7.2.9 Vedenotto

Vesilain pohjaveden muuttamiskiellon ja vedenoton luvanvaraisuuden ja vaikutusten seurannan ansiosta pohjavedenotto ei yleensä aiheuta uhkaa pohjaveden hyvälle tilalle. Pohjaveden muodostumismäärään nähden liiallisen vedenoton seurauksena tapahtuva vedenpinnan lasku ja virtaaman väheneminen voi kuitenkin olla haitallista pienissä vesistöissä sekä pohjavedestä riippuvaisissa lähde- ja suoekosysteemeissä. Vedenotto on tunnistettu kohtalaiseksi riskiksi kahdella pohjavesialueella.

Vesienhoitoalueella talousvesi otetaan pohjavesistä lukuun ottamatta vesienhoitoalueen suurinta veden­käyttäjää, Oulun kaupunkia. Se ottaa raakaveden Oulujoesta (Kurkelanrannan ja Hintan vedenottamot). Taulukossa 7.6 on esitetty pohjavedenotto kunnittain vuonna 2019. Osa Pohjois-Pohjanmaan kunnista, kuten Alavieska, Nivala, Pyhäjoki ja Tyrnävä, ostavat kaiken tai lähes kaiken tarvitsemansa veden naapurikuntien vesilaitoksilta, mikä selittää kuntien puuttumisen taulukosta tai otettavan pohjaveden vähäisyyden. Suuria, myös naapurikuntiin vettä myyviä vesiosuuskuntia ovat muun muassa Vihannin vesi Oy sekä Kalajokilaakson alueella toimiva Vesikolmio Oy.

Kainuun suurimmat vedenottamot ottivat yhteensä 4,5 milj. m³ pohjavettä vuonna 2018. Toiminnassa oli ainakin 39 merkittävää ottamoa. Kaikkien kuntien tiedot eivät ole päivittyneet VEETI-järjestelmään täydellisinä, joten pieniä, toiminnassa olevia ottamoita lienee jokunen enemmän. Kajaaniin on lisäksi johdettu vettä keskimäärin 150 000 m³ vuodessa Pohjois-Savon Vieremän kunnasta. Myös pienet kylävedenottamot ovat vedenhankinnassa tärkeitä. Vesijohtoverkoston ulkopuolisilla asuma-alueilla väestö on kiinteistökohtaisen vedenhankinnan varassa.

Lapin alueella sijaitsevista kunnista Posio, Ranua ja Salla sijaitsevat osittain vesienhoitoalueella. Posion suurin vedenottajataho on Posion vesi ja lämpö Oy. Kunnan halki kulkee suuri saumaharjujakso, ja alueen potentiaaliset pohjavesivarat ovatkin Lapin merkittävimpiä. Ranualla suurin vedenottajataho on Ranua infra Oy. Sekä Posiolla että Ranualla on lisäksi useita pieniä vesiosuuskuntia. Sallan osalta vesienhoitoalueelle sijoittuu kolme vesiosuuskunnille kuuluvaa vedenottamoa, joiden yhteenlaskettu vedenottomäärä on noin 28 000 m³/d.

Taulukko 7.6. Yhdyskuntien pohjavedenotto Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla kunnittain sekä Lapissa Posion, Ranuan ja Sallan kunnissa Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella vuonna 2019. Kunta on vesilaitoksen sijaintikunta (VEETI/2020).