-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
Pohjavesialue kuuluu luode–kaakko-suuntaiseen Vihannin harjujaksoon, joka alkaa Raahen seudulta ja jatkuu Vihannin taajaman ohi kaakkoon. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 10,5 km2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta 5,76 km2. Harjun karkea ydinosa on pääosin kivistä soraa ja hiekkaa. Hienoja rantakerrostumia on levinnyt laajalti harjun ympäristöön, etenkin Heposuon pohjois- ja luoteispuolelle sekä Selänmäen koillispuolelle Olkijokeen rajoittuville alueille. Pohjavettä muodostuu arviolta 3 500 m3/vrk. Pohjavesialue saa täydennystä ympäristöstä tulevasta valunnasta. Pohjaveden päävirtaussuunta on luode.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Laadultaan pohjavesi on hapanta ja hyvin pehmeää. Rauta- ja mangaanipitoisuudet ovat yleensä varsin korkeita. Laadun ohella pohjaveden käyttöönottoa vaikeuttaa laajoilla alueilla lajittuneiden maakerrosten vähäinen paksuus ja hienorakeisuus. Pohjavesialueella on kolme vedenottamoa, joista uusimmalle on myönnetty vedenottolupa vuonna 2019. Muista vedenottamoista ei viime vuosina ole otettu vettä. Alueelle sijoittuu lentokenttä ja ampumarata sekä asutusta. Alueelle on myös kohdentunut voimakasta maa-ainestenottoa. Osa maa-aineksista on otettu pohjavedenpinnan alapuolelta. Raahen Vesi Oy on kunnostanut osan vanhoista ottoalueista uuden vedenottamonsa läheisyydessä. Valtatie 8 kulkee Palokangas-Selänmäki B -pohjavesialueella noin kolmen kilometrin matkan. Vuonna 2018 keskimääräinen vuorokausiliikenne oli kyseisellä osuudella 6 236, josta raskasta liikennettä 582. Lähimmillään 150 metrin päässä pohjavedenottamosta kulkevan valtatie 8:n luiskiin on tehty kesällä 2000 luiskansuojaus bentoniittimatolla ja suojaverhouksella Olkijoelta pohjavesialueen länsirajalle. Alueella käytetään liukkaudentorjunnassa osittain kaliumformiaattia. Kloridin raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia on havaittu muutamassa pohjavesialueelle sijoittuvassa tarkkailupisteessä.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle vuonna 2001 laadittu suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2019. Vesienhoitokaudelle 2022–2027 on esitetty toimenpiteinä vuonna 2000 tehdyn valtatie 8 pohjavesisuojauksen kunnon tarkistamista ja mahdollisesti siihen tarvittavia toimenpiteitä. Lisäksi ampumaradan pilaantuneisuus tulee selvittää ja toiminnalle hakea ympäristölupa. Lentokentän polttoainesäiliöalueen ja vieraslentokoneiden säilytyshallin pilaantuneisuus tulee selvittää. Liikenteen liukkaudentorjunnan pohjavesivaikutusten seurantaa sekä öljysäiliöiden tarkistusten ja hallitun käytöstä poiston lisäämistä edistetään ohjauskeinoin.
