-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
Pitkäkankaan pohjavesialue sijaitsee noin neljä kilometriä Haapajärven keskustasta kaakkoon, Hautaperän tekojärven länsipuolella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 13,06 km2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta 4,42 km2. Pohjavesialue on tyypiltään pitkittäisharjudeltakompleksi, joka on syntynyt kahden jääkielekkeen väliseen saumaan niin sanottuna saumaharjuna. Harju on luoteisosistaan kerrostunut kallioperän heikkousvyöhykkeeseen ja on näiltä osin peittynyt hienojakoisten sedimenttien alle. Harjun kerrospaksuudet ovat paikoin jopa 50 metriä. Lievealueet ovat hiekkaa ja hienoa hiekkaa. Paikoin esiintyy hienojakoisia välikerroksia, joten orsiveden esiintyminen on mahdollista. Pohjavesialue on tyypiltään pääosin ympäristöönsä vettä purkava, mutta heikkousvyöhykkeen alueella harju kerää vettä ympäristöstään. Pohjavesi virtaa kaakosta luoteeseen ja purkautuu lähteistä alueen luoteisosassa. Alue on määritetty 1E-luokkaan. Pohjavettä muodostuu arviolta 4 000 m3/vrk.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Pohjavesi on laadultaan hyvää ja vesimuodostuma soveltuu erinomaisesti vedenhankintaan. Alueen luoteisosassa on kaksi alueen vedenhankinnan kannalta tärkeää vedenottamoa. Pohjavesialueella sijaitsee yli 100 hehtaaria peltoa. Peltoviljelykset ja eläinsuojat ovat keskittyneet pohjavesialueen luoteisosaan, jossa on tavattu hyvin pieniä, mutta ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia torjunta-aineita (pestisidit). Pohjavesialueen luoteisosassa on toiminut 1970-luvulle saakka Pitkäkankaan kreosoottikyllästämö. Kyllästämöalueen maaperää ja pohjavettä on kunnostettu ja maaperän tilan tietojärjestelmään se on merkitty kohteeksi, jolla ei ole kunnostustarvetta tai maankäyttörajoitetta. Orsivesikerroksen pohjaveden arseenipitoisuuden tarkkailu on lopetettu tilanteessa, jossa arseenipitoisuus oli 0,016 mg/kg. Alueella on toiminut kuorma-autovarikko, jossa haitallisina aineina ovat pesuaineet. Pohjavesialueella on kaksi voimassa olevaa maa-aineksen ottolupaa, jotka on myönnetty vastikään. Toiselle kohteelle on myönnetty ympäristölupa kiviainesten murskaukseen. Pohjavesimuodostuma on luokiteltu hyvään tilaan.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle on laadittu suojelusuunnitelma vuonna 2011. Hyvän tilan säilyttämiseksi esitetään suojelusuunnitelman päivittämistä, peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteiden tekemistä yhteensä viiden hehtaarin suuruisella alueella sekä eläinsuojelun ympäristölupien mukaisia suojelutoimenpiteitä. Pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella sijaitsee karjatila, jolla ei ole ympäristölupaa. Vähäisemmälläkin toiminnalla on YSL 28§:n mukaan oltava ympäristölupa, mikäli toiminta sijoitetaan tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle ja toiminnasta voi aiheutua pohjaveden pilaantumisen vaara.
