7.4.8 Kempeleenharju, Kempele

Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 28,31 km², josta pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta 17,98 km². Alue muodostuu rantavoimien muokkaamasta harjusta, jonka ydinosa sisältää karkeaa hiekkaa ja soraa. Lievealue sisältää etupäässä hiekkaa, paikoin silttiä. Lievealueen hienoja aineksia on levinnyt laajalle varsinkin alueen länsi- ja luoteisosissa. Ydinosan vedenläpäisevyys on hyvä ainakin alueen keski- ja kaakkoisosassa. Alueen luoteisosassa aineksen lajittuneisuus ja siten myös vedenläpäisevyys on heikompi. Pohjavettä muodostuu arviolta 10 000 m³/vrk. Pohjavesialue saa merkittävää täydennystä vesivaroihin valunnasta, joka tulee varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelta lännestä ja pohjoisesta.

Vedenotto ja riskitoiminnot

Laadultaan pohjavesi on pehmeää ja lievästi hapanta. Pohjavesialueella on kolme vedenottamoa, joista uusin, Honkasalmen vedenottamo, on otettu käyttöön vuonna 2012. Vedenottoluvat mahdollistavat yhteensä 7 700 m³/vrk vedenoton. Alueelle sijoittuu lukuisia toimintoja sisältäen lähes kaikki Kempeleen taajamatoiminnot. Valtatie 4 kulkee pohjavesialueen halki 2,7 kilometrin matkalta ja vilkkaasti liikennöity rautatie noin kahden kilometrin matkalta. Radan varressa oleva ratapiha on otettu käyttöön pari vuotta sitten. Alueelle sijoittuu kaksi toiminnassa olevaa polttonesteiden jakeluasemaa, ampumarata, hautausmaa sekä runsaasti asutusta ja liiketoimintaa. Koska Kempeleen kunnan taajama-asutus sijoittuu pitkälti pohjavesialueelle, on alueella yli 400 öljysäiliötä. Niistä pääosa on kiinteistökohtaisia lämmitysöljysäiliöitä, joiden tilavuus on yleensä muutamia tuhansia litroja. Suurempia säiliöitä on lämpökeskuksilla ja huoltamoilla. Uusia kiinteistökohtaisia öljysäiliöitä ei ole tulossa, koska ympäristönsuojelumääräykset sen kieltävät. Öljysäiliöiden runsas määrä aiheuttaa kuitenkin suuren riskin pohjavesialueelle. Lisäksi merkittävä osa pohjavesialueen pinta-alasta (17 %) on viljeltyä. Vaikka alueella on todettu ammoniumtypen ja kloridin ympäristölaatunormin ylittäviä pitoisuuksia, on alue luokittunut hyvään tilaan.

Toimenpiteet

Pohjavesialueelle vuonna 1999 laadittu suojelusuunnitelma on päivitetty vuonna 2018. Alueella on useita maaperän tilan tietojärjestelmän kohteita, joista osa vaatii lisäselvityksiä tai kunnostustoimenpiteitä. Näistä esimerkkeinä ovat Kangastien vanha kaatopaikka, jonka mahdolliset sisältämät öljypitoisuudet on tutkimatta, sekä Oulun Kemiallinen Pesula Ollakassa, jossa haitta-aineena on arvioitu olevan perkloorietyleeni. Liikenteeseen liittyen on tarvetta jatkaa pohjavesivaikutusten seurantaa jo olemassa olevista havaintoputkista, vähentää suolausta mahdollisuuksien mukaan sekä siirtyä vähemmän haitallisiin liukkaudentorjunta-aineisiin (kaliumformiaatti). Pohjavesialueen vedenottamoista Tuohinon ja Monkkasen vedenottamoiden suoja-aluemääräykset on esitetty päivitettäväksi, koska määräykset ovat vanhentuneet nykyiseen lainsäädäntöön nähden. Peltoviljelyn pohjavesien suojelutoimenpiteitä on esitetty 239 hehtaarille, joka vastannee pohjaveden muodostumisalueella olevaa peltoalaa. Lisäksi pelto-ojituksille on esitetty ojitushaittojen ehkäisemistä. Koska Kempeleenharju on riskipohjavesialue, jolla sijaitsee teollisuus- ja yritystoimintaa, tulee ympäristölupamääräyksissä huomioida riittävästi pohjavesien suojelu. Tarvittaessa lupaehtoja tulee päivittää. Pohjavesien suojelua tulee edistää kaavoituksen kautta muun muassa rajoittamalla rakennetun alueen pinta-alaa pohjavesialueella, ja ohjaamalla riskitoimintoja vähemmän herkille alueille. Kiinteistökohtaisten öljy­säiliöiden kuntoarvioinneissa, kunnostuksissa ja purkamisessa ohjataan hyödyntämään kotitalous­vähennystä.