-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.16 Hangaskangas, Oulu
Pohjavesialue sijaitsee Oulun keskustan itäpuolella Pikkaralassa. Pohjavesialue muodostuu laajasta ja suhteellisen tasaisesta harjusta, jonka aines on hiekkavaltaista. Alueen kokonaispinta-ala on 9,85 km2, josta pohjaveden muodostumisaluetta 6,27 km2. Harjun ydinosa sisältää ainesta karkeasta hiekasta kiviseen soraan. Länsiosassa karkeat kerrokset ovat ilmeisesti ohuita ja vähäisiä. Moreenikerrokset peittävät monin paikoin harjuainesta. Hienoa hiekkaa ja silttiä sisältävät rantakerrostumat ovat yleisiä alueen pintaosissa sekä laajalti reunaosissa. Pohjavettä muodostuu arviolta 4 000 m3/vrk. Luonteeltaan pohjavesialue on antikliininen eli ympäristöönsä vettä purkava. Pohjavettä purkautuu paikoitellen harjun reuna-alueelle. Pohjavesialueen kaakkoisreunalla pohjaveden on todettu olevan paineellista.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Laadultaan pohjavesi on jokseenkin hyvää lukuun ottamatta alueen luoteis- ja kaakkoisosia, missä rautapitoisuudet ovat korkeita. Alueella on viisi vedenottamoa, joista yksi on ollut poissa käytöstä korkean rautapitoisuuden vuoksi vuodesta 1995. Tie nro 22 (Oulu-Kajaani) kulkee pohjavesialueella 3,8 kilometrin matkalta, josta varsinaisella muodostumisalueella ja sen rajalla noin 1,8 kilometriä. Merkittäviä riskitekijöitä ovatkin sekä maanteitse että rautatietä pitkin tapahtuvat kuljetukset. Alueen itä- ja kaakkoisosaan, pääasiassa muodostumisalueen ulkopuolelle, sijoittuu maataloutta ja asutusta. Alueella on useita maa-ainestenottoalueita, mutta voimassa olevia ottolupia on vain yksi. Lisäksi alueella on toiminnassa oleva polttoaineiden jakeluasema ja tiilitehdas. Yhtenä riskitekijänä voidaan pitää maanalaisia öljysäiliöitä. Viime vuosina ei ole todettu ympäristönlaatunormit ylittäviä haitallisten aineiden pitoisuuksia.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2004. Vesienhoidon toimenpiteinä esitetään sen päivittämistä sekä tie- ja rataliikenteen pohjavesiriskien hallintaa. Vesilaitoksen ja toiminnanharjoittajien tulee jatkaa pohjaveden tarkkailua.
