3.2.4 Kunnostukset

Rehevien järvien kunnostus

Ekologisen tilan parantumista voidaan edistää kunnostustoimenpiteillä niissä järvissä, joissa on arvioitu keskeiseksi paineeksi sisäinen kuormitus tai muu rehevöityminen, tai sekä sisäinen kuormitus että muista sektoreista kohdistuva ulkoinen kuormitus. Kunnostustoimenpiteet valitaan tapauskohtaisesti kunnostus­suunnittelun yhteydessä tehtävien selvitysten perusteella. Toimia ovat mm. vedenpintojen nosto, biomanipulaatio, ruoppaukset, veden tai sedimentin kemiallinen käsittely, niitot, hapetus tai ilmastus sekä kunnostuksiin valuma-alueella yhdistettävät muiden sektoreiden vesiensuojelurakenteet (esimerkiksi kosteikot, laskeutusaltaat, putkipadot, ennallistamiset, jätevesijärjestelmien päivitys).

Oulujoen vesistöalueella suurten rehevien järvien (pinta-ala yli 5 km²) kunnostuksia ei ole esitetty. Pienten rehevien järvien (pinta-ala alle 5 km²) kunnostuksia toteutetaan kuudella nimetyllä kohteella, mm. Ahmasjärvellä ja Iso-Vuotungilla sekä alueellisena toimenpiteenä kymmenellä nimeämättömällä kohteella, jotka tarkentuvat hoitokauden aikana.

Virtavesien elinympäristökunnostus

Jokien kunnostus-, kunnostusselvitys- tai -suunnittelutarvetta on yksittäisissä sivujoissa Oulujärven alapuolisella alueella ja Kainuussa usealla peratulla, mutta edelleen kalataloudellisesti kunnostamattomalla tai heikosti uittokunnostetulla kohteella. Voimakkaasti muutetun pääuoman kunnostustarvetta tulee selvittää tarkemmin. Oulujärven alapuolisen alueen kunnostukset eräillä sivujoilla liittyvät myös tilatavoitteen saavuttamiseen, mutta pääosin osa-alueen jokien kunnostuksilla turvataan tilan säilymistä tai edistetään alueellista tavoitetta, kuten vaelluskalakantojen parantamista. Tällä voidaan vaikuttaa kyseisen vesi­muodostuman lisäksi myös siihen yhteydessä olevien vesistöjen kalakantoihin. Vuolijoen valuma-alueelle on laadittu kunnostussuunnitelma, mutta toimenpiteitä ei ole vielä toteutettu.

Joen elinympäristökunnostuksissa kunnostusmenetelminä käytetään mm. syvyys- ja virtausolosuhteiden monipuolistamista kiveämisen, suisteiden, kynnysten ja syvänteiden avulla, kutusorakoiden kunnostamista tai niiden määrän lisäämistä, liettymien poistamista sekä huokoisten ja suojaisten poikasalueiden luomista. Puumateriaalia lisätään virta-alueille pohjaeliöstön kehittymisen nopeuttamiseksi sekä karikkeen pidätyskyvyn parantamiseksi. Kuivilleen jääneitä uomanosia tai sivu-uomia vesitetään sekä virtavesielinympäristön lisäämiseksi että maa- ja vesiympäristön vuorovaikutuksen kasvattamiseksi. Raskaasti peratuilla kohteilla kunnostusmenetelmiä voivat olla lisäksi suoristetun rantaviivan monimuotoistaminen, suvantoalueiden leventäminen, rantasuojauksien muuttaminen luonnonmukaisiksi tai monimuotoisten tekokoskien rakentaminen vesitettyjen alueiden, suvantojen vesisyvyyden ja koskiympäristön lisäämiseksi. Joki­kunnostusten käyttöön ja ylläpitoon voi kuulua liettymien poistoa tai kutusorakoiden puhdistusta, suisteiden korjauksia ja vedenpinnan korkeuksien kannalta tärkeiden rakenteiden kuten kynnysten korjauksia.

Muuttuneita, kunnostuksen tarpeessa olevia puroja on runsaasti Kainuussa. Vain pieni osa puroista on nimetty vesimuodostumiksi. Purojen kunnostustarveselvityksiä on tehty enimmäkseen Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteillä, vähemmän Oulujärven lähialueella, joskin kuluvan hoitokauden lopulla purokunnostuksia on tehty juuri Oulujärven pohjoispuolella. Oulujärven alapuolisella alueella on purovesistöjä, joiden tilan tiedetään muuttuneen, ja joissa esiintyy muun muassa alueelle harvinaista purotaimenta ja -nahkiaista. Suunnittelualueelle esitetään kaikkiaan 41 puron tai pienen virtaveden kunnostusta. Vain kaksi puroista on nimetty ennalta. Loput valitaan myöhemmin mm. inventointien ja ARVOVESI-hankkeen sekä alueen yhteistyötahoilta saatavien tietojen perusteella. Lisäksi kunnostusten ylläpitona huomioidaan toimet Hupisaarten puroilla. Kunnostustoimenpiteinä puroilla käytetään pääosin samoja menetelmiä kuin jokien kunnostuksissa, mutta lisäksi käytetään hiekoittumista ja liettymistä estäviä ja rakenteita sekä jokia runsaammin kunnostuksen jälkeisen alkuvaiheen kehitystä edistävää puumateriaalia. Purokunnostuksissa korostuvat muiden sektoreiden toimenpiteet valuma-alueen vesiensuojelussa ja vedenpidätyskyvyn parantamisessa.

Norot, lähteet ja lammet

Purokunnostusten yhteydessä on ajoittain mahdollista kunnostaa purojen varsilla tai latvoilla sijaitsevia pieniä lampia esimerkiksi veden nostolla. Toimenpidemääriä ei kuitenkaan tässä yhteydessä voida esittää. Maankäytön kuten metsä- ja maataloussektoreiden toimien seurauksena hävinneitä noroja tai lähteitä ei voida juuri palauttaa, mutta lähteistä joidenkin tilaa voitaneen parantaa tai uusia noroja synnyttää esimerkiksi suoalueiden tai kosteikkojen ennallistamisen yhteydessä. Norojen, lähteiden ja lampien tilaa tai säilymistä edistetään lähinnä maankäyttöön liittyvien sektoreiden toimenpiteiden ja erityisesti niiden ohjauksen avulla. Myös vesistöjen kunnostusten yhteydessä huomioidaan valuma-aluetoimien suunnittelussa norojen, lähteiden ja lampien kunnostus- ja suojelumahdollisuudet.