3.4.2 Sotkamon reitti

Sotkamon reitti purkaa Oulujärveen vedet Nuasjärven–Kiimasjärven sekä Ontojärven-Lentuan osavaluma-alueilta (valuma-aluetunnukset 59.8–59.9). Kaikki reitin vesimuodostumat sijoittuvat Kainuuseen.

Reitillä on luokiteltu 161 järvi- ja 33 virtavesimuodostumaa. Järvistä 151 (98 %) ja virtavesistä 30 (93 %) on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa (taulukko 3.8). Osassa vesimuodostumia on tunnistettu merkittäviä ihmistoiminnoista aiheutuvia paineita ja riski ekologisen tilan heikentymisestä. Tilan säilyttämiseksi tarvitaan käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista tai uusia toimenpiteitä. Suurimmassa osassa vesimuodostumista riskiä ei ole, jolloin nykytilan säilyminen turvataan pääsääntöisesti nykyisillä toimenpiteillä, koko suunnittelualueella tehtävillä perus- ja muilla perustoimenpiteillä, koko alueelle esitettävillä vesienhoidon täydentävillä toimenpiteillä sekä valtakunnallisilla ja alueellisilla ohjauskeinoilla. Kajaaninjoki_Ontojoki sekä Ontojärvi_Nurmesjärvi on nimetty voimakkaasti muutetuiksi. Niiden tila on hyvä suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan.

Hyvä tai erinomainen ekologinen tila ei tarkoita, että vesimuodostuma olisi luonnontilainen tai että esimerkiksi kunnostustarvetta ei lainkaan olisi.

Taulukko 3.8. Sotkamon reitin hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa olevat vesimuodostumat. R = Tunnistettu tilan heikentymisen riski, HyMo = hydrologis-morfologiset muutokset. * voimakkaasti muutettu vesimuodostuma (tila suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan). Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella, Hg/Ni/Cd YM = elohopean/nikkelin/kadmiumin laatunormin ylitys mittausten perusteella, HgS= elohopean laatunormi silmällä pidettävä. Samannimisten vesimuodostumien erottamiseksi niille on merkitty lähivaluma-alueen tunnus ja nimi. Natura-alueista taulukkoon on nostettu joitain poimintoja.

Taulukossa 3.9 on tiedot vesistöalueen 13 vesimuodostumasta, joiden ekologinen tila on vuoden 2019 luokittelussa korkeintaan tyydyttävä. Näissä tilan parantaminen edellyttää aiemmin mainittujen toimenpidetyyppien lisäksi tunnistettuihin paineisiin kohdistettavia uusia vesienhoidon toimenpiteitä tai käynnissä olevien toimenpiteiden tehostamista. Myös kunnostustarvetta saattaa olla, vaikka taulukkoon sitä ei ole erikseen kirjattu. Suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus. Lisäksi joissakin vesimuodostumissa hydrologis-morfologiset tekijät, kuten vaellusesteet, ovat heikentäneet tilaa merkittävästi.

Vesien tilassa tapahtuneet muutokset

Sotkamon reitillä osassa vesimuodostumia tilaluokka on parantunut, osassa heikentynyt edellisestä luokittelusta. Muutos voi olla todellinen tai johtua siitä, että edellisen kierroksen luokittelu on tehty vähäisen aineiston, karttatarkastelun tai mallinnuksen perusteella ja uusimmassa luokittelussa on ollut käytettävissä uutta tai kattavampaa tietoa tilaluokan määrittelemiseksi. Muutoksen syy voi olla myös menetelmällinen.  

Taulukko 3.9. Sotkamon reitin vesimuodostumat, joiden ekologinen tila 2019 on korkeintaan tyydyttävä. HyMo = hydrologis-morfologiset muutokset. Ekologinen tila 2019 perustuu vuosina 2012–2017 kerättyyn aineistoon. L = kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys laskeuman ja luonnonolojen perusteella, Cd/Ni = kadmiumin /nikkelin laatunormin ylitys mittausten perusteella.

Huomioita kemiallisesta tilasta

Kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on huono johtuen siitä, että bromattujen difenyylieetteriden pitoisuudet ylittävät mallinnusten perusteella niille asetetun erittäin tiukan ympäristönlaatunormin. Humustyypin vesimuodostumissa ylittyy mallinnusten perusteella lisäksi elohopean ympäristönlaatunormi ahvenessa. Mittauksiin perustuvat tiedot elohopean, kadmiumin ja nikkelin ympäristönlaatunormien ylityksistä ja alituksista löytyvät taulukoista 3.8 ja 3.9. On kuitenkin huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on puolet pienempi kuin ravinnoksi käytettävän kalan elohopean raja-arvo.

Toimenpiteiden kohdentaminen 

Maa- ja metsätalouden toimenpiteet sekä monet muut ravinne-, kiintoaine- ja happamuuskuormitusta vähentävät toimenpiteet suunnitellaan lähtökohtaisesti laajoille alueille. Osa vesienhoidon toimenpiteistä, kuten esimerkiksi vesien kunnostaminen, säännöstelyn kehittäminen tai kalan kulun edistäminen kohdistetaan yksittäisiin vesimuodostumiin. Taulukkoon 3.10 on koottu tiedot kohdentamisen tarpeesta ja yksittäisiin vesimuodostumiin kohdistettavista toimenpiteistä. Taulukossa on lisäksi mallintamalla arvioitu vähentämis­tarve nykytoiminnoista syntyvälle fosfori- ja typpikuormalle (alle 10 %, 10–30 %, 30–50 % ja yli 50 %). Se kertoo osaltaan ravinnekuormituksen vähentämiseksi suunnattavien toimenpiteiden tarpeesta. Arvio on luotettavin suurimmissa vesimuodostumissa, muissa vain suuntaa antava. Sotkamon reitillä on tarvetta vähentää vesistöalueen latvoilla olevien pienten järvien ja jokien metsätalouden kiintoaine- ja ravinne­kuormitusta. Lisäksi pienissä järvissä on paikoin tarvetta sisäisen kuormituksen vähentämiselle.

Taulukko 3.10. Ravinnekuormitusta vähentävien sekä muiden ekologista tilaa parantavien toimenpiteiden tarve Sotkamon reitillä: +++ hyödynnetään kaikkia käytettävissä olevia keinoja (paine erittäin merkittävä), ++ hyödynnetään mahdollisimman kattavasti eri toimenpiteitä (paine yksinäänkin merkittävä), + hyödynnetään kustannustehokkaimpia toimenpiteitä (paine vähäinen ja/tai merkittävä yhdessä muiden paineiden kanssa), - painearvioinnin perusteella ei tarvetta toimenpiteille. Taulukossa ovat mukana myös vesimuodostumat, joiden hyvä tai erinomainen ekologinen tila on riskissä heikentyä ilman uusia toimenpiteitä tai toimenpiteiden tehostamista.  Värikoodi vesimuodostuman nimiruudussa ilmentää ekologista tilaa (vihreä=hyvä, keltainen=tyydyttävä). Joissakin vesimuodostumissa saattaa ilmetä myöhemmin kunnostustarvetta, vaikka kunnostusta ei ole nykytilanteessa tunnistettu tarpeelliseksi toimenpiteeksi.

Maatalous

Luvussa 3.2.1 on esitetty koko suunnittelualuetta koskevat maatalouden toimenpiteet. Niitä kohdennetaan taulukon 3.10 mukaisesti. Haatajanjärven valuma-alueelle rakennetaan kunnostussuunnitelmassa esitettyjä kosteikkoja peltoalueilta tulevien ravinnehuuhtoumien pidättämiseksi. Räätäjärven valuma-alue on ollut osana Sotkamon alueella tehtyä kosteikkojen ja suojavyöhykkeiden yleissuunnittelua. Suunnitelmassa esitettyjen kohteiden toteutusta edistetään maatalouden vesiensuojelun tehostamiseksi.

Metsätalous

Luvussa 3.2.1 on esitetty koko suunnittelualuetta koskevat metsätalouden toimenpiteet. Niitä kohdennetaan taulukon 3.10 mukaisesti.

Happamuuden hallinta

Happamuuden hallinnan toimenpiteet ja niiden tarve suunnittelualueella on kuvattu luvussa 4.2.1. Sotkamon reitillä maankäytössä ja sen ohjauksessa otetaan huomioon mustaliuskealueiden aiheuttamat happamuus- ja metallikuormitusriskit.

Asutus

Kiinteistökohtaisten jäteveden käsittelyjärjestelmien käyttöä ja ylläpitoa ranta- ja pohjavesialueilla toteutetaan sen mukaisesti kuin vuoden 2017 lainsäädäntömuutoksessa edellytetään. Käsittelyä tehostetaan säännösten vaatimukset täyttäviksi niillä kiinteistöillä, joilla käsittelyvaatimuksista saatu poikkeus tai vapautus raukeaa. Muilla alueilla muutokset tehdään kiinteistön peruskorjausta vastaavan remontin yhteydessä. Erityisesti tarvetta toimenpiteille on Räätäjärvessä ja Syväjärvessä (taulukko 3.10).

Kaivostoiminta

Kaivostoiminnassa sovelletaan kulloinkin parasta käyttökelpoista tekniikkaa jätevesien kuormituksen vähentämiseksi. Merkittäväksi paineeksi kaivosvesien hallinta on todettu Kolmisopessa sekä Jormasjärvessä.

Virtavesien kunnostukset

Kesselinjoki_Kälkäjoki_Kolpakanjoki_Kuusijoki vesimuodostumassa kartoitetaan virtavesikutuisten kalojen elinympäristön parantamistarpeet ja tehdään tarvittavia kunnostustöitä. Kolmisopen säännöstelypadon ohittavan vaellusväylän tarve selvitään ja toimenpide toteutetaan tarvittaessa.

Järvikunnostukset

Järvikunnostuksia esitetään Ruokojärveen ja Särkiseen. Näissä järvissä on tavoitteena toteuttaa sisäistä kuormitusta vähentäviä toimenpiteitä.

Koko Oulujoen vesistön muodostaman suunnittelualueen kaikki toimenpiteet sekä niiden määrä- ja kustannustiedot löytyvät kootusti luvusta 3.5.

Tilatavoitteen saavuttaminen

Maa- ja metsätaloudelle esitetyt täydentävät toimenpiteet tehostavat selkeästi ravinne- ja kiintoaine­kuormituksen vähentämistä laajamittaisesti käyttöön otettuina. Mikäli lannan levitysalaa saadaan laajennettua, peltojen fosforipitoisuudet voivat ajan mittaan laskea. Fosforipitoisuuden aleneminen pellossa on kuitenkin hidasta, joten huuhtoumatkin pienenevät hitaasti. Osa muistakin maatalouden toimenpiteiden vaikutuksista näkyy viiveellä. Vanhoilta metsänojitusalueilta tulevan kuormituksen hallinta on haasteellista.

Järvien sisäisen kuormituksen vähentämistoimenpiteenä esitetään yleensä vähempiarvoisen kalan tehokalastusta. Vääristyneen kalakannan rakenteen korjaaminen edellyttää kalamassan tehokasta poistoa ja yllä pitävää hoitokalastusta. HyMo-toimenpiteillä parannetaan kalojen vaellusyhteyksiä sekä elinympäristön rakennetta. Vaikka toimenpidevalikoima ja toteutus olisi onnistunut, niin tulokset näkyvät vasta viiveellä.   

Aiemmissa toimenpideohjelmissa on listattu vesimuodostumat, joiden tilatavoitteen saavuttamisvuotta lykättiin alkuperäisestä tavoitteesta (2015) vuoteen 2021 tai vuoteen 2027. Osassa vesimuodostumia syyt olivat teknisiä (esimerkiksi lupakäsittelyn hitaus tai tarvittavien menetelmien puuttuminen), osassa syynä olivat luonnonolosuhteet (mm. vesiympäristön hidas toipuminen etenkin, jos kuormitus on voimakasta tai jatkunut pitkään). Tilatavoitteen saavuttamisesta on nyt tehty uusi arvio (taulukko 3.11). Särkijärvi_Syväjärvessä tilatavoitteen saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä ei ole realistinen tavoite. Tämän vuoksi ja myös tilan ylläpitämiseksi toimenpiteitä on tärkeää jatkaa pitkäjänteisesti.

Taulukko 3.11. Arvio hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta Sotkamon reitin vesimuodostumissa. Taulukossa ovat mukana vesimuodostumat, joissa tavoitteen saavuttamisen ajankohtaa on aiemmin lykätty ja vesimuodostumat, joille tavoitteesta poikkeamista on nyt arvioitu ensimmäisen kerran. Lisäksi taulukkoon on merkitty kemialliseen tilaan vaikuttavan elohopean ympäristönlaatunormin ylitys (L = laskeuman ja luonnonolojen perusteella) sekä nikkelin ja kadmiumin ylitys mittausten perusteella (Ni/Cd). Perustelussa oletetaan, että kaikki esitetyt toimenpiteet saadaan toteutetuksi hoitokauden aikana, ellei toisin ole merkitty.

Bromattujen difenyylieettereiden ja elohopean hyvän tilan tavoite on asetettu vuoteen 2027. Nikkelin ja kadmiumin pitoisuudet Kolmisopessa, Jormasjärvessä sekä Tuhkajoki-Korentojoessa tulevat alittamaan niille asetetut ympäristönlaatunormit vuoteen 2027 mennessä.

Erityisten alueiden tavoitteet eivät aiheuta tarvetta poiketa vesienhoidon tavoitteista. Jo tavoitetilassa olevien vesimuodostumien tilan säilyttämiseen tulee kiinnittää huomiota koko vesistöalueella. Myös pienvesien tilan säilyminen tulee turvata.