4.1 Pintavesien tila

Kiiminkijoki–Kuivajoki-suunnittelualueeseen (5 720 km2) kuuluvat Kalimenojan, Kiiminkijoen, Iijoen, Olhavanjoen ja Kuivajoen vesistöt valuma-alueineen Oulujoen pohjoispuolella. Järviä on vähän. Alueen itäosaa luonnehtivat havu- ja sekametsät, länsiosaa metsien lisäksi laajat suoalueet.

Ekologinen tila 

Alueella on luokiteltu 309 järveä tai järven osaa ja 93 virtavesimuodostumaa. Järvistä 278 (järvien yhteen lasketusta pinta-alasta 88 %) ja virtavesistä 72 (uomien yhteen lasketusta pituudesta 74 %) luokittui hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan. Iijoen alaosa on nimetty voimakkaasti muutetuksi. Kuvasta 4.1 saa yleiskuvan vesien tilasta. Vesimuodostumakohtaiset tiedot ovat vesistöaluekohtaisissa luvuissa.

Kartta. Siinä on esitetty Kiiminkijoki-Kuivajoki-suunnittelualueen järvien ja virtavesien tila.

Kuva 4.1. Kiiminkijoki–Kuivajoki-suunnittelualueen vesimuodostumien ekologinen tila. Voimakkaasti muutetun Iijoen tila on esitetty suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan. Tarkemmat tiedot löytyvät vesistökohtaisista taulukoista.

Kemiallinen tila

Kaikkien suunnittelualueen pintavesimuodostumien kemiallinen tila on huono. Tämä johtuu siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuudet ylittävät asiantuntija-arviona niille asetetun ympäristönlaatunormin. Tilanne on sama kaikkialla Suomessa. Metalleista elohopealla on todettu ympäristönlaatunormien ylitys Puolangan Kivarinjärven ahvenissa vuonna 2011. Elohopean laatunormi voi ylittyä tyypillisimmin karuissa humusvesissä vesistöjen latvoilla ja se on pääosin peräisin laskeumasta ja huuhtoumasta. On huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on tiukka, vain puolet ravinnoksi käytettävälle kalalle asetetusta elohopean raja-arvosta.