7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo

Kirkonkylän laaja, kokonaispinta-alaltaan 42,56 km²:n suuruinen pohjavesialue sijoittuu Kuusamon kaupungin keskustan pohjoispuolelle. Se muodostuu harjusta, jonka karkea ydinosa on havaittavissa lähes koko alueella. Ydinosa sisältää etupäässä hiekkaista soraa, karkeaa hiekkaa ja paikoin, varsinkin väli- ja pohjakerroksina, kivistä soraa. Harjun hiekkavaltainen lieveosa on monin paikoin laaja. Lievealueen uloin osa on etupäässä hienoa hiekkaa, mutta myös silttejä esiintyy varsinkin alueen keskiosan eteläreunalla. Pohjavettä muodostuu arviolta 15 000 m³/vrk. Vesivarat saavat täydennystä ympäristön vaaroilta tulevasta valunnasta. Alueen länsi- ja keskiosassa pohjaveden päävirtaussuunta on todennäköisesti itäkaakkoon ja itäosassa länsiluoteeseen. Alue on määritetty 1E-luokkaan, koska siellä sijaitsee kaksi laaja-alaista vesi- ja metsälain nojalla suojeltua tihkupintalähdettä. Harjun ydinosan pituussuuntainen vedenläpäisevyys on hyvä, paikoitellen erittäin hyvä.

Vedenotto ja riskitoiminnot

Pohjavesialueella sijaitsee 11 vedenottamoa, joista neljä on viime vuodet varavedenottamoina. Pohjaveden laatu on pääasiassa hyvä. Vedenottoon liittyvän velvoitetarkkailun lisäksi Finavia seuraa pohjaveden tilaa lentokentän alueella. Pohjavesialueelle sijoittuu useita pohjavedelle riskejä aiheuttavia toimintoja; liikenne, lentokenttä, teollisuus ja yritystoiminta, pilaantuneet maa-alueet, asutus sekä maa-ainesten otto. Pohjavesialueen halki kulkee valtatie 5 noin neljän kilometrin matkalta. Asutuksen mukanaan tuomia riskejä ovat viemäröimättömät kiinteistöt sekä maanalaiset öljysäiliöt. Lentoasemalla liukkaudentorjuntaan käytetyt jäänestokemikaalit ovat nostaneet pohjaveden typpiyhdisteiden pitoisuuksia merkittävästi. Urean käytöstä on luovuttu 1990-luvulla, jonka jälkeen pohjaveden tila on parantunut. Ammoniumtyppipitoisuuksissa on havaittu raja-arvot ylittäviä pitoisuuksia lentokenttäalueen havaintopisteissä myös viime vuosina. Ylityksiä on tapahtunut myös kloridipitoisuuksissa. Pohjaveden osittaisesta kemiallisen tilan heikentymisestä huolimatta pohjavesialue voidaan arvioida olevan kokonaisuudessaan hyvässä tilassa.

Toimenpiteet

Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2014. Uusina toimenpiteinä liikenteessä tulee siirtyä vähemmän haitallisiin liukkauden­torjunta-aineisiin tai vähentää suolauksen määrää, mikäli vuonna 2020 aloitettu liukkauden­torjunnan vaikutusten seuranta niin osoittaa. Koska Kirkonkylä on riskipohjavesialue, jolla sijaitsee teollisuus- ja yritystoimintaa (saha, energialaitos, betonielementtitehdas sekä varastoalueita), tulee ympäristölupa­määräyksissä huomioida riittävästi pohjavesien suojelu. Tarvittaessa lupaehtoja tulee päivittää. Ohjauskeinoista maa-ainesten ottoalueiden lupaehtojen valvonnan tehostaminen on pohjavesialueen tilan kannalta tarpeellinen. Pohjavesitarkkailua tulee jatkaa ja uusille toiminnoille tulee määrätä tarkkailusta.