4.4.4 Kuivajoen vesistö

Kuivajoen vesistöalueella on luokiteltu 13 järveä ja kuusi jokea. Vesimuodostumista seitsemän on Lapin alueella ja loput Pohjois-Pohjanmaalla.

Järvistä yksitoista (76 % yhteen lasketusta järvipinta-alasta) ja virtavesistä viisi (91 % uomien yhteen lasketusta pituudesta) on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (taulukko 4.15). Joista kolmeen (Heinijoki, Luujoki ja Hamarinjoki) ja järvistä kolmeen (Hamarinjärvi, Tervonjärvi ja Kivijärvi) kohdistuu merkittäviä ihmistoiminnoista aiheutuvia paineita ja riski hyvän tilan heikkenemiseen. Tilan säilyttämiseksi tarvitaan käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista tai uusia toimenpiteitä. Muissa hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevissa vesimuodostumissa vastaavaa tilan heikentymisen riskiä ei todettu, joten nykytilan säilyminen turvataan pääsääntöisesti nykyisillä toimenpiteillä, koko suunnittelualueella tehtävillä perus- ja muilla perustoimenpiteillä, koko alueelle esitettävillä vesienhoidon täydentävillä toimenpiteillä sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla ohjauskeinoilla.

Hyvä ekologinen tila ei tarkoita, että vesimuodostuma olisi luonnontilainen tai että esimerkiksi kunnostustarvetta ei lainkaan olisi.

Taulukko 4.15. Kuivajoen vesistöalueen hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat vesimuodostumat. R = Tunnistettu tilan heikentymisen riski. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. HgAM = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean laatunormi alittuu mittausten perusteella, HgS = elohopeapitoisuus silmällä pidettävä. Lapin vesimuodostumat on merkitty erikseen. Muut sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaalle.

Taulukossa 4.16 on tiedot kolmesta joki- ja järvimuodostumasta, joiden ekologinen tila on vuoden 2019 luokittelun perusteella enintään tyydyttävä. Valuma-alueelta tuleva ravinne- ja kiintoainekuormitus on suurin este hyvän tilan saavuttamiselle. Särkijärvessä myös sisäinen kuormitus on mahdollinen, mikä näkyy muun muassa talviaikaisena happikatona. Näiden vesimuodostumien tilan parantaminen edellyttää käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista ja/tai uusia vesienhoidon toimenpiteitä, jotka tulee kohdistaa tunnistettuihin paineisiin. Myös kunnostustarvetta saattaa olla, vaikka taulukkoon sitä ei ole erikseen kirjattu.

Taulukko 4.16. Kuivajoen vesistöalueen vesimuodostumat, joiden ekologinen tila 2019 on tyydyttävä, välttävä tai huono. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. Lapin vesimuodostumat on merkitty erikseen. Muut sijoittuvat Pohjois-Pohjanmaalle.

Vesien tilassa tapahtuneet muutokset

Kuivajoen vesistöalueella yhdenkään järven tai joen tilaluokka ei ole heikentynyt. Neljän järven (Oijärvi, Leväjärvi, Honkainen ja Kaijonjärvi) ja yhden joen (Heinijoki) tilaluokka on parantunut edellisestä luokittelusta. Muutos tilaluokassa ei välttämättä aina kerro todellisesta muutoksesta, joka olisi tapahtunut vesimuodostuman ekologisessa tilassa. Litokairan Natura-alueella sijaitsevien Honkaisen ja Kaijonjärven tila arvioitiin vähäisten paineiden perusteella erinomaiseen tilaan. Tyydyttävässä tilassa olevista järvistä Särkijärven tilaluokka pysyi edellisen luokittelujakson tapaan tyydyttävänä. Matilanjärvi-Lammasjärvi-Mursunjärvi luokiteltiin nyt ensimmäisen kerran ja luokittelussa päädyttiin tyydyttävään tilaan. Virtavesimuodostumista Ranuan Nuupasjoki pysyi tyydyttävässä tilassa.

Huomioita kemiallisesta tilasta

Kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on huono johtuen siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet ylittävät mallinnusten perusteella niille asetetun erittäin tiukan ympäristönlaatunormin. Kuivajoessa ahventen elohopeapitoisuus alitti ympäristönlaatunormin, Oijärvessä se on lähellä ympäristönlaatunormia ja siten silmällä pidettävä. On kuitenkin huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on puolet pienempi kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo.

Toimenpiteiden kohdentaminen 

Maa- ja metsätalouden toimenpiteet sekä monet muut ravinne-, kiintoaine- ja happamuuskuormitusta vähentävät toimenpiteet suunnitellaan lähtökohtaisesti laajoille alueille. Osa vesienhoidon toimenpiteistä, kuten esimerkiksi vesien kunnostaminen, säännöstelyn kehittäminen tai kalan kulun edistäminen kohdistetaan yksittäisiin vesimuodostumiin. Taulukkoon 4.17 on koottu tiedot kohdentamisen tarpeesta ja yksittäisiin vesimuodostumiin kohdistettavista toimenpiteistä. Taulukossa on lisäksi mallintamalla arvioitu vähentämis­tarve nykytoiminnoista syntyvälle fosfori- ja typpikuormalle (alle 10 %, 10–30 %, 30–50 % ja yli 50 % nykyisestä kuormituksesta). Se kertoo osaltaan ravinnekuormituksen vähentämiseksi suunnattavien toimenpiteiden tarpeesta. Arvio on luotettavin suurimmissa vesimuodostumissa, muissa vain suuntaa antava.

Taulukko 4 17. Ravinnekuormitusta vähentävien sekä muiden ekologista tilaa parantavien toimenpiteiden tarve Kuivajoen vesistöalueella: +++ hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (paine erittäin merkittävä), ++ hyödynnetään mahdollisimman kattavasti eri toimenpiteitä (paine yksin merkittävä), + hyödynnetään kustannustehokkaimpia toimenpiteitä (paine vähäinen ja/tai merkittävä yhdessä muiden paineiden kanssa), - painearvioinnin perusteella ei tarvetta toimenpiteille. Taulukossa ovat mukana myös vesimuodostumat, joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä ilman uusia toimenpiteitä tai toimenpiteiden tehostamista. Värikoodi vesimuodostuman nimiruudussa ilmentää ekologista tilaa (vihreä=hyvä, keltainen=tyydyttävä). Lapin vesimuodostumat on merkitty erikseen. Joissakin vesimuodostumissa saattaa ilmetä myöhemmin kunnostustarvetta, vaikka kunnostusta ei ole nykytilanteessa tunnistettu tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Maatalous

Vesistöalueella maatalouden kuormitus ei ole erityisen suurta. Luvussa 4.2.1 on esitetty alueelliset toimenpiteet, joita tulee kohdentaa vesimuodostumille taulukon 4.17 mukaisesti. Neuvonnalla voidaan kohdentaa toimenpiteitä tila- ja lohkokohtaisesti vesiensuojelullisesti tarkoituksen­mukaisesti.

Metsätalous

Koko suunnittelualueen metsätalouden vesienhoidon toimenpiteet on käyty läpi luvussa 4.2.1. Toimenpidettä ”Metsätalouden vesiensuojelun tehostaminen” kohdistetaan vesimuodostumille taulukon 4.17 mukaisesti. Toimenpiteessä huomioidaan myös vanhat ojitusalueet. Vedenpidätyskyvyn parantamiseksi toimenpide on kohdistettu neljälle vesimuodostumalle, jossa metsätalouden kuivatusten aiheuttama hydrologinen muutos on tunnistettu merkittäväksi paineeksi. Myös kunnostusojitusten suunnittelussa ja vesiensuojelussa sekä metsänuudistamisen suojavyöhykkeissä tulee huomioida vesiensuojelun tarve taulukon 4.17 mukaisesti ja suunnata niille myös metsänomistajien neuvontaa ja tiedotusta. Lisäksi rannikon läheisyydessä tiedotusta ja neuvontaa toteutetaan happamiin sulfaattimaihin liittyen.

Asutus

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa ranta- ja pohjavesialueilla toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään. Käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa. Muilla alueilla muutokset tehdään kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Merkittäväksi paineeksi haja-asutus on tunnistettu Heinijoen valuma-alueella.

Turvetuotanto

Kuivajoen valuma-alueelle on keskittynyt paljon turvetuotantoa (1 500 ha vuonna 2019), mutta merkittäväksi paineeksi se on tunnistettu ainoastaan Heinijoessa. Alueellisesti suunnitellut perustoimenpiteet koskevat kaikkea turvetuotantoa. Mahdollisilla uusilla turvetuotantoalueilla tulee olla ympärivuotinen pintavalutuskenttä tai vastaavan tehoinen vesiensuojelumenetelmä. Lupakäsittelyssä otetaan huomioon mahdollinen vesien tilatavoite sekä pohjamaiden aiheuttama vesistön happamoitumisriski.

Peruskuivatukset

Mahdollisissa hankkeissa pyritään luonnonmukaisiin menetelmiin ja vesiensuojelun tason parantamiseen. Rannikon läheisyydessä huomioidaan mahdolliset happamat sulfaattimaat.

Happamuuden hallinta

Happamuuden hallinnan toimenpiteet ja niiden tarve suunnittelualueella on kuvattu luvussa 4.2.1. Kuivajoen vesistöalueella tehokkaita toimenpiteitä ovat kuivatusolojen säätö eri sektoreilla, maataloudessa myös säätösalaojitus ja -kastelu. Toimenpiteiden toteutusta tehostaa happamuuteen ja sen torjuntaan liittyvä yleinen neuvonta ja tiedotus. Se on erityisen tärkeää rannikon läheisillä metsätalousalueilla. Turvemailta peräisin olevaan orgaaniseen happamuuteen tulee kiinnittää huomiota metsätaloudessa ja turvetuotannossa.

Rehevien järvien kunnostaminen

Kuivajoen alueella kunnostuksia on edelleen tarpeen toteuttaa Särkijärvellä.

Säännöstely

Ei tarvetta säännöstelykäytäntöjen kehittämiseen.

Kalan kulun edistäminen

Ei tarvetta kalankulun edistämiseen.

Virtavesikunnostukset

Tilatavoitteiden kannalta jokien rakenteellisiin kunnostuksiin ei ole tarvetta. Kunnostustoimet liittyvät aiemmin toteutettujen kunnostusten ylläpitoon. Pienten virtavesien kunnostuksia toteutetaan yhdestä kolmeen purolla, jotka valitaan hoitokauden aikana mm. inventointien perusteella.

Kiiminkijoelta Kuivajoelle ulottuvan suunnittelualueen kaikki toimenpiteet, niiden määrät ja kustannustiedot löytyvät kootusti luvusta 4.5.

Tilatavoitteen saavuttaminen

Maa- ja metsätaloudelle esitetyt täydentävät toimenpiteet tehostavat ravinne- ja kiintoainekuormituksen vähentämistä tarkoituksenmukaisesti kohdennettuina. Monien maatalouden toimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin viiveellä. Vanhoilta metsäojitusalueilta tulevan kuormituksen hallinta on haasteellista ja kuormitus tulee jatkumaan vielä pitkään.

Sulfaattimaiden hankekohtaiset täsmäkartoitukset sekä niiden perusteella tehtävät kuivatusratkaisut voivat edesauttaa vesistön pH-tason säilyttämistä riittävänä. Suunniteltujen tai toiminnassa olevien turvetuotantoalueiden kuivatussyvyyden, tuotannon loppuvaiheen (jälkihoito) ja jälkikäytön riittävällä ohjauksella varmistetaan se, ettei vesien tila heikkene happamuuden vuoksi. Turvemaiden metsätalouden ja turvetuotannon aiheuttama orgaaninen happamuus ja sen vaikutukset mm. eliöstöön eivät todennäköisesti merkittävästi vähene, vaikkakin turvetuotanto on vähenemässä alueella. Sulfaattimailla riskinä olevan sulfidi­peräisen happamuuden lisääntyminen rannikon läheisyydessä voitaneen käytettävissä olevin toimen­pitein estää.

Aiemmissa toimenpideohjelmissa on listattu vesimuodostumat, joiden tilatavoitteen saavuttamisvuotta lykättiin alkuperäisestä tavoitteesta (2015) vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Osassa vesimuodostumia syyt olivat teknisiä (esimerkiksi lupakäsittelyn hitaus tai tarvittavien menetelmien puuttuminen), osassa syynä olivat luonnonolosuhteet (mm. vesiympäristön hidas toipuminen etenkin, jos kuormitus on voimakasta tai jatkunut pitkään). Tilatavoitteen saavuttamisesta on nyt tehty uusi arvio (taulukko 4.18). Tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi toimenpiteitä on tärkeää jatkaa pitkäjänteisesti.

Taulukko 4.18. Arvio hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta Kuivajoen vesistöalueella. Taulukossa ovat mukana vesimuodostumat, joissa tavoitteen saavuttamisen ajankohtaa on aiemmin lykätty ja vesimuodostumat, joille se on nyt arvioitu ensimmäisen kerran. Perustelussa oletetaan, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan toteutetuksi hoitokauden aikana, ellei toisin ole merkitty.

Hyvän kemiallisen tilan tavoite on asetettu vuoteen 2027. Erityisten alueiden tavoitteet eivät aiheuta tarvetta poiketa vesienhoidon tavoitteista. Jo tavoitetilassa olevien vesimuodostumien tilan säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota koko vesistöalueella. Myös pienvesien tilan säilyminen tulee turvata.