-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
Pohjavesialueen kohdalle sijoittuu osittain Puolangan keskustaajama. Pohjavesialueen koko on 1,39 km2, josta varsinaista muodostumisaluetta 0,67 km2. Pohjavesialue muodostuu etupäässä kivisestä sorasta ja hiekasta. Pohjoisreunalla on hienoa hiekkaa ja silttiä. Alueella muodostuu laskennallisen arvion mukaan pohjavettä noin 500 m3/vrk.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Pohjavesialueella sijaitsee Puolangan varavedenottamo. Alueen pohjavedelle muodostavat riskin pilaantuneen maaperän kohteet, kuten vanha tielaitoksen varikko ja Metsähallituksen varastoalue. Varikkoalue on kunnostettu, mutta jälkitarkkailussa kohteen lähistön pohjavedessä on yhä todettu öljyhiilivetyjä. Muun muassa tämän perusteella muodostuma on luokiteltu riskipohjavesialueeksi. Lisäksi alueella on useita öljysäiliöitä ja tiesuolavarasto. Vedenottamolla vedenlaatu on hyvä ja pohjaveden voidaan katsoa olevan hyvässä määrällisessä ja kemiallisessa tilassa.
Toimenpiteet
Pohjavesialueella sijaitsevalla Matti-kohteella tulee tehdä maaperän ja pohjaveden pilaantuneisuusselvitys. Aiemmin kunnostetun PIMA-kohteen pohjavesitarkkailua jatketaan, ja alueella tulee tehdä lisäselvityksiä, mikäli seurannassa havaitaan nousevia öljyhiilivetypitoisuuksia. Myös tiesuolauksen vähentäminen ja vähemmän haitalliseen liukkaudentorjunta-aineeseen siirtyminen on nähty tarpeellisena 1,1 km matkalta. Kiinteistökohtaisten öljysäiliöiden kuntoarvioinneissa, kunnostuksissa ja purkamisessa ohjataan hyödyntämään kotitalousvähennystä.
