toimenpiteiden tarkempaa kohdentamista voidaan tehdä tilakohtaisessa neuvonnassa, jossa voidaan paremmin huomioida esimerkiksi peltojen eroosioherkkyys (maalaji ja kaltevuus), pellon fosforiluku sekä vesistön läheisyys. Tilakohtaisen neuvonnan apuna käytetään myös suojavyöhykkeiden, kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuskohteiden yleissuunnitelmia ja tietoja kotieläintalouden ja erikoisviljelyn keskittymistä sekä pellon viljelyhistoriasta ja viljavuustutkimuksista. Alueilla, joilla peltojen fosforiluvut ovat korkeita, painotetaan toimenpiteitä, joilla peltojen ylimääräistä fosforimäärää voidaan vähentää. Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi lannan ympäristöystävällinen käyttö.

Vesiensuojelun tarkemmassa suunnittelussa kohdealueilla tulee suosia kustannustehokkaimpia menetelmiä. Suomen ympäristökeskuksen kehittämän KUTOVA-mallin mukaan suojavyöhykkeitä kannattaa perustaa erityisesti kalteville peltolohkoille. Kustannustehokkaimmillaan kosteikot ovat valuma-alueilla, joilla peltojen osuus on suuri. Monivuotinen nurmiviljely ja talviaikaisen eroosion torjunta ovat kustannustehokkaita kaltevilla peltolohkoilla.

 

Kuva 21. Keski-Suomen toimenpideohjelma-alueen vesimuodostumat, joissa maatalous on merkittävänä paineena (paineiden määritysperiaate on kuvattu kappaleessa 6.1.2.). Kuvassa on lisäksi esitetty taustatietona VEMALA-mallin arvio pelloilta tulevasta fosforikuormituksesta (kg/v/km2 maa-ala, vuosien 2012­ꟷ2019 keskiarvo) 3. valuma-alueen tarkkuudella.

 

8.2.5.4 Maatalouden ohjauskeinoja

Ehdotukset maatalouden ohjauskeinojen kehittämiseksi kaudelle 2022–2027 sekä ohjauskeinojen toteuttamisen vastuu- ja yhteystyötahot on esitetty Kymijoen-Suomenlahden sekä Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelmissa.

Valtakunnalliset toimenpiteet eli ohjauskeinot on laadittu niiden tarpeiden perusteella, joita on tunnistettu sektorilla toteutettujen toimenpiteiden kautta. Valtakunnallisia toimenpiteitä on pyritty konkretisoimaan aikaisemmasta. Ohjauskeinoja ei ole erityisesti valmisteltu CAPin näkökulmasta, vaan laajemmin tulevia tarpeita tukevaksi.

Ohjauskeinot edistävät erityisesti toimenpiteitä, joilla vähennetään eroosiota ja ravinnekuormitusta jo pellolla, samanaikaisesti parantaen satotasoja ja pitäen huolta maan kasvukunnosta. Yhtenä päätavoitteena on löytää toimenpiteitä ja rahoittaa hankkeita, jotka edistävät vesienhoitoa, monimuotoisuutta ja ilmastonmuutoksen torjuntaa. Maatalouden kuormitus on merkittävä tilaa heikentävä tekijä useimmissa heikossa tilassa olevissa vesimuodostumissa, mikä lisää tarvetta tutkimustiedon nopeampaan käyttöönottoon kentällä. Tämä edellyttää yhteistyön lisäämistä tukivalvonnan, neuvonnan ja ympäristöviranomaisten kesken.

 

8.2.5.5 Toimenpiteiden toteutus- ja seurantavastuut

Vastuu maatalouden ympäristökorvausjärjestelmän kehittämisestä on maa- ja metsätalousministeriöllä yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa. Vastuu maataloudelle ehdotettujen vesiensuojelutoimien käytännön toteutuksesta on toiminnanharjoittajilla.  Myös maaseutuvirastolla, ELY-keskuksilla ja kuntien viranomaisilla sekä neuvonta- ja tuottajajärjestöillä ja tutkimuslaitoksilla on tärkeä rooli maatalouden vesienhoidon toimeenpanon edistämisessä.

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden toteumatiedot saadaan suurelta osin keskitetysti MAVIn tukisovelluksesta. Edellisen vuoden toimenpiteiden määrätiedot ovat saatavilla seuraavan vuoden toukokuussa. Tiedot on järkevää kerätä keskitetysti ja jakaa suunnittelun osa-alueittain. Koulutuksesta ja neuvonnan järjestämisestä voidaan lisäksi tarvita tietoa suoraan koulutus- ja neuvontajärjestöiltä ja kunnilta sekä hankkeiden kautta.