-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 1,75 km2, josta varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta 0,97 km2. Alue muodostuu rantavoimien muokkaamasta harjusta, jonka ydinosa sisältää karkeaa hiekkaa ja soraa. Lievealue sisältää etupäässä hiekkaa, paikoin silttiä. Lievealueen hienoja aineksia on levinnyt laajalle varsinkin alueen länsi- ja luoteisosissa. Ydinosan vedenläpäisevyys on hyvä ainakin alueen keski- ja kaakkoisosassa. Luoteisosassa aineksen lajittuneisuus ja näin ollen vedenläpäisevyys on heikompi. Pohjavettä muodostuu arviolta 1 200 m3/vrk. Pohjavesialue saa merkittävää täydennystä vesivaroihinsa varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelta lännestä ja pohjoisesta tulevasta valunnasta.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Pohjavesi on laadultaan pehmeää ja lievästi hapanta. Pohjavesialueella sijaitsee neljä vedenottamoa, joista Karhukangas I on viime vuosina ollut käytössä. Vedenottomäärissä on ollut ajoittain ylityksiä. Pohjavesialueelle sijoittuu vanhoja maa-ainestenottoalueita, joilla maa-ainestenotto on ulottunut lähelle pohjaveden pinnan tasoa siten, etteivät suojakerrospaksuudet ole riittävät. Alueelle sijoittuu myös kohtalaisen laajoja, viljeltyjä peltoalueita. Erityisesti pohjavesialueen itäreuna on voimakkaasti ojitettua. Kantatie 88 kulkee pohjavesialueella noin kahden kilometrin matkalta, varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolella. Alueella on havaittu kohonneita kloridin ja nitraatin pitoisuuksia, mutta raja-arvot eivät ylity. Pohjavesialue on hyvässä tilassa.
Toimenpiteet
Alueelle on laadittu suojelusuunnitelmaa vuonna 2019. Hyvän tilan säilyttämiseksi esitetään Karhukankaan vedenottamoiden kuormittamisen tasaamista ja lupaehtojen noudattamista. Lisäksi esitetään lopetettujen kauppojen entisten polttoaineiden jakelupisteiden pilaantuneisuuden selvittämistä.
