1 Vesienhoidon toimenpiteet

Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelmassa on kaksi osaa. Osassa 1 kuvataan vesien tilaan vaikuttavia toimintoja ja käynnissä olevien toimenpiteiden edistymistä. Tämä on toimenpideohjelman osa 2, jossa on tiedot pinta- ja pohjavesien tilan parantamistarpeista, vuosille 2022–2027 esitetyt toimenpiteet sekä arviot ympäristötavoitteiden saavuttamisesta. Tiedot pintavesistä on esitetty suunnittelualueittain (luvut 2–6). Pohjavesimuodostumat on käsitelty luvussa 7. Toimenpideohjelman yhteenveto, toteutusta tukevat ohjauskeinot ja vaikutusten arviointi on esitetty vesienhoitosuunnitelmassa, joka tarkastelee vesienhoitoaluetta kokonaisuutena.

Vesienhoitokaudelle 2022–2027 esitetyt toimenpiteet on mitoitettu siten, että niiden toteuduttua on mahdollista päästä vesienhoidon ympäristötavoitteisiin. Useissa vesimuodostumissa ympäristötavoitetta ei saavuteta vielä vuoteen 2027 mennessä mm. siitä syystä, että toimenpiteet vaikuttavat ekologiseen tilaan viiveellä. Toimenpiteet kohdistuvat usein suoraan vesistöön tai sen valuma-alueelle, kuormittaviin tai muuttaviin tekijöihin tai pohjavesialueille. Ne voivat olla esimerkiksi jätevesien käsittelyä, järven kunnostusta, lannoituksen vähentämistä tai pohjavesien suojelusuunnitelman päivittämistä. Toimenpiteitä ovat myös lainsäädännölliset, hallinnolliset, rahoitukselliset ja tiedolliset toimet sekä tutkimus ja kehittäminen. Näitä toimenpiteitä kutsutaan ohjauskeinoiksi, ja ne koskevat käytännössä kaikkia vesienhoitoalueita. Ohjauskeinot ja niiden edistämisen vastuutahot sekä toimenpiteiden kuvaukset löytyvät vesienhoitosuunnitelmasta.

Toimenpiteet kohdistetaan suunnittelualueella tai vesimuodostumassa tunnistettuihin ihmistoiminnoista johtuviin paineisiin, jotka estävät hyvän tilan saavuttamisen tai aiheuttavat tilan heikentymisen riskiä. Alueellisesti tärkeitä toimenpiteitä on tarvittaessa kohdistettu vesistöihin tai vesimuodostumiin, jotka ovat jo hyvässä tilassa, mutta joissa on erillisiä tavoitteita.

Toimenpiteiden suunnittelussa on pyritty mahdollisimman kustannustehokkaaseen toimenpideyhdis­telmään, joka mahdollistaa vesienhoidon ympäristötavoitteiden saavuttamisen ja samalla tukee ilmastonmuutoksen hillintää sekä edistää merenhoidon ja tulvariskien hallinnan tavoitteita. Maa- ja metsä­talouden toimenpiteiden valinnassa on hyödynnetty edellisen suunnittelukauden KUTOVA-työkalulla tehtyjä laskelmia. Lisäksi on huomioitu toimijakentästä riippuva toimenpiteiden toteutettavuus. Oletuksena on, että kaikki sektorit osallistuvat kuormituksen vähentämiseen.

Vesienhoidon suunnittelussa varsinaiset toimenpiteet jaetaan kolmeen ryhmään:

• Perustoimenpiteet ovat vesienhoidosta riippumatta toteutettavia toimenpiteitä, jotka perustuvat suoraan EU-direktiiveihin.

• Muihin perustoimenpiteisiin kuuluvat kaikki Suomen lainsäädännössä asetettujen velvoitteiden toteuttamiseksi tehtävät toimenpiteet, jotka eivät perustu suoraan EU-direktiiveihin.

• Täydentäviä toimenpiteitä ovat kaikki edellisten lisäksi tehtävät toimenpiteet tai toimenpiteet, joiden mitoitus ylittää lainsäädännön velvoitteet. Toimenpiteet ovat pääsääntöisesti vapaaehtoisia ja nojautuvat usein taloudellisten ja muiden ohjauskeinojen käyttöön.