-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
Koutajoki–Vienan Kemi -suunnittelualueeseen (6 212 km2) kuuluvat itään laskevien Vienan Kemin ja Koutajoen latva-alueet. Osa Koutajoen latvavesistöalueesta sijoittuu maantieteellisesti Koillis-Lapin alueelle, minkä vuoksi Tuntsajoki on käsitelty Kemijoen toimenpideohjelmassa. Aluetta luonnehtivat metsät, harva asutus ja erämaisuus.
Ekologinen tila
Suunnittelualueella on luokiteltu 152 järveä tai järven osaa ja 21 jokea tai joen osaa. Järvistä 144 (järvien yhteen lasketusta pinta-alasta 98 %) ja virtavesistä 20 (uomien yhteen lasketusta pituudesta 99 %) luokittui hyvään tai erinomaiseen ekologiseen tilaan. Kuvasta 5.1 saa yleiskuvan vesien tilasta. Vesimuodostumakohtaiset tiedot ovat vesistöaluekohtaisissa luvuissa.
Kuva 5.1. Koutajoen ja Vienan Kemin pintavesien ekologinen tila. Tarkemmat tiedot löytyvät vesistökohtaisista taulukoista.
Kemiallinen tila
Kaikkien vesimuodostumien kemiallinen tila on huono. Tämä johtuu siitä, että bromattujen difenyylieettereiden pitoisuus ylittää asiantuntija-arviona niille asetetun ympäristönlaatunormin. Tilanne on sama kaikkialla Suomessa. Muista kemialliseen tilaan vaikuttavista aineista on todettu elohopean laatunormin ylitys Pesosjärven ahvenissa. On kuitenkin huomattava, että kemiallisen tilan määrittelyssä elohopean laatunormi on tiukka, vain puolet ravinnoksi käytettävälle kalalle asetetusta elohopean raja-arvosta. Ahventen elohopeapitoisuuksia mitattiin myös Muojärvessä, mutta siellä pitoisuudet jäivät selvästi alle elohopean ympäristönlaatunormin.
