-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
Linnakankaan pohjavesialue sijoittuu Lumijoen keskustaajaman itäpuolelle. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,38 km2, josta muodostumisaluetta 1,69 km2. Pohjavesialue muodostuu matalasta, selännemäisestä harjusta, jonka ydinosa on pääasiassa karkeaa kivistä soraa ja lievealue hiekkaa. Paikoin hiekkoja on levinnyt laajalle ympäristöön rantavoimien vaikutuksesta. Hiekkojen yhteydessä tavataan yleisesti myös silttikerroksia. Harjun ydinosassa maa-aineksen vedenläpäisevyys on kohtalaisen hyvä. Alueen keskiosassa pohjaveden päävirtaussuunta on luoteeseen. Alue saa täydennystä vesivaroihin etelän suunnasta tulevasta valunnasta. Pohjavesiä purkautuu monin paikoin alueen pohjoisreunalla. Laadultaan pohjavesi on lievästi hapanta ja pehmeää.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Pohjavesialueella sijaitsevasta Hirvasniemen vedenottamosta otetaan vettä noin 300 m3/vrk. Vedenottamo on elintärkeä Lumijoen kunnan vedenhankinnan kannalta. Merkittävimmät pohjaveden riskitekijät ovat maatalous, haja-asutus sekä vuonna 2013 käytöstä poistettu ampumarata. Ampumaradalla on ollut hirvi-, kivääri- ja pistooliradat sekä haulikkorata. Alueelle on tehty pilaantuneisuusselvitys vuonna 2007 ja maaperän lisätutkimus sekä riskinarviointi syksyllä 2017. Pohjavedessä havaittiin ympäristölaatunormin ylittäviä lyijyn, antimonin, koboltin ja kromin pitoisuuksia. Pohjavesialueella on aikoinaan ollut paljon maa-ainesten ottoa, minkä takia pohjaveden suojakerros on monin paikoin ohut. Pohjavesialueen tila arvioidaan kaikesta huolimatta hyväksi.
Toimenpiteet
Pohjavesialueen suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2012. Vesienhoitokaudella 2022–2027 toimenpiteet kohdistuvat entiselle ampumaradalle. Vuonna 2017 tehdyn lisätutkimuksen mukaan ampumaradalla tulee seurata pohjaveden laatua kerran vuodessa kuuden vuoden ajan. Lisäksi on esitetty pilaantuneen maa-aineksen eristämistä. Pohjavesinäytteenoton yhteydessä otetaan näyte myös yhdestä pintaveden tarkkailupisteestä. Mikäli pohja- tai pintavedessä havaitaan haitta-aineiden pitoisuustason selvää kohoamista, kunnostustoimenpiteitä ja tarkkailuohjelmaa tulee arvioida uudelleen.
