-
- 5.1 Suunnittelualueen pintavesien tila
- 5.2 Toimenpiteiden valinnassa, mitoituksessa ja toteutuksessa huomioitavaa
- 5.2.1 Kuormittava toiminta
- 5.2.2 Vedenotto
- 5.2.3 Vesistöjen säännöstely ja rakentaminen
- 5.2.4 Kunnostukset
- 5.3 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 5.4 Toimenpiteet vesistöalueittain
- 5.5 Yhteenveto koko suunnittelualueen toimenpiteistä
-
- 6.1 Rannikkovesien tila
- 6.2 Rannikkovesiin kohdistuvan kuormituksen lähteet
- 6.3 Vesirakentaminen ja säännöstely
- 6.4 Erityiset alueet ja muut erityiskohteet
- 6.5 Vesien tilassa tapahtuneet muutokset
- 6.6 Toimenpiteiden tarve ja kohdentaminen
- 6.7 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
- 6.8 Arvio tilatavoitteen saavuttamisesta
-
- 7.1 Taustaa toimenpiteiden suunnittelulle
- 7.2 Pohjavedelle riskejä aiheuttava toiminta
- 7.3 Pohjavesien tila
-
7.4 Toimenpiteet riskialueittain
- 7.4.1 Pitkäkangas, Haapajärvi
- 7.4.2 Karhukangas, Haapavesi
- 7.4.3 Nevalanmäki, Haapavesi
- 7.4.4 Mäntykangas, Hyrynsalmi
- 7.4.5 Multimäki, Hyrynsalmi
- 7.4.6 Matinmäki-Mustikkamäki, Kajaani
- 7.4.7 Kourinkangas A, Kalajoki
- 7.4.8 Kempeleenharju, Kempele
- 7.4.9 Mammankaivo, Kuhmo
- 7.4.10 Multikangas, Kuhmo
- 7.4.11 Kirkonkylä, Kuusamo
- 7.4.12 Porkankangas, Kärsämäki
- 7.4.13 Rantakylä, Liminka
- 7.4.14 Linnakangas, Lumijoki
- 7.4.15 Laivakangas, Oulu
- 7.4.16 Hangaskangas, Oulu
- 7.4.17 Salonselkä, Oulu
- 7.4.18 Törrönkangas, Pudasjärvi
- 7.4.19 Kirkonkylä, Puolanka
- 7.4.20 Leiviskänkangas, Pyhäntä
- 7.4.21 Alpua-Lumijärvi, Raahe
- 7.4.22 Möykkylä-Mäntylampi, Raahe
- 7.4.23 Palokangas-Selänmäki B, Raahe
- 7.4.24 Vihanninkangas, Raahe
- 7.4.25 Lähteenkangas, Sievi
- 7.4.26 Markkula, Sievi
- 7.4.27 Pitkäkangas, Sievi
- 7.4.28 Isokangas, Siikalatva
- 7.4.29 Maksinharju, Siikalatva
- 7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
- 7.4.31 Täperänkangas, Siikalatva
- 7.4.32 Hiukanharju-Pöllyvaara A, Sotkamo
- 7.4.33 Vuokatti, Sotkamo
- 7.4.34 Taivalvaara-Repovaara, Taivalkoski
- 7.4.35 Laajankangas–Kankari A, Vaala
- 7.5 Toimenpiteiden määrät ja kustannukset
7.4.30 Paskokangas, Siikalatva
Paskokankaan pohjavesialue sijaitsee Piippolan keskustan luoteispuolella. Pohjavesialueen kokonaispinta-ala on 4,49 km2, josta pohjaveden varsinaista muodostumisaluetta 2,29 km2. Alue sijaitsee kahden harjujakson yhtymäkohdassa. Muodostuman ydinosissa on kivistä soraa ja hiekkaa. Sora on usein pintakerroksena hiekan päällä. Lievealueet ovat hiekkavaltaisia. Itäosan jaksossa aineksen lajittuneisuus ja vedenläpäisevyys ovat todennäköisesti paremmat kuin länsiosassa. Pohjavettä muodostuu arviolta 1 600 m3/vrk. Vettä purkautuu harjualueen reunaosien soille varsinkin sen itä- ja länsiosissa. Pohjaveden päävirtaussuunta on kaakkoon.
Vedenotto ja riskitoiminnot
Laadultaan pohjavesi on hyvää, joskin hiukan hapanta. Alueelle sijoittuu kolme vedenottamoa. Alueelle on kohdistunut voimakasta maa-ainestenottoa ja alueella on edelleen voimassa olevia maa-ainestenottolupia. Osa vanhoista maa-ainestenottoalueista on jälkihoitamattomia ja maa-ainestenotto on ulottunut lähelle pohjaveden pintaa. Alueelle on myös kaivettu uimamonttu. Kantatie 88 kulkee alueen halki 2,9 kilometrin matkalta. Kohonneita kloridipitoisuuksia ei ole havaittu suolapitoisuusseurannassa. Pohjavesialueelle sijoittuu vanha kaatopaikka, ampumarata sekä vanha asfaltti- ja sora-asema. Vanhalle kaatopaikalle vuonna 2018 tehty pilaantuneisuusselvitys osoitti, ettei alueella ole kunnostustarvetta. Pohjaveden tarkkailussa ei ole todettu ympäristönlaatunormin ylityksiä, mutta lukuisat alueelle sijoittuvat riskitoiminnot nostavat alueen riskialueeksi.
Toimenpiteet
Pohjavesialueelle vuonna 2013 tehty suojelusuunnitelma tulee päivittää. Toimenpiteiksi on esitetty lisäksi liikennealueiden pohjavesivaikutusten seurannan jatkamista, pilaantuneisuustutkimuksen tekemistä yhdellä alueella sekä pilaantuneen maa-aluekohteen riskinarviointia, kunnostussuunnittelua ja kunnostusta yhdessä kohteessa.